The Project Gutenberg EBook of Hattu, by Alfhild Agrell

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org

Title: Hattu
Yksin�yt�ksinen huvin�ytelm�

Author: Alfhild Agrell

Release Date: January 30, 2006 [EBook #17638]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HATTU ***

Produced by Matti J�rvinen and Tuija Lindholm

HATTU

YKSIN�YT�KSINEN HUVIN�YTELM�

Kirjoittanut
Alfhild Agrell
(Thyra)

Suomennos

Ensimm�isen kerran julkaissut

U. W. Tel�n & C:o 1909.

HENKIL�T:

TUURE, kas��ri.
SIIRI, h�nen vaimonsa.
AGNES, Siirin yst�v�t�r.
LIISA, Siirin vanha hoitaja.
_N�ytt�m� esitt�� yksinkertaista, mutta aistikasta salia, jossa on kolme
ovea. Toisella sivusein�ll� kirjoitusp�yt�. Esiripun noustessa TUURE ja
SIIRI istuvat kumpikin eri nojatuolissa. SIIRI selin TUUREEN._

ENSIM�INEN KOHTAUS.

SIIRI, TUURE.

TUURE. Onko sinulla hauska, Siiri?

SIIRI. Erinomaisen hauska. (_Hetken vaiettuaan �kki� py�r�hytt�en

tuoliansa_). Jospa vain k�sitt�isin, kuinka sin� jaksat istua murjottaa,
kuin mik�kin m�r�k�lli.

TUURE. Olen monta kertaa yritt�nyt puhutella sinua.

SIIRI. Yritt�nyt, niin.

TUURE. No--o?

SIIRI. No niin, ei se riit�, ett� _yritt��_; pit�� my�skin onnistua.

TUURE. Niin, mik�li min� ymm�rr�n, niin --

SIIRI. -- niin sin� olet ep�onnistunut, aivan niin.

TUURE. Miss� sitten?

SIIRI. Yrityksess�si saada _minut_ puhumaan.

TUURE. Sinut? No, sinun j�rjenjuoksusi on todellakin -- -- --

SIIRI. Mit�?

TUURE. Oikeata naisen viisautta.

SIIRI. Hyv� ainakin, kun tunnustat, ett� se on oikeata. (_Vaitiolo._)

TUURE. No, suostutko antautumaan, Siiri?

SIIRI. En.

TUURE. Etk�? No, sitten luemme edelleen. (_Vaitiolo._)

SIIRI. Tuure!

TUURE. Mit� tahdot?

SIIRI. Etk� sin� omasta mielest�si ole hyvin h�ijy?

TUURE (_matkien Siiri�_). En.

SIIRI. Mutta minun mielest�ni olet.

TUURE. Vai niin. (_Vaitiolo._)

SIIRI. �sh, Tuure!

TUURE. Sanoitko jotakin?'

SIIRI. En niin halaistua sanaa.

TUURE (_katsoo kelloaan_). Nelj�nnest� vaille kuusi. Kymmenen minuutin

auringonpimennys yhden hatun takia.

SIIRI. �l� yht��n kiemurtele, kaikki on sinun syysi.

TUURE. Minun, tietysti.

SIIRI (_hiipii Tuuren tuolin taakse_). Ukkoseni!

TUURE. Vai niin, pikku noita, sin� tulit kuitenkin!

SIIRI. Huolitko minut polvellesi?

TUURE. Huolin, jos olet oikein kiltti ja hyv�.

SIIRI. Min� koetan parastani hetkisen. (_Istuu Tuuren polvelle._)

Muistatko, kun n�it minut ensim�isen kerran?

TUURE. (_piloillaan_) En, sit� en todellakaan jaksa muistaa.

SIIRI (_uhaten_). Tuure!

TUURE. No niin. Se tapahtui luistinradalla. Sin� olit niin vieh�tt�v�!

SIIRI. Olinko?

TUURE. Mustassa, vy�tt�v�ss� puvussasi, jossa oli harmaa turkisreunus.

SIIRI. Ja -- hattu sitten! -- --

TUURE. Joka oli n�in v�h�n toisella korvalla. Siin� oli pitk�, pehme�
h�yhensulka, joka -- --

SIIRI. Sin� kehuitkin sen aivan pilviin asti.

TUURE. Salattu hy�kk�ys.

SIIRI. Jos se olisi ollut vanha ja ruma -- niin --

TUURE. -- niin olisin viel� enemm�n ihaillut kauniita kasvojasi --

SIIRI (_tukistaa h�nt�_). �l�p�s kiertele, Tuure. Sin� inhoat rumia

hattuja!

TUURE. Niin, mutta sinun nykyinen hattusi ei olekaan ruma; ja sit�

paitsi on se ollut tuskin kymment� kertaa k�yt�nn�ss�.

SIIRI. Oikea variksenpel�tin se on ja ollut minulla siit� saakka, kun

menimme naimisiin.

TUURE. Kolmetoista kuukautta takaperin.

SIIRI. Niin, mutta Pariisin-uutuudet ovat vain yksivuotisia kasveja.

TUURE. Ja kuitenkin viljell��n niit� niin suurella huolella.

SIIRI. Kas niin, -- Aijotko nyt k�yd� viel� viisastelemaan?

TUURE. En suinkaan. _Semmoista_ vaikutusta ei kai mik��n hattu ole viel�

kehenk��n tehnyt.

SIIRI. Jospa tiet�isit, kuinka siev� t�m� on!

TUURE. Todellakin?

SIIRI. Kolme hele�nv�rist� sulkat�yht��, jotka riippuvat n�in. (_Osottaa

niiden asentoa._)

TUURE. Mahtaa olla aistikas.

SIIRI. Ja sitten kimppu irtoruusuja niskassa.

TUURE. Min� pid�n enemm�n _kiintonaisista_ ruusuista -- jotka eiv�t ole

niskassa!

SIIRI. Ole nyt kiltti ja hyv� poika!

TUURE. Sin�h�n ostit aivan �sken kaksi hattua?

SIIRI. Ne olivat talvihattuja.

TUURE. Ja t�m� on?

SIIRI. T�m� on kev�thattu.

TUURE. Ja sitten?

SIIRI. Tulevat tietysti kes�hatut.

TUURE (_irrottautuu Siirin syleilyst� ja nousee_). Muistatko sin�,

Siiri, mit� min� sanoin kosiessani sinua?

SIIRI (_kyyrist�ytyy tuoliin_). Sanoithan sin� paljonkin.

TUURE. Muun muassa, ett� min� olen k�yh� mies.

SIIRI. Ei, sen sin� sanoit my�hemmin.

TUURE. Mutta sin� tiesit sen.

SIIRI. Tiesin kyll�.

TUURE. Min� lis�sin viel�, ett� sinun t�ytyy --

SIIRI (_panee k�tens� ristiin ja h�p�tt�� kuin ulkolukua:_) -- olla

s��st�v�inen, tyyty� teatterissa vaatimattomaan paikkaan, kielt�yty�
juhla-illallisilta, olla yksinkertainen, tarkka ja kiltti. No, enk�
sitten ehk� ole ollut?

TUURE. Olisipa hauska tiet��, mik� mies voisi sinua nyt vastustaa.
SIIRI. Emmek� istuneet kolmannella parvella, kun olimme ensim�isen
kerran teatterissa?

TUURE. Kyll� niin, mutta toisella kerralla istuimme nojatuolissa.

SIIRI. Olenko ollut yhdell�k��n oikealla juhla-illallisella?

TUURE. Et, mutta ainakin kymmenell� v��r�ll�. Ja siksi toiseksi, jos

rupeaa oikein tarkastamaan -- --!

SIIRI. Niin, mutta sit�p� ei pid� koskaan tehd�, silloinhan kaikki

menett�� arvonsa.

TUURE. Ehk�. -- Mutta ei, ei kaikki.

SIIRI. Saahan Siiri hatun?

TUURE. Sinulla ei ollut mik��n rikas koti, Siiri. Eik� koskaan sattunut,
ett� sinulta kiellettiin mit��n?

SIIRI. Ei koskaan, mit� vaatetukseen tulee.

TUURE. Vai ei.

SIIRI. Voipi s��st�� niin paljon monessa muussa asiassa.

TUURE. Seh�n oli jotakin aivan uutta.

SIIRI. Niin, min� en ole viel� sinulle n�ytt�nyt kaikkia taitojani

taloudenhoidossa.

TUURE. Et, niit� et tosiaankaan ole n�ytt�nyt.

SIIRI (_hiipii Tuuren luo_). T�ytyyh�n sinun vaimosi k�yd� ihmisten

tavalla puettuna, Tuure.

TUURE. Et tied�, miten sin� minua kiusaat, Siiri. Ja muuten: n�yt�tk�

sin� nyt sitten apinalta?

SIIRI. Apinalta?

TUURE. Niin, min� en salli tuommoista puhetta.

SIIRI. En min�k��n. Ush, kuinka sin� olet h�ijy, Tuure!

TUURE. Kun en tahdo uhrata 40 markkaa muotikauppiaan hassutuksiin!

SIIRI. Sin� olet -- (_heitt�ytyy tuoliin ja itkee_).

TUURE. Kas niin, Siiri, �l� itke. Tied�th�n, ett� minun on mahdoton
siet�� sinun kyyneleit�si.

SIIRI (_nyyhkytt�en_). En min� itke -- -- Min� olen p�invastoin oikein

-- iloinen -- hyvin onnellinen. On vain niin raskasta ajatella -- --
ett� sin� -- -- et lainkaan -- v�lit� minusta -- -- mit� min� tahdon tai
toivon -- --

TUURE. Enk� _min�_ v�lit�! Oo, aivan liian paljon!

SIIRI. Ja sitten olet sin� ollut niin omituinen ja hajamielinen viime
aikoina. Et suudellutkaan minua eilen muuta kuin kolme kertaa.

TUURE. Kas niin, pieni lapsellinen eukkoseni! (_Istuutuu Siirin

viereen._)

SIIRI. lapsellinen? Min� kyll� tied�n, ett� sin� pid�t minua sek�
lapsellisena ett� pahana ja rumana viel� lis�ksi -- --

TUURE. Kev�t-taivaan ei tarvitse olla ruma, vaikka se panee tavallaan

kaipaamaan sateenvarjoa.

SIIRI. Mamma raukka oli kyll� oikeassa sanoessaan, ett� me emme sovi
yhteen.

TUURE (_vakavasti_). Niin, min�kin pelk��n h�nen osanneen oikeaan.

SIIRI (_nousee �kki�_). Kas niin, uskotko sin� nyt sit�kin p��lle
p��tteeksi? Oi, min� olen onnettomin olento, mit� maa p��ll��n kantaa!

TUURE. No, �l� ymm�rr� minua v��rin. Min� tarkoitan --

SIIRI. -- ett� sin� kadut.

TUURE. Ei. Mutta ett� sinua ei ole kasvatettu k�yh�n miehen vaimoksi.

SIIRI (_pyyhkien silmi��n_). Kyll�, kyll� vain. Kaikki k�y hyvin, kun
vain yritt��.

TUURE. Niin, siit� se riippuu.

SIIRI. Jos me esim. lakkaisimme juomasta iltap�iv�-kahvia?

TUURE. Ja mit� viel�?

SIIRI (_miettii_). Niin, ja sitten voimme v�h�n alentaa Liisan palkkaa.

Se on todellakin liian suuri.

TUURE. Ik��nkuin h�nen uskollisuuttaan _voisi_ rahalla maksaa! Vai niin,

Siiri, n�m� ovat siis sinun taloudenhoitoperiaatteitasi?

SIIRI. Oho, kyll� min� voin viel� muutakin. Kas, sill� tavalla saa rahaa
-- --

TUURE. Ostaakseen --?

SIIRI. V�ltt�m�tt�mi� tarpeita, niin.

TUURE (_syrj��n_). Kasvatus! Olisi tosiaankin v��rin moittia h�nt�.

(_��neen._) Koko syd�mesi riippuu siis kiinni tuossa koreassa hatussa,
lapsonen?

SIIRI. Ei koko syd�meni, muuta kuin pienen pieni sirpale vain.

TUURE. Ja kuinka iloiseksi sin� tulisit, jos saisit toiveesi t�ytetyksi?

SIIRI. Oo, niin iloiseksi, niin iloiseksi!

TUURE. No niin, olkoon oikein tai v��rin. Osta sin� leikkikalusi, lapsi
hyv�. (_Huokaisten._) Min� koetan hankkia rahat.

SIIRI. Sin� rakas, armas j�r�-jukka! Mutta onhan se aivan varma!

TUURE. Olenko milloinkaan rikkonut lupaustani?

SIIRI. Oo, -- et suinkaan -- -- Mutta -- --

TUURE. Mutta mit�?

SIIRI. Ett� sin� -- ett� sin� -- --

TUURE. Eih�n lapsi vain ole menett�nyt puhelahjaansa? Ett� sin� -- ett�
sin� -- --?

SIIRI. Ett� sin� et kadu!

TUURE. Kuinkapa min� voisin katua?

SIIRI. Jos olisit katunut, niin ei kuningattaren kruunukaan olisi voinut

lohduttaa minua. (_Kietoo k�tens� Tuuren kaulaan._)

TUURE. -- --No, etk� nyt l�het� hakemaan aarrettasi?

SIIRI (_veitikkamaisesti_). Jospa tiet�isit -- --!

TUURE. Mit�? Joko se on t��ll�?

SIIRI. �l� suutu!

TUURE. Sin� olit siis aivan varma, ett� -- --

SIIRI. Olinhan min�. Mutta min� ajattelin, ett� _pahimmassa_ tapauksessa

-- -- Ymm�rr�tk� -- pahimmassa tapauksessa --

TUURE. Niin, min� ymm�rr�n.

SIIRI. Sin� et olisi voinut kielt��, kun vain olisit saanut n�hd� sen.
Odotahan v�h�n. (_Juoksee vasemmalle._)

TUURE (_yksin_). Min� olen mielet�n, hullu! T�mm�isi� ylellisyys-menoja

_nyt_! -- -- Jos voisin sanoa Siirille kaikki. -- --? Ei, ei viel�, ei
viel�! Onhan minulla hiukan toivoa, ja sit� paitsi -- -- Mutta mist�
saada rahoja _t�h�n_. (_Seisoo ajatuksiinsa vaipuneena._) No niin, oli
menneeksi. Pahimmassa tapauksessa k�yk��n niinkin. Ne p�iv�t, jotka ovat
j�lell�, tahdon -- t�ytyy minun n�hd� h�net iloisena. Sitten? -- --
Sitten en tahdo ajatella _mit��n_. -- --

SIIRI (_vasemmalta hattu p��ss�_). No, onko mit��n ihanampaa!

TUURE (_katselee h�nt�_). Tuskin.

SIIRI. Ja ent�s kun min� k�velen. Katsohan vain, mitenk� sulkat�yhd�t

hyppelev�t!

TUURE. Aivan kuin sirkushevosen sel�ss�.

SIIRI, Hyi, Tuure! Kuinka voit sanoa niin -- ilke�sti.

TUURE. Min� my�nn�n, ett� se oli halventavasti sanottu. Mutta totuus
sattuu v�list� pujahtamaan esiin aivan huomaamatta.

SIIRI (_seisoo peilin edess� ny�kytellen p��t��n_). Ei, sirkushevosilla

ne ovat paljon suuremmat.

TUURE. Ja paljon kauniimmat.

SIIRI (_arvokkaasti, ottaen hatun p��st��n_). Sinulla ei ole makua,

Tuure.

TUURE. Eik� ole? Ja kuitenkin olen valinnut sinut puolisokseni.

SIIRI. Anteeksi, min�p� se valitsin _sinut_.

TUURE (_nauraen_). Siin� tapauksessa tunnustan mielell�ni, ett� --

sinulla on hyv� maku. Mutta nyt pit�� minun menn�.

SIIRI. Mihink� niin?

TUURE. Ulos --. Konttorista hakemaan rahaa.

SIIRI (_mielistellen_). Mit� sill� tekee! Mamma v�itti aina, ett� on

huonoa taloudenhoitoa maksaa k�teisell�.

TUURE. Niin, tulee kyll� huokeammaksi, kun ei maksa ollenkaan

(_syrj��n_) -- kuten h�n.

SIIRI. Ei, mutta v�h�n kerrassaan.

TUURE. S��st� sin� viisautesi, Siiri, muuten muserrat minut aivan

kokonaan. (_Hell�sti._) Onko pikku vaimoni nyt oikein tyytyv�inen?

SIIRI. Oikein tyytyv�inen ja iloinen. Mutta en ainoastaan _tuon_ takia

(_osottaa hattuaan_), vaan sen t�hden, ett� minulla on kiltein ja
parhain mies maailmassa! (_Heitt�ytyy Tuuren syliin._)

TUURE (_syrj��n_). Mist� saada rohkeutta synkist�m��n t�mm�ist�

auringonpaistetta. (_��neen._) Anna minun olla, Siiri. (_Lykk�� Siirin
luotaan._)

SIIRI. Mik� sinun on?

TUURE. Minun? Mik�p� _minun_ olisi. Apropos, Siiri. Nyt juuri johtui
mieleeni er�s ajatus. Jos me sattumalta menett�isimme kaikki, mit�
meill� on, jos meid�n olisi pakko supistaa huvituksiamme, tapojamme --
mit� sin� silloin sanoisit?

SIIRI. En mit��n. Min� vain itkisin, itkisin y�t ja p�iv�t. Mutta miksi
puhut sin� niin kauheita asioita?

TUURE. En tosiaankaan tied�. Mutta hyv�sti nyt hetkeksi.

SIIRI. Eth�n sin� viivy kauan?

TUURE. Korkeintaan puoli tuntia, toivon min�. Hyv�sti, lapsukaiseni.

(_Menee per�lt�._)
SIIRI (_avaa oven_). Tuure! Taaskin sin� unohdit suudella minua! (_Tuure
suutelee h�nt� nopeasti ja menee_). Niin kummalliseksi kuin h�n on
k�ynytkin. �sken h�n melkein tyrkk�si minut luotaan ja -- -- varmaankin
min� vain kuvittelen. Sen konstin min� kyll� osaan. (_Laittelee
hyr�illen hattua p��h�ns� peilin edess�._) Ei, Liisan pit�� n�hd� t�m�.
(_Huutaa._) Liisa, Liisa!

TOINEN KOHTAUS.

SIIRI ja LIISA.

LIISA (_vasemmalta_). Niin, niin, min� tulen, min� tulen!

SIIRI. NO, etk� n�e mit��n?

LIISA. Kyll�, Jumalan kiitos. Viel� min� n�en pitemm�lt� kuin nen�ni
p��h�n.

SIIRI. Nyt ei ole kysymys _nen�st�_, vaan t�st�. (_Osottaa hattua._)

LIISA (_happamesti_). Hm, semmoisia asioita en min� ymm�rr�.

SIIRI. Ymm�rr�t kai sen verran, ett� se on kaunis?

LIISA. Noitten tupsujenko takia?

SIIRI. Neh�n ne juuri tekev�t sen hienoksi.

LIISA. Minusta ne muistuttavat ruumisvaunuja.

SIIRI. Kuinka Liisa voi sanoa niin kauheasti? Ruumisvaunut ja

sirkushevoset! Olisipa hauska tiet��, kuka uskaltaa liikkua semmoisilla
ajoneuvoilla!

LIISA. Kas niin, syd�nk�pyseni. �lk�� panko sit� niin pahaksenne. Vanha
Liisa on p�ssinp��, joka ei mit��n k�sit�.

SIIRI (_lohdutettuna_). No, siin� voit olla oikeassa. Ja ett� se pukee

minua, se on varma.

LIISA. Ihmep� olisikin, jos _ei_ pukisi semmoisia kasvoja -- vaikka --

SIIRI (_matkien Liisaa_). Ei voi verratakaan _siihen_, mit� ne olivat

nuorena ollessa.

LIISA. Aivan niin.

SIIRI (_edelleen kuin Liisa_). Silloin oli h�n kuin el�v� Jumalan
enkeli.

LIISA (_loukkaantuneena_). Ensi kerralla tiet�� akka pit�� kielens�

kahleissa.

SIIRI (_nauraen_). Se k�y kyll� liian vaikeaksi sinulle, Liisa! Kas

niin, vanha h�ps�, �l� nyt suutu. Mutta kun unohdit antaa minulle peilin
pienen� ollessani, on se anteeksi annettavaa, jos en voi olla yht�
ihastunut kuin sin�. Kuulehan, Liisa!
LIISA (_leppyneen�_). Mit� -- rouva tahtoo?

SIIRI. Meid�n pit�� saada jotakin oikein hyv�� illalliseksi.

LIISA. En koskaan kuule muuta, ja -- --

SIIRI. Tuure pit�� linnusta. Se on p��tetty. Meid�n pit�� saada

pyy-paistia.

LIISA. Se on mahdotonta.

SIIRI. Mahdotonta, kun _min�_ k�sken.

LIISA. Lintu on viel� ostamatta, kynim�tt�, ja mik� pahinta: j��tyneen�,

kun ilmat pysyv�t yh� niin kylmin�.

SIIRI. Kyll� kai se sulaa, kun tulelle pannaan, luulen min�.

LIISA (_rykii_). Silloin se menee pilalle.

SIIRI. Kun sulaako?

LIISA. Min� tarkotan -- --

SIIRI. Min� kyll� ymm�rr�n. Voit muuten laittaa, mit� tahansa, kunhan se
on vain semmoista, josta kas��ri pit��.

LIISA. Mutta --

SIIRI. Ei mit��n vastav�itteit�. Liisa unohtaa, ett� min� olen nyt

_rouva_.

LIISA. Unohtaisinko sit�! Mutta -- -- --

SIIRI. Ja ett� Liisa on velvollinen tottelemaan minua.

LIISA. Senh�n sanoo j�rkikin. Min� tahdoin vain sanoa, ett� rouva otti
viimeiset talousrahat hansikk -- -- (_Ovikello soi._)

SIIRI. Kukahan se lienee? Kiiruhda avaamaan. (_Ottaa nopeasti hatun

p��st��n._)

LIISA (_eteisess�_). Voi, taivas! Nytk�s Siiri riemastuu! (_Avaa

per�oven Agnekselle ja menee vasemmalle._)

KOLMAS KOHTAUS.

SIIRI ja AGNES.

SIIRI. Ei, mutta mit� min� n�en! Sin�, Agnes!

AGNES. Niin, min� itse eik� kukaan muu. No, kultaseni, �l�h�n pudota
silmi�si.

SIIRI. Mik� ��rett�m�n mieluisa yll�tys! Milloinka sin� olet tullut

Helsinkiin?

AGNES. Eilen.
SIIRI. Ja tulit n�in verrattain kohta minua tapaamaan! Sin� rakas,
kiltti Agnes.

AGNES. Luulenpa tosiaankin, ett� lapsi aivan vilpitt�m�sti ihastui minut

n�hdess��n.

SIIRI. Mutta nyt sinun pit�� riisua p��llysvaatteesi. -- Maltas, niin

min� autan sinua. Onko miehesikin kaupungissa?

AGNES. H�n ei mielell��n poistu maatilaltaan.

SIIRI. Sukutilaltaan, tarkoitat. Ajatteles, kun on miehen� sukutilan

omistaja!

AGNES. Niin, sit� kannattaa kadehtia. Eik� niin?

SIIRI. Mutta tule nyt t�nne lampun luokse, ett� saan oikein n�hd� sinut.
Meh�n emme ole tavanneet kokonaiseen nelj��n vuoteen.

AGNES. Onko siit� vain nelj� vuotta?

SIIRI. On. Min�h�n olin nuorempana morsiustytt�n� sinun h�iss�si.

AGNES. Se on totta. Min� siis erehdyin.

SIIRI (_katsellen h�nt�_). Komea ja ylpe� kuin aina, mutta olet sin�
k�ynyt v�h�n kalpeaksi.

AGNES. Sin� sit�vastoin olet punakka kuin aamurusko.

SIIRI. Nyt pit�� sinun istua t�nne sohvaan. Kas niin, ja tyyny p��n
taakse, palli jalkojen alle ja -- --

AGNES. Riitt��, riitt��, kiitos. Min� olen kuin kissa. En pid� siit�,
ett� minua liiaksi silitell��n. -- T�m� on siis sinun kotisi, Siiri?
Kuinka miellytt�v� pikku pes�!

SIIRI. Oikeinko todella? No, niin, onhan t�m� hyv� kyll�kin, vaikka
tosin puuttuu yht� ja toista. Ja _sinun_ kotiisi verraten, niin -- --

AGNES. Puhukaamme nyt miehest�si. Min�h�n en lainkaan tunne h�nt�.

SIIRI. Mutta h�n tuntee sinut.

AGNES. Niinkuin min�kin h�net: nimelt�. Tied�n m. m., ett� h�n on

tavattoman oikeamielinen ja rakastettava nuori mies.

SIIRI. Oikeamielinen ja rakastettava! Ohoo, se on aivan liian v�h�n! H�n

on parhain, viisain, kaunein, hauskin, --

AGNES. Hillitse itse�si. Nyt on minulla h�nen luonteensa aivan selvill�.

Te rakastatte toisianne siis yh� edelleen?

SIIRI. Yh� edelleen? Etk� sin� ja miehesi sitten --

AGNES. _Mek�?_ Me olemme mallikelpoinen aviopari ja aivan uusinta

kuosia.
SIIRI. Min� en ole tiennyt olevan mit��n kuosia aviomaailmassa.

AGNES. P�invastoin: siin� on kauhean vaihteleva kuosi.

SIIRI. Ajatteles, jos Tuure k�visi vanhanaikaiseksi. Ha, ha, ha!

AGNES. �l� sin� naura. Se on hyvin luultavaa, jos h�n ei -- -- --

SIIRI. Mit�?

AGNES. Osaa luoda omaa kuosiaan. Mutta, lapsukainen, mink�t�hden et

vuosikausiin ole minulle kirjoittanut?

SIIRI. Niin -- niin -- n�etk�s -- sen t�hden, ett� min� niin kauheasti
kunnioitan sinua.

AGNES. _Minua!_ No, olipa sekin p��h�npisto.

SIIRI. Eik� minulla ole ollut rohkeutta l�hett�� sinulle tyhmyyksi�ni

noin vain ominp�in taikka, oikeammin: omin _k�sin_.

AGNES. Vai olet sin� niin koppava! Voisit �l�hett�� tyhmyyksi�si� pois,
etk� kumminkaan tee sit�! Sin� olet siis onnellinen, niink�?

SIIRI. Olen, min� olen _niin_ onnellinen! -- Jospa meill� olisi vain
v�h�n enemm�n rahaa.

AGNES. Min� luulen miehell�si olevan sangen hyv�n palkan?

SIIRI. Kolmetuhattaviisisataa markkaa.

AGNES. No, se ei ole paljon.

SIIRI. Ei, eip� suinkaan. Mutta kyll� se sent��n varsin hyvin riitt��,
kun osaa olla tarkka.

AGNES. Ja miehesi _osaa_ olla?

SIIRI. Sit� en ole sanonut.

AGNES. _Sin�k�_ siis olisit --

SIIRI. Niin, meid�n kesken sanoen, niin Tuurella on aivan nurinkuriset

k�sitykset taloudenhoidosta. H�n vaatii vain, ett� pit�isi olla ilman
sit�, mit� on vaikea hankkia itselleen.

AGNES. Ja sin�?

SIIRI. _Min�?_ _Min�_ olen sit� mielt�, ett� se on hankittava, mit�

ilman on vaikea olla. Apropos: mit� sin� pid�t t�st�? (_N�ytt��
hattuaan._)

AGNES. Sangen siev� -- vaikka sulkat�yhd�t muistuttavat hieman

lappalaiskoiran h�nt��.

SIIRI (_musertuneena_). Lappalaiskoiran h�nt��!

AGNES. Loukkasiko sinua minun talonpoikainen arvosteluni.

SIIRI. Ei, ei suinkaan. Mutta kyll� se on katkeraa, ett� viel�
ruumisvaunujen per��n piti tulla koiran. Niin, saatpahan sitten kuulla.
Mutta nyt vasta huomaan, ett� sin� olet surupuvussa. Syd�nsuruko?

AGNES. Oh, ei! Kuka surisi, kun saa peri� viisituhatta markkaa. Fabian
set� on kuollut.

SIIRI. Se vanha kitupiikki -- --! (_�kki� hilliten itsens�._) No,

Jumalan kiitos, ett� se ei ollut sen pahempaa. Mutta suoruus on
suoruudella palkittava. Oletko sin� onnellinen, Agnes?

AGNES. Oo, erinomaisen onnellinen. Ainoa, mit� minun onnestani puuttui,

oli uushopeainen p�yt�kalusto ja sen min� sain pari p�iv�� sitten. Mutta
min� en tied�, mit� t��ll� on ilmassa semmoista, joka saa ihmisen niin
lapselliselle mielelle. Min�p� kiipe�n sohvalle t�ll� tavalla ja sitten
on sinun, Siiri, kerrottava minulle satu avioel�m�st�si.

SIIRI. Satu?

AGNES. Niin, eik� teid�n rakkautenne ole ehk� satumaista meid�n

valistuneella aikakaudellamme, ja etk� sin� itse ole kuin oikea
satuprinsessa vaaleine kiharoinesi ja kauniine pukuinesi? Apropos:
oletko sin� aina kotona noin hienosti puettuna?

SIIRI. Olen, minusta se on velvollisuuteni -- -- Tuurea kohtaan.

AGNES. _Tuurea kohtaan?_ On se sent��n onnellista, kun on saanut oppia

velvollisuutensa, niinkuin me molemmat. Ja kyl�ss�?

SIIRI. Niin, silloin se on mielest�ni velvollisuuteni -- minua itse�ni

kohtaan.

AGNES. Tietysti. Kas niin, lapsonen, alotahan nyt.

SIIRI. Ensim�isell� kerralla, kun prinssi ja prinsessa n�kiv�t toisensa,

he rakastuivat, rakastuivat kauheasti. Mutta �l�p�s, ei se niin vain
k�y; No niin: mamma sanoi: �ei�! Tuure viel� silloin lueskeli eik�
h�nell� ollut mit��n, ja mamma tahtoi saada rikkaan v�vyn --
ymm�rr�th�n. Niin, niin, se oli aikaa, se.

AGNES. No, sitten?

SIIRI. Sitten Tuure hylk�si opinnot ja otti siihen sijaan t�m�n paikan,
mutta se ei kuitenkaan auttanut. Mammasta h�n oli sittenkin viel� liian
k�yh�. Ush, kuinka min� itkin! Tuure k�vi kalpeaksi ja alakuloiseksi;
minun silm�ni muuttuivat punaisiksi ja muotoni rumaksi ja siit� min�
itkin tietysti viel� enemm�n. Ei, en tahdo sit� en�� edes ajatella.
Sitten mamma sairastui kovasti, tuli hyvin huonoksi ja silloin,
kernaammin kuin j�tti minut yksin ja ilman omaisuutta, el�kkeest�h�n
min� en saanut tarpeeksi -- niin silloin --

AGNES. Min� ymm�rr�n. Siiri raukka. Sin� onnenmyyr�!

SIIRI. Aivan niin. Min� olin niin onneton, kun mamma kuoli, mutta kun
minun piti itke�, niin min� nauroin, ja p�invastoin. En ollut lainkaan
selvill� itsest�ni. Jumalani, niin onnellinen kuin min� olin! Muutamia
viikkoja my�hemmin vietimme Tuure ja min� kaikessa hiljaisuudessa h��t,
ja nyt olen min� onnellisin, kadehtittavin olento, mit� on auringon
alla. Niin, min� tarkoitan --
AGNES. On siis olemassa joku pilvi?

SIIRI. Ei juuri niin, ei. Mutta on olemassa asia, jota sanotaan:

kirjainp��t�kseksi.

AGNES. Mit� sin�, lapsukainen, tarkoitat?

SIIRI. Niin, v�list�, n�etk�s, ei usein, on Tuure hieman kummallinen.

H�n vain tuijottaa eteens� eik� kuule eik� n�e mit��n. Silloin on
h�nell� kirjainp��t�s mieless�, n�etk�s. Oo, kuinka min� inhoan noita
kirjainp��t�ksi�!

AGNES. Sen tekev�t monet muutkin kuin sin�, luulen min�. Tuure on siis
v�list� alakuloinen?

SIIRI. Alakuloinen! Ei, _niin_ vaarallinen ei asia ole. Jospa h�n vain
ei mietiskelisi niin hirve�sti, Onko sinunkin miehesi tapana --

AGNES. Mietiskell�k�? Ei, siit� pulasta min� kokonaan vapautan h�net.

No, kuinka sin� selviydyt taloudenhoidossa?

SIIRI. Oo, mainiosti, varsinkin siit� asti, kun Liisa tuli. H�n ymm�rt��
minua niin hyvin.

AGNES. Min� oikein ihastuin n�hdess�ni h�nen vanhat kasvonsa. H�n on

varmaan sinulle korvaamaton.

SIIRI. Aivan niin, aivan niin. Mutta kyll� sit� pit�� k�ytt�� j�rke�
voidakseen yll�pit�� em�nt�-arvoaan. Ymm�rr�th�n, ett� h�n kun hoiti
minua pienen� ollessani, niin --

AGNES. Niin, niin, kyll� ymm�rr�n.

SIIRI. Tehd�kseni h�nelle mieliksi olenkin min� lakannut k�ym�st� itse

ostoksilla.

AGNES. Ei, mutta kuulepas vain! Oletko sin� itse todellakin k�ynyt
ostoksilla?

SIIRI. Niin, min� tarkoitan: min� aijoin k�yd�.

AGNES. Vai niin, sin� aijoit.

SIIRI. Ja rupesinkin jo k�ym��n.

AGNES. Todellako?

SIIRI. Nii--in. Enk� _min�_ koskaan unohda ensim�ist� esiintymist�ni

Etel�sataman torilla. Puhutaan _n�ytt�m�kuumeesta_! Mutta mit� se on
_torikuumeen_ rinnalla!

AGNES. Onko se niin ilke�?

SIIRI. No, sen nyt voit uskoakin. En min� ollut koskaan kuvitellutkaan,
ett� maailmassa voisi olla mit��n niin kamalaa paikkaa. Ja yleis�
sitten! �Rouva hyv�, rouva kulta! Pois tielt�! Pit�k�� varanne!� Min�
luulin tulevani hulluksi enk� min� tiennyt, mihin k��nty� ja miten
k�ytt�yty�.
AGNES. Siiri raukka!

SIIRI. Niin, se ei ollut hauskaa, sen voit uskoa. Minun takanani

tepasteli Sohvi kori k�sivarrella -- Sohvi oli minun ensim�inen
palvelijani, hyvin nen�k�s ja ep�miellytt�v� ihminen -- ja ennenkuin
min� olin kerinnyt kysy� _h�nelt�_, niin -- --

AGNES. Yh� muistaen em�nt�-arvoasi! No, kuinka p��ttyiv�t

koettelemuksesi?

SIIRI. Niin min� keksin loistavan keinon. Edell�ni kulki muuan

vanhanpuoleinen rouva, suuri nahkalaukku k�sivarrella ja h�nen silm�ns�
tuntuivat n�kev�n joka taholle. Min� p��tin seurata h�nt� kuin varjo ja
ostaa samaa mit� h�nkin.

AGNES. Ajatus ei ollut hullumpi.

SIIRI. Mutta siit�k�s syntyi k�velyretki! Vihdoinkin, kun olin

n��ntym�isill�ni v�symyksest�, min� tein �killisen p��t�ksen ja k��nnyin
kotiin -- laukussa kokonaista viisi kiloa syskon-makkaroita.

AGNES (_syrj��n_). Olipa siin� kerrakseen! (_��neen._) No, �lopussa

kiitos seisoo�.

SIIRI. Mutta kuinka hajamielinen min� olenkin! T�ss� min� istun ja

jaarituksillani aivan v�syt�n sinut.

AGNES. P�invastoin! En ole pitkiin aikoihin tuntenut itse�ni n�in

virke�ksi.

SIIRI. Voi, voi sit� Tuurea!

AGNES. Mit� pahaa h�n on tehnyt?

SIIRI. Oo, h�n lupasi tulla kotiin puolen tunnin per�st� ja nyt h�n on
ollut poissa jo kokonaisen tunnin.

AGNES. Se on anteeksi antamatonta.

SIIRI. Ajatteles, jos h�n on saanut esteen eik� lainkaan tapaisi sinua!
Minun pit�� l�hett�� h�nt� hakemaan. Suo anteeksi silm�nr�p�ys.
(_Kiiruhtaa vasemmalle._)

AGNES (_yksin_). Nyt minulle on asia jo jokseenkin selvill�. Aivan

niinkuin taulu, jonka �sken n�in Ateneumin kokoelmissa. Tytt� oli
viskannut kukkaisketjun pojan kaulaan ja molemmat juoksivat alas
m�enrinnett�, jonka juurella turmio oli v�ijym�ss�. _Poika_ kalpeana ja
ep�r�iden, sill� h�nen avoimet silm�ns� n�kiv�t vaaran; _tytt�_
hymyilev�n�, hurmaantuneena -- ja sokeana, sill� ymm�rt�m�t�n k�si oli
painanut kukkaisseppeleen h�nen silmilleen. Hyvin ajateltu kuva, mutta
kaikeksi onneksi voidaan muutamat saada pys�ytetyksi puolitiess�. On
kylliksi, ett� -- -- No, se ei kuulu t�h�n.

SIIRI (_vasemmalta_). Kas niin, no, nyt h�n on t��ll� muutaman

silm�nr�p�yksen kuluttua. Konttori on t�ss� aivan vieress�, ja sitten
sy�mme maailman ihanimman illallisen. Sin� olet kai edelleen ihastunut
munkkeihin?
AGNES. Kyll�, _sille_ rakkaudelle olen min� pysynyt uskollisena.

SIIRI. Oikein py�reihin ja hyvin pullistuneihin.

AGNES. Niin, sit�h�n on kaikkina aikoina pidetty oikeitten munkkien

varmana tuntomerkkin�. -- Mutta mit� sin� sanoisit, Siiri, jos min�
olisin tullut t�nne puhumaan sinulle hiukan j�rke�?

SIIRI (_pel�styneen�_). Ei, armas Agnes, sit� en voi uskoa.

AGNES. Sin� et ehk� pid� j�rki-saarnoista?

SIIRI. En, min� inhoan niit�! Heti kun olimme menneet naimisiin, piti
Tuurenkin �puhua j�rke�, herra paratkoon. Mutta min� kyll� pian
vieroitin h�net siit� viasta.

AGNES. Kuinka sin� menettelit?

SIIRI. Joko tein min� n�in (_panee sormet korviinsa_) taikka suutelin
h�nt� joka toisen sanan j�lkeen, kunnes h�n unohti kaikki tyyni.

AGNES. Mutta kun et sin� voi lahjoa minua samalla tavalla, niin -- --

SIIRI (_kuuntelee_). Vaiti! Min� luulen, ett� Liisa tulee takaisin! Min�
juoksen vain kuulemaan, onko h�n tavannut Tuurea. (_Heitt�� lentomuiskun
ja juoksee vasemmalle._)

AGNES. Toruako _h�nt�_! Olisipa siin�kin j�rke�. Pit��h�n pallon lent��

sinne, mihin se on viskattu. Mutta mit� nyt? (_Painaa k�tens� syd�nt�ns�
vasten_). Viel�kin uusi kohtaus. Sep� k�y nopeasti. No, ainakin yhden
hyv�n ty�n j�t�n min� j�lkeeni. Siiri on pelastettava -- ja pelastaa
h�net t�ytyy, kahdessakin suhteessa.

SIIRI (_ajatuksiinsa vaipuneena vasemmalta_). H�n ei ole lainkaan k�ynyt

konttorissa. Mit�h�n se merkitsee? -- Mutta, Agnes, mik� sinun on?

AGNES. Miksik� sit� kysyt?

SIIRI. Sin�h�n olet kalmankalpea!

AGNES. Ei mit��n mainittavaa. Ollakseni oikein �comme il faut�, olen

viime aikoina saanut huonon syd�men. Olla aivan syd�met�n olisi kyll�
kaikkein uudenaikaisinta.

SIIRI. Sin� lasket niin kummallista leikki�.

AGNES. Niink�? Silloinhan minusta voi tulla nykyaikainen humoristi

milloin tahansa. Kas niin, lapsukainen, �l� ole niin peloissasi.
Muutaman minuutin per�st� on taas kaikki hyvin -- --

SIIRI. Ehk� tahdot lev�ht�� hiukan minun huoneessani?

AGNES. Miksik� ei. Tuure on tottunut punaisiin poskiin ja hymyileviin

silmiin. (_Siiri avaa oven oikealle._) �l� tule mukaan, Siiri hyv�. Min�
tahdon olla hetkisen aivan yksin. (_Menee oikealle._)

SIIRI. Kuinka h�n on k�ynyt kummalliseksi! Agnes parka! Sairas ja ehk�

viel� onneton. (_Panee koneellisesti hatun p��h�ns� ja peilailee._)
Lappalaiskoiran h�nt�! Ei, se oli kumminkin kaikista hulluinta.
(_Ajatuksiinsa vaipuneena._) Mamma sanoi aina, ett� Agnes sai niin
erinomaisen miehen. Mutta _minusta_ h�n oli vanha, lihava ja kamalan
ruma. (_Peilailee._) Jos nostaisin sulkat�yht�� v�h�n ylemm�ksi, vain
hiukkasen. (_K�rsim�tt�m�n�._) Mutta mit� tekee Tuure, kun ei tule!
(_Kello soi._) Se on h�n. (_Piilottautuu oven taakse._)

NELJ�S KOHTAUS.

SIIRI ja TUURE.

SIIRI (_Tuuren avatessa ovea_). Tui, tui!

TUURE. Kas vain, pikku kiemailijaa. Yh� hattu p��ss�. Onko h�nen armonsa
keikaillut omalle kuvalleen yli tunnin ajan?

SIIRI. Eip� suinkaan! (_Ottaa hatun pois._) T��ll� on tapahtunut

_suuria_ asioita sinun poissa ollessasi.

TUURE. Suuria asioita! Sep� ei ole v�h�n.

SIIRI. _Suuria asioita_, ei mit��n _pikku asioita_. Niin olisi sinun

pit�nyt sanoa. Agnes L�wensk�ld on muuten t��ll�.

TUURE. �l�, mit� sin� sanot! No, onpa hauskaa kerran tutustua siihen
kauneuden ja neron ihmeeseen -- --

SIIRI. �l� puhu niin kovaa! H�n on tuolla minun huoneessani.

TUURE. Ai, peijakas!

SIIRI. H�n ei voi oikein hyvin.

TUURE. Eih�n se vain ole mit��n vakavaa, toivon min�.

SIIRI (_kurottaa p��t��n ja kuiskaa Tuuren korvaan_). Min� luulen, ett�

h�n on avioliitossaan onneton.

TUURE. Seh�n on kyll�kin vakavaa.

SIIRI. Niin, mutta _min�p�_ en joutunut onnettomaksi. Mutta tulehan

t�nne istumaan. -- No, ei niin likelle. Agnes voi tulla. Miksik� sin�
viivyit niin kauan?

TUURE. Min� sain aivan odottamatta ty�t� --

SIIRI (_leikillisesti_). Konttorissa ehk�?

TUURE. Niin, -- niin -- tietysti konttorissa.

SIIRI. Tuure!

TUURE. Mit� niin? Sin�h�n aivan --

SIIRI. Sin� narraat!

TUURE. Narraanko min�?

SIIRI. Niin, min� l�hetin �sken kysym��n sinua ja silloin vastasi Lind,
ett� sin� et ollut koko iltana k�ynyt konttorissa.

TUURE (_nousee_). Siit� kai Lind v�h�n tiet��. Muuten viivyin min�
siell� vain pikkusen ajan, sen verran vain, ett� otin rahat.

SIIRI. Ja �sken sin� sanoit, ett� sait odottamatta ty�t�!

TUURE. Aikooko kultu ruveta kirist�m��n tunnustuksia. No niin, jos nyt

siis tekisin synnintunnustuksen: min� k�vin Knuutin luona pyyt�m�ss�
h�nelt� v�h�n -- apua.

SIIRI. Kirjainp��t�kseen, arvaan min�.

TUURE. Juuri niin! Totisesti, eik�s vain pikku vaimoseni rupea jo

olemaan perehtynyt kauppatermeihin.

SIIRI (_synk�sti_). Niin, ainakin _kirjainp��t�kseen_.

TUURE. Se onkin kaikista vaikein.

SIIRI. Ja kaikista ik�vin.

TUURE (_istuu uudestaan Siirin viereen_). Ei mutta katsos vain lapsosen

suuta! Sulkee lehtens� kuin orjantappura sades��ll�.

SIIRI. Sinulla on varmasti runollisia taipumuksia, Tuure.

TUURE. Oliko tuo orjantappura-vertaus sitten niin kovin runollista,

mit�?

SIIRI. Oikeastaan oli vahinko, ett� hylk�sit lukusi.

TUURE. Voinhan min� ruveta kansankirjailijaksi. Kunnollinen

kansankirjailija ei varmaankaan voisi olla her�tt�m�tt� huomiota.

SIIRI. Oo, eip� sen puolesta. Mutta �tohtorinna� kuuluu sent��n koko
joukon paremmalta kuin kas��rin rouva. (_Huokaisten._) Agnesta kutsutaan
�h�nen armokseen�.

TUURE. Mahdollista kyll�. Mutta olisipa meill� ollut odottamista.

SIIRI (_ilostuen_). Niin, sin� olet oikeassa. Ja sit� en min�

varmaankaan olisi kest�nyt.

TUURE. Mutta min� olisin.

SIIRI. �l� kiusaa minua, Tuure.

TUURE. Ja jos se ei olisi tapahtunut _sinun_ t�htesi, niin --

SIIRI (_itku kurkussa_). _Minun_ t�hteni! Ett'es h�pee, Tuure!

TUURE. No, olisiko sitten parempi, jos se olisi tapahtunut jonkun toisen
t�hden?

SIIRI. Ei, Tuure, nyt -- --

TUURE. Nyt sin� olet mielell�si kas��rin rouva, niink�?

SIIRI. Minun kai t�ytyy, rauhan vuoksi.

TUURE. No, nyt sin� olet kiltti tytt�. Sotakulut maksan min�
jalomielisesti kyll� itse. Mit� se tuo ihanuus taas maksoikaan?
(_Osottaa hattua._)

SIIRI. Ainoastaan 38 markkaa.

TUURE. Ole hyv�! (_Antaa Siirille seteleit�, jolloin h�nen lompakostaan

putoaa pieni paperilappu._) Kymmenen, kaksikymment�, kolmekymment�, --
nelj�kymment�.

SIIRI. Ja _viisikymment�_.

TUURE. Vai niin -- viisikymment�. (_Antaa viel� yhden setelin._) Sinusta

pit�isi tehd� valtiovarain p��llikk�, Siiri.

SIIRI. Kuinka niin?

TUURE. Sill� sin� hoidat �sis�ist� taloutta� tavalla, joka tekisi sinun
nimesi kuolemattomaksi.

LIISA (_vasemmalta_). T�ss� on kirje kas��rille.

SIIRI. Anna t�nne. (_Liisa antaa kirjeen, jota Siiri uteliaasti

tarkastelee, ja poistuu vasemmalle._) Kas t�ss�, Tuure. (_Tuuren luettua
kirjeen._) Mik� kirje se on.

TUURE (_h�t��ntyneen�_). Se on asioimiskirje.

SIIRI. Naisen k�sialalla?

AGNES (_n�kyy oikeanpuoleisessa ovessa, mutta vet�ytyy takaisin._)

TUURE. Niin, olkoon sitten nais-asioimiskirje.

SIIRI. Mutta kuoren nurkassa oli �yksityinen�.

TUURE (_harmistuneena_). No, silloin se on yksityinen

nais-asioimiskirje. Kas niin, oletko nyt tyydytetty?

SIIRI. Siiri tahtoo lukea sen.

TUURE. Sit� sin� et saa.

SIIRI. Enk� saa? Sinulla on siis salaisuuksia?

TUURE. No niin, kuten tahdot. Voihan olla mahdollista.

SIIRI. Salaisuuksia, _sinulla_! Ja �sken tyrkk�sit sin� minut luotasi,

ja sitten -- kaikki muu -- --. Ei, se ei voi olla mahdollista.

TUURE. Kas niin, Siiri. �l� nyt tee k�rp�sest� h�rk��.

SIIRI. K�rp�sest�, niin kai. Sin� vain pelottelit kultuasi niinkuin niin
monasti ennen. Saanhan min� lukea kirjeen?

TUURE. Et. (_Itsekseen._) Min� en voi.

SIIRI. Sen sis�lt� tuottaisi ehk� minulle surua?

TUURE. Juuri niin, aivan liian suurta surua, pelk��n min�.

SIIRI (_huokaisee syv��n_). Vai niin. Tahdotko vastata minulle er��seen

kysymykseen, Tuure?

TUURE. Vaikka sataan. Mutta �l� tuijota minuun noin j�yk�sti ja

hurjasti, lapsukainen. Se kiusaa minua.

SIIRI. Olitko konttorissa t�n� iltana?

TUURE. No niin: en.

SIIRI. Ja miss� sin� olit?

TUURE. Min� en _voi_ enk� tahdo sanoa.

SIIRI (_kylm�sti_). Vai niin.

TUURE. En, koska min� siten paljastaisin itsest�ni anteeksiantamattoman

heikkouden. Mutta, Siiri, mik� sinun on? (_�kki�._) Onko mahdollista,
ett� sin� voit luulla -- -- ep�ill� _minua_?

SIIRI. Ei, min� en ep�ile en��n. (_Intohimoisesti._) Tuure, sin� olet

pett�nyt minua!

TUURE. _Min�!_ Min�, joka rakastan sinua niin ��rett�m�sti, ett� min�
suojatakseni sinut surulta voisin pantata oman sieluni. Ainakin minusta
nyt silt� tuntuu.

SIIRI. Nyt min� ymm�rr�n kaikki. Sinun hajamielisyytesi, sinun

kylmyytesi, sinun -- -- Ja v�sytty�si leikkikaluusi, miksi et voinut
erota h�nest�?

TUURE. Mutta t�m�h�n on aivan kuulumatonta lapsellisuutta.

SIIRI. Niin, kuulumatonta lapsellisuutta. Tuure raukka, ja min� onneton

-- --!

TUURE. No mutta, kuulehan nyt!

SIIRI. Mit�?

TUURE. Ei mit��n. (_Hiljaa._) Kuinka voisikaan h�n kest�� sit� _nyt_!

(_��neen._) Kuinka sin� voit n�in loukata minua, Siiri?

SIIRI (_arasti_). Loukkaanko min� -- -- Min� en tiennyt -- -- min�

luulin -- --.

TUURE. Onko minun entisess� el�m�ss�ni mit��n, joka oikeuttaisi sinut

heitt�m��n semmoisen varjon -- --

SIIRI. �l� suutu, Tuure.

TUURE. Suutu, en, mutta min� joudun ep�toivoon! Kun sin� panet noin
pahaksesi kuvitellun koettelemuksen, Siiri, niin mit� sitten teetk��n,
kun tulee todellinen.
SIIRI. Min�h�n olen niin lapsellinen, niinkuin tied�t, ja ett� minua
koskaan mik��n suru kohtaisi, sit� en ole ajatellutkaan.

TUURE. Et, sen min� tied�n.

SIIRI. N�etk�s, Tuure. Mit� tahansa sin� salaatkin minulta, niin

_jotakin_ se kuitenkin on, ja ett� sinun ja minun v�lill�ni on _mit��n_,
siihen on minun kyll� vaikea tottua.

TUURE. Olet oikeassa, Siiri. Min� tunnen sen nyt. Meid�n v�lill�mme ei
saa olla mit��n salaisuuksia. Jumala sinua siunatkoon, lapsi kulta,
niist� sanoista. Ne karkoittivat kaiken ep�ilyksen, kaikki synk�t
varjot. Kas t�ss�, lue (_ojentaa Siirille kirjeen_). Ja anna minulle
anteeksi, jos voit. Min� olen rikkonut heikkoudesta ja -- --

SIIRI. Sin� olet siis rikkonut! Mutta min� en todellakaan voi lukea
_nyt_. (_Laskee kirjeen p�yd�lle._) En _voi_!

TUURE. Mutta koetahan nyt malttaa -- --

VIIDES KOHTAUS.

EDELLISET ja AGNES.

AGNES (_oikealta_). J�tt�k�� h�net minun huostaani.

TUURE. Ah, te! Niin, puhukaahan te h�nelle. Nainenhan ymm�rt�� kuitenkin

aina paremmin kuin mies, mitenk� sairasta lasta on lohdutettava.
(_Siirille_) Oma rakas pikku eukkoni -- --

AGNES. J�tt�k�� meid�t hetkeksi kahden kesken. (_Tuure menee

vasemmalle._)

KUUDES KOHTAUS.

SIIRI ja AGNES.

AGNES. Vai niin, yst�v�iseni, ett� sinun onnesi ei ollut rakennettu sen
lujemmalle pohjalle?

SIIRI. Minun onneni!

AGNES. Min� kuulin kaikki tyyni. H�n on kauheasti pett�nyt sinua.

SIIRI. Kuka? Tuureko?

AGNES. Niin, pysyk��mme vain tosiasioissa. Kylmyys, hajamielisyys,

tuntikausia kest�v� poissaolo voimatta sanoa, miss� on ollut, naisen
kirje, jota sin� et saa lukea, ynn� muuta.

SIIRI. Niin, niin -- -- niin se on.

AGNES. Ainoa mik� sinua voi lohduttaa, on se, ett� h�n on sinulle
kokonaan arvoton.

SIIRI. Arvoton! Kuinka _sin�_ sen tied�t? Tied�tk� _sin�_, kuinka min�
olen kiusannut, koetellut h�nt�! Tied�tk� _sin�_, ett� h�n ei koskaan
ole kuullut ainoatakaan tervett� neuvoa minun huuliltani, vain mit�
j�rjett�mimpi� vaatimuksia, ett� min� en koskaan ole tukenut h�nen
pyrkimyksi��n, ett� h�nell�, pit��kseen minua hyv�ll� tuulella aina on
pit�nyt olla taskut t�ynn� namusia ja lahjoja ik��nkuin hemmotellulle
lapselle. Sano, tied�tk� sin� t�m�n kaikki. Ja t�llaiselle oikulliselle
nukelle on h�n uhrannut koko tulevaisuutensa ja antautunut toimeen, joka
on h�nelle mit� vastenmielisin. Jos joku on arvoton, niin se olen min�
eik� h�n. (_Heitt�ytyy itkien nojatuoliin._)

AGNES (_syrj��n_). L��ke oli katkera, mutta se vaikutti. (_��neen._) No,

rakkaani, emmek�h�n nyt lukisi t�t� hirve�t� kirjett�.

SIIRI. Kirjett�? Niin, lue sin�. _Nyt_ min� voin kuulla sen.

AGNES (_lukee_). Rakas veljenpoikani.

SIIRI. Veljenpoikani!

AGNES (_lukee_). On ik�v� kuulla, ett� el�m� Helsingiss� tulee niin

kalliiksi. Mutta minun mielest�ni sinun olisi pit�nyt ajatella sit�
asiaa, ennenkuin menit naimisiin. Mit� nyt vekseliin tulee, jota pyyd�t
minun lunastamaan, niin kielt�ydyn min� aivan jyrk�sti. Mies, joka
yhdess� vuodessa velkaantuu kaksituhatta markkaa, ei ansaitse mit��n
apua. Minua ilahduttaa kuulla, ett� teid�n pes�nne on vakuutena, sill�
silloinhan ei kukaan joudu k�rsim��n. (_Puhuu._) Paitsi te itse, mutta
se ei tunnu mit��n merkitsev�n. (_Lukee._) Muuttakaa sitten johonkin
vinnikamariin ja olkaa s��st�v�iset, se on minun neuvoni. Hienolle
rouvalle se kai k�y raskaaksi, mutta parempi niinkin kuin lainata,
voimatta maksaa takaisin. Yst�v�llinen musterisi Margareetta. (_K��nt��
kirjeen kokoon._) No, _h�nen_ yst�v�llisyytt��n ei suinkaan voi ep�ill�.

SIIRI (_tempaisee kirjeen_). Mit� sin� luet? (_Silm�� kirjeen l�pitse._)

Kaksi tuhatta markkaa -- -- teid�n pes�nne -- -- vinnikamari -- -- hieno
rouva.

AGNES. Voitko kuunnella minua levollisesti, Siiri?

SIIRI (_yh� kirjett� silm�illen_). Voin, voin.

AGNES. Miehesi on ponnistellut kaikki voimansa hankkiakseen rahoja,

mutta turhaan, ja keskiviikkona lankeaa vekseli.

SIIRI. Kuinka _sin�_ tied�t t�m�n kaiken?

AGNES. Seh�n on yhdentekev��; siin� kyll�, ett� tied�n. Jos sit� ei

siihen menness� makseta, niin -- --

SIIRI. Niin, mit�?

AGNES. Niin toimitetaan t��ll� ulosmittaus.

SIIRI. Mit� ymm�rret��n ulosmittauksella?

AGNES. Te menet�tte kaikki, mit� teill� on.

SIIRI. Ja t�m� on minun vikani, _minun_!

AGNES. Niin, voimmehan siten otaksua kohteliaisuuden vuoksi.

SIIRI. Min� se olen houkutellut ja vietellyt h�net yh� uusiin ja uusiin
menoihin, mutta min� en koskaan ymm�rt�nyt, miten v��rin se oli. Ei
kukaan ollut opettanut minulle rahan arvoa, muuta kuin ett� mik��n
uhraus ei ollut liian suuri, kun kysymyksess� oli minun koristamiseni.

AGNES. Sin� olet kuitenkin onnellinen, kun sinun ei ole tarvinnut uhrata
itse�si.

SIIRI. H�nen taistellessaan, k�rsiess��n olen min� nauttinut, leikkinyt!

AGNES (_nostaa lattiasta ja silm�ilee sit� paperilappua, joka putosi

Tuuren lompakosta) _. _Kohtalo_ puhuu t�n��n j�rke�. Minun ei tarvitse
vaivata ajatuksiani. Kas t�ss�, Siiri (_antaa h�nelle paperilapun_).
Sinun p��telmilt�si ei siis puutu johdonmukaisuutta.

SIIRI (_silm�� lappua_). Ja t�m�n h�n on tehnyt maksaakseen tuon

(_osottaa hattua_). Tuure, Tuure! (_Juoksee vasemmalle._)

AGNES (_yksin_). T�n��n h�n panttaa kellonsa, huomenna -- --!

(_Nytk�ytt�� olkap�it��n._) Onneksi on huomisp�iv� minun k�siss�ni.
(_Rep�isee lehden muistikirjastaan ja istuutuu kirjoitusp�yd�n ��reen._)

SIIRI (_vasemmanpuoleisesta huoneesta_). Rakas, rakas Tuure!

AGNES. Voida rakastaa, voida puhua noin.

TUURE (_my�skin vasemmalla_). Ei, Siiri, syy on minun, ainoastaan minun,

mutta rakkauteni teki minut raukaksi.

AGNES. Miten he kiusaavat minua! (_Sulkee kiireesti kirjeen kuoreen._)

Kas niin, nyt on _heid�n_ surunsa l��kitty. Mutta on toinen, joka kalvaa
kuolemaan asti. Mink�t�hden annoin min� myyd� itseni!

SIIRI (_yh� vasemmalta_). K�yh�t! Mit� se tekee, kun omistamme toinen

toisemme!

AGNES (_nousee_). Mutta min�! Minulla on sukutila ja vapaaherrattaren

arvonimi! �itini osasi ainakin panna hintaa tavarallensa. Ei, pois
t��lt�. Min� en, n�en m�, sied� t�t� ilmapiiri�. Raitis ilma on vain
myrkky� turmeltuneille keuhkoille. (_Panee kiireesti hatun ja takin
p��llens�._)

TUURE (_kuin edell�_). Min� teen ty�t� kaksinkertaisin voimin -- --

AGNES. Ei, minun t�ytyy n�hd� heid�t -- -- kerta. (_Kurkistaa

avaimenreij�st�._) Mies polvillaan, p�� vaimon syliss�. Vaimo nauraa ja
itkee yht'aikaa. Niin onnelliselta kuin h�n n�ytt�� odotettavista
kielt�ymyksist� huolimatta, noista _kauheista kielt�ymyksist�_, joilla
meit� pelotellaan syd�memme v�himm�st�kin kapinoimisesta. -- -- Siiri
hupakoksi oli minun tapana sanoa h�nt�. Pah, hupsu on vain se nainen,
joka luulee olevansa viisas. (_Menee takaovesta._)

SEITSEM�S KOHTAUS.

TUURE ja SIIRI (_vasemmalta, k�det toistensa vy�t�isill�_).

SIIRI. Nyt et saa virkkaa en�� sanaakaan. Sin� pilaat minut

hemmottelullasi, ja siit� on nyt teht�v� loppu. Mutta yhden kysymyksen
tahtoisi kultu viel� tehd�.

TUURE. Kysy, kysy.

SIIRI. Jos ei minun j�rjet�n mustasukkaisuuteni olisi puhjennut ilmi,

niin milloin min� olisin saanut tiet�� totuuden?

TUURE. Jumalan avulla: aikanaan. Mutta salli minun nyt olla sit�
ajattelematta, mitenk� silloin olisi voinut k�yd�, ja nauttia t�ysin
m��rin jakamattomasta onnestani.

SIIRI. Saatpa n�hd�, kuinka suloista meill� on oleva vinnikamarissamme.

TUURE. Kukapa olisi voinut uskoa, ett� niin sankarillinen sielu saattoi
asua semmoisessa -- -- -- muotinukessa.

SIIRI. Oo, meill� on kyll� sielu meill�kin, vaikka sit� ei huomaa

korujen ja hetaleitten alta! Ush, niin ilke� kuin min� olen ollut! Mutta
paha on Tuurekin ollut, kun ei ole uskonut asian oikeata laitaa pikku
vaimolleen.

TUURE. Kuinkapa min� olisin uskaltanut!

SIIRI. Niin, sin� olet oikeassa. Min� en ansainnut luottamusta, mutta

kuitenkin -- --

TUURE. Kuitenkin -- --?

SIIRI. Oo, min� vain ihmettelen, onko lainkaan olemassa vaimoa, olkoon
kuinka turhamielinen, kuinka lapsellinen tahansa, joka ei pane
puolisonsa luottamusta kaiken muun yl�puolelle. Mutta meh�n kokonaan
unohdamme Agneksen! (_Katsoo oikeanpuoleisesta ovesta._) H�n on poissa.

TUURE. Kas t�ss� kirje sinulle, pikku moraalisaarnaaja. Ehk� se selitt��

asian.

SIIRI. Avaa se siis.

TUURE (_avaa kirjeen_). Mit� min� n�en! Minun oma vekselini

lunastettuna, ja mit� t�ss� on: �Agneksen h��lahja Siirille.�.

SIIRI. Ja t��ll� takapuolella: �Set� Fabian oli oikea vaikka n�kym�t�n

velkoja, ja min� sain valita perint�ni.� Oi, nyt min� ymm�rr�n kaikki!

TUURE. Niin paljon en min� ymm�rr�, mutta min� ymm�rr�n kumminkin

tarpeeksi voidakseni iloita kaikesta syd�mest�ni -- -- sinun t�htesi.

SIIRI (_leikillisesti_). Vai niin, taaskin vain minun t�hteni.

TUURE. Niin, n�etk�s, Siiri, tapahtukoon mit� tahansa, min� _olen_ nyt
rikas mies enk� ole mink��n tarpeessa. (_Syleilee Siiri�._)

SIIRI (_veitikkamaisesti_). Etk� mink��n?

TUURE (_naurahtaen_). Sin� pikku veitikka! (_Suutelee h�nt�._)

_Esirippu._
End of the Project Gutenberg EBook of Hattu, by Alfhild Agrell

*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HATTU ***

***** This file should be named 17638-8.txt or 17638-8.zip *****

This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/1/7/6/3/17638/

Produced by Matti J�rvinen and Tuija Lindholm

Updated editions will replace the previous one--the old editions

will be renamed.

Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.

*** START: FULL LICENSE ***

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free

distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm

electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm

electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be

used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"

or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived

from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted

with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm

License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing

access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that

- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
 destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.

- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any

money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.

- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm

electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable

effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right

of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a

defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied

warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of

electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the

assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive

Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit

501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.

Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org

For additional contact information:

Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
gbnewby@pglaf.org

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg

Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide

spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating

charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org

While we cannot and do not solicit contributions from states where we

have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make

any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card
donations. To donate, please visit: http://pglaf.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic

works.

Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm

concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed

editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
 http://www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,

including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

*** END: FULL LICENSE ***