The Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net

Title: Ojennusnuora

Author: Epictetus

Translator: K. Jaakkola

Release Date: August 29, 2005 [EBook #16620]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA ***

Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed

Proofreaders Europe.

OJENNUSNUORA

(ENKHEIRIDION)

Epikteetos

Kreikankielest� suomentanut ja
johdannolla varustanut
K. Jaakkola
fil. t:ri

Ensimm�isen kerran julkaissut

Arvi A. Karisto Osakeyhti� 1919.

JOHDANTO.

Epikteetoksen nimi ja merkitys on arvattavasti useimmille suomalaisille

lukijoille vieras ja tuntematon. Se ei olekaan oudoksuttavaa, sill�
suomeksi on h�nest� ollut t�h�n asti vain lyhyesti mainittu
Tietosanakirjassa ja filosofian historiassa sek� v�h�n enemm�lt�
"Onni"-nimisess� sveitsil�isen sivistyskirjailijan Hiltyn teoksen
suomennoksessa, jossa on erin�isi� saksasta k��nnettyj� kohtia h�nen
kirjoituksistansa.

Epikteetos oli kreikkalainen viisaustieteilij� n. vv. 50--120 j. Kr. H�n

oli syntynyt V�h�ss�-Aasiassa Fryygian maakunnan Hieropolis-kaupungissa
ja oli orjattaren poika. Kaiken nuoruutensa ajan h�n itsekin oli orjana
ensin kotipuolessaan ja sittemmin Roomassa, jonne h�n ajan mittaan oli
joutunut.

Roomassa oli h�nen is�nt�ns� keisari Neron suosikki ja kirjuri

Epafroditus, vapautettu orja, muutamien tiet�m�n mukaan my�s keisarin
kaartin p��llikk� sek� luultavasti sama mies, jota jonkun kerran
mainitaan Epikteetoksen Tutkielmissa ja nimitet��n my�s tieteilij�ksi
(*grammaticus*) ja sanotaan juutalaisten historioitsijan Josefuksen (s.
39 j. Kr.) yst�v�ksi.

Vaikka silloinen aika Roomassa oli keisarien mielivallan ja julmuuden

aikaa, on kuitenkin otettava huomioon, ett� orjat roomalaisilla eiv�t
olleet kaikki samanlaisessa asemassa eik� niiden orjuuden tila aina
ollut vain sortoa ja ahdistusta, kuten me orjuudella tavallisesti
tarkoitamme. Niinp� esim. orjiksi joutuneet sotavangit katsottiin kyll�
onnettomaksi ihmisluokaksi, mutta ei suinkaan alempirotuiseksi. Samoin
saattoivat monet muut seikat vaikuttaa, ett� ansiokkaatkin ihmiset
orjuutettiin, esim. filosofi Ksenokrates, Platonin mainehikas oppilas,
myytiin orjaksi, kun oli j�tt�nyt veronsa maksamatta. Maanviljelyksen,
kaupan ja teollisuuden alalla oli enimm�n orjia, mutta n�iden alojen
ulkopuolellakin toimivia henkil�it� oli orjien kaltaisessa asemassa,
vastaten meid�n ajan apulaisia, palvelijoita, tehtaalaisia j. n. e.;
useastikin he saivat taloudellisen tilaisuuden ostaa itsens� vapaiksi
is�nnilt�ns� tai n�m� heid�t omin ehdoin vapauttivat. Jos orjaksi
joutunut oli oppia ja sivistyst� saanut, k�ytettiin h�nt� lasten
kasvattajana, kirjastonhoitajana, "konttoristina", y. m. perheen
toimissa. Eik� h�nen tilansa ja asemansa ollut alempi tai huonompi kuin
vastaavissa toimissa meid�n aikanamme. Yleisesti luettiin orjat
kuuluviksi talouteen (*familia*).

Arvattavasti t�m�n viimeksisanotun asianlaidan t�hden -- oppineisuutensa

johdosta -- vapautui my�s Epikteetos orjan tilasta ja n�ytt�� el�neen
vapaana kansalaisena Roomassa sek� viett�neen viisaan hillitty� ja
k�rsimyksiss� koeteltua el�m��. H�n oli lapsuudessa loukannut jalkansa
tai toisten mukaan ensimm�isen is�nt�ns� kurituksesta j��nyt
raajarikoksi, niin ett� h�n senjohdosta ontui koko el�m�n-ik�ns�. H�n
asui pieness�, vaillinaisesti kalustetussa kamarissa, suuressa
k�yhyydess�, niinkuin n�kyy muutamista h�nen kreikaksi sepitt�mist�ns�
s�keist�, joissa ilmenee h�nen surkea tilansa, alhainen asemansa, mutta
n�yr� ja vapaa mielens� ja alttiutensa jumaluuden j�rjestyst�
noudattamaan. Silloinen kova ja paha aika, hirmuvallan tyrannius, oli
omansa vaikuttamaan Epikteetoksen kaltaisissa luonteissa harrastusta ja
pyrkimyst� ihmishengen hyvien puolien huomioittamiseen ja her�tt�miseen.
T�h�n etenkin soveltui n. s. stoalainen tietoviisaus, ja sen
merkitt�vimpi� edustajia on Epikteetos.

Epikteetos on nuoruudessaan tietenkin kuullut kertomuksia keisari

Tiberiuksesta (v. 14--37), h�nen julmuuksistaan ja m�ss�ilyst�ns�,
joskin my�s siit� halveksimisesta, jota Tiberiuksessa her�tti
kansalaistensa matalamielisyys. Varmaankin h�n on tuntenut kehnon
kerskujan Kaligulan ja ollut tietoinen heikon Klaudius-keisarin (41--54)
aikuisesta siveett�myydest�. Mieskohtaisesti on h�n kuullut ja n�hnyt
ihmispeto Neron (54--68) murharaivon hirmuja ja taiteilija-hurjuuksia,
Galban, Othon ja Vitelliuksen villiytt�, juutalaisten teurastajan
Vespasianuksen (69--79) sek� vihdoin hirmuhallitsija Domitianuksen
(81--96), joka vainosi velje�ns� lempe�t� Titus-keisaria (79--81) ja v.
94 karkoitti kaikki filosofit Roomasta. Siin� vainossa arvattavasti
Epikteetoskin h��dettiin. Sen j�lkeen h�n asettui asumaan Nikopoliin
kaupunkiin Epeirossa.

On arvattava, ett� Epikteetoksella kaikesta huolimatta on ollut Roomassa

tilaisuutta syvent�� filosofista sivistyst�ns�, yritt�ess��n jakaa
oppiansa ep�ilem�tt� monille opinhaluisille. Roomasta karkoitettuna h�n
Nikopoliissa sai vapaasti vaikuttaa, ja h�nell� oli innostunut
kuulijakunta; h�n toimi siell� toisen vuosisadan alkupuoleen asti.
Sittemmin h�n palasi Roomaan ja sai n�hd� keisarillista rikollisuutta
seuranneen paremman ajan Nervan, Trajanuksen (98--117), keisariajan
loistokauden, sek� uljaan Hadrianuksen (117--138), jonka mainitaan
seurustelleenkin Epikteetoksen kanssa ja nauttineen h�nen filosofista
opetustansa.

* * * * *

Epikteetos samoinkuin Sokrates ynn� useat vanhan ajan ajattelijat ei

itse ole j�tt�nyt j�lkeens� kirjoituksia. H�nen opetuksensa oli,
niinkuin Sokrateenkin, keskusteluja ja v�ittelyj� erinkaltaisista
asioista, aineista ja olosuhteista, t�hd�ten aina ihmisen henkisen
puolen kohottamiseen, enimmiten sovitettuna kuulijain ja keskustelijain
suhtautumisen mukaan.

Epikteetoksen opettaja oli ollut filosofi MUSONIUS RUFUS, mutta kun

Epikteetos oppinsa ytimess� samoinkuin sen muodollisessa puolessa
seurasi Sokratesta, on t�m�n "ihmisist� viisaimman" miehen merkityksest�
t�ss� yhteydess� lyhyesti mainittava. Sokrates oli kuvanveist�j�n poika
Atheenasta (s. 470 e. Kr.) ja harjoitti itsekin, jopa
menestyksellisesti, t�t� Kreikassa suurimmasti kunnioitettua ammattia.
Kolmenkymmenen vuotiaana h�n ryhtyi filosofisiin harrastuksiin, mutta
varsin uudella ja toisella tavalla kuin aikaisemmat opettajat. Kulkien
ymp�ri eri tahoilla h�n viritti keskusteluja ihmisten kanssa, vetosi
heid�n luontaisiin taipumuksiinsa ja olosuhteisiinsa,
totuudenrakkauteen, rikkaudesta piittaamattomuuteen, taikauskon
kammoamiseen, tyrannivallan vihaan, is�nmaan ja ihmisyyden lakien
kunnioittamiseen; h�n vaati kielt�ymist� el�m�n oloissa, rohkeutta ja
avomielisyytt� vapaasti ja julkisesti puhumaan ja opettamaan sit�, mit�
sis�inen ��ni ihmisess� ilmoitti olevan oikein, varsinkin nuorisolle
n�it� oppejansa esitt�en.

Kaiken t�m�n ohessa esiytyi Sokrates is�nmaansa laeille uskollisena

kansalaisena, koko yhteiskunnan hyv�ksi vaikuttavana virkamiehen� ja
urhoollisena soturina h�nen aikanansa is�nmaalle vaarallisissa sodissa.
Mutta kun Sokrates aina painosti, ett� h�nen tutkimustensa ja
opetuksensa p��m��r�n� oli ainoastaan totuus, ja kun h�n t�t� kaikille
esitt�ess�ns� ilmeisesti kohosi muita ylemm�ksi, her�tti se aikakauden
viisastelijoissa -- sofisteissa -- sek� yhteiskunnan ymm�rt�m�tt�miss�
johtomiehiss� siin� m��rin kateutta, v��rinymm�rryst� ja vihaa, ett�
h�net tuomittiin nuorison viettelemisest� ja v��r�n uskonnon
opettamisesta tyhjent�m��n myrkkymalja (v. 390 e. Kr.).

T�llaista esikuvaa noudatti Epikteetos, ja t�ss� juuri on h�nen

opetustensa ansion salaisuus. Alituinen vetoaminen ihmisluontoon ja
ihmisen velvollisuuksiin, stoalainen vastenmielisyys koreilevaan
esitystapaan, miehev� yksinkertaisuus, syv�llinen hyv�n ja oikean
harrastus ne ovat tunnusomaisia Epikteetokselle ja tietenkin kuultuina
ovat viel� tehokkaammin pystyneet kuulijoihin vaikuttamaan, kun h�n
n�ist� laajakantoisista periaatteista johtaa k�yt�nn�llis-siveelliset
opetuksensa, sovittaen niit� kaikkiin el�m�n olokohtiin verrattoman
havaannollisesti, vakavasti ja sattuvasti. Kaikkea t�t� sopii p��tt��
siit�, mit� h�nelt� on j�lkimaailmalle s�ilynyt. Itse kirjoittamiansa ei
h�n ole, niinkuin jo on sanottu, j�tt�nyt, vaan mit� h�nelt� on
kirjallista perua tallella, se on h�nen oppilaansa ARRIANOKSEN kokoamia
muistiinpanoja.[1] N�it� on *Tutkielmia* (*Diatribai*), alkuansa 8
kirjaa, joista vain 4 ensimm�ist� on s�ilynyt; *Ojennusnuora*
(*Enkheiridion*), lyhyt k�sikirja Epikteetoksen p��opetuksista ja
aatteista, johon SIMPLICIUS-niminen kirjoittaja 6. vuosisadalla j. Kr.
on lis�nnyt varsin laajat selitykset, samoin kreikankielell�;
*Katkelmia*, kirja lyhyit� mietelmi�, jotka STOBAIOS-niminen kirjoittaja
5. vuosisadalta j. Kr. on koonnut ja tallentanut.[2] N�iden lis�ksi
mainitaan Epikteetoksen *Keskusteluja*, 12 kirjaa sis�lt�nyt teos, joka
on kokonansa hukkaan joutunut.

[1] _Flavius Aulus Arrianos_, Bitynian Nikomediasta V�h�ss�-Aasiassa (n.

95--180), Kappadokian maaherra (n. 131--137), eli lopun ik��ns�
Atheenassa, on itsekin kirjoittanut kreikankielell� historiallisia,
maantiedollisia ja filosofisia teoksia, joita paljon luettiin; niist� on
tunnetuin h�nen Anabasis-kirjansa Aleksanteri Suuren retkist�.

[2] _Johannes Stobaios_, Makedonian Stobista, kirjoitteli pojallensa

Septimiukselle otteita n. 500 kreikkalaisesta kirjailijasta ja on sill�
perusteella varsin t�rke� muinaisen kirjallisuuden tuntemiselle.

Epikteetoksen filosofia on p��asiassa siveysoppia, stoalaisen

koulukunnan hengess�, kaikkialla ohjaten hyveeseen ja tehostaen itsens�
hillitsemisen t�rkeytt� sek� tyytymist� siihen, mik� meill� on
vallassamme. T�m� n�k�kohta -- mik� on meid�n vallassamme ja mik� ei ole
meid�n vallassamme -- on my�s *Ojennusnuorassa* m��r��v� ja perustavaa
laatua, s. o. asiat, jotka itse pystymme itsellemme hankkimaan, ja
asiat, jotka ovat vieraista voimista riippuvaisia. H�nen siveysoppinsa
vaatii yleisinhimillisi� oikeuksia kaikille eik� vain erin�isen kansan
tai syntyper�n rajoissa el�ville tai erityisille kansanluokille tai
ryhmille. H�n yhdist�� opin velvollisuuksista kiinte�sti oppiin
kaikkiviisaasta ja hyv�st� jumalasta, jonka sukua on ihmissielu. T�ss�
yhteydess� on merkille pantava, ett� t�m� pakanuuden ajan opettaja
puhuessaan jumaluudesta k�ytt�� jumala-k�sitett�ns� melkein useammin
yksik�llisen� kuin monikollisena sanana. Joskin stoalainen filosofia
yleens�kin sis�lt�� ik��nkuin kehitetyn yhteenvedon siit�, mit�
muinaisuudessa sit� ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta,
ihmisest� ja h�nen velvollisuuksistansa, ja semmoisena ollut juurikuin
tienvalmistajana kristinopin levi�miselle kreikkalaisessa ja
roomalaisessa maailmassa, on se erityisesti Epikteetoksen kautta
vaikuttanut ja viel�kin vaikuttaa siveellisen vakavuuden hyv�ksi.

Jo monet muinaisajan suurhenkiset miehet pitiv�t Epikteetosta

opettajanansa, esim. keisari Markus Aurelius (161--180), yksi stoalaisen
filosofian merkkimiehi�, joka itsekin kirjoitti samansuuntaisia
*Itsetarkasteluja*. Keisari ilmoitti ihastustansa siit�, ett� h�nen
opettajansa Junius Rusticus ohjasi h�nt� Epikteetokseen, ja m. m. h�nen
arvostelunsa kristityist� onkin oleellisesti samanlainen kuin
Epikteetoksen, vaikka kyll� paljon karheampi; kuitenkin sielun
kuolemattomuudesta puhuu M. Aurelius, samoinkuin latinalais-stoalainen
filosofi Titus Annaeus Seneca (4 e. Kr. -- 65 j. Kr.), toisemmin kuin
Epikteetos, jolle se n�k�kanta on vieras.

*Ojennusnuoran* tarkoituksena on Simpliciuksen selityksen mukaan "ohjata

ihmismielt� siihen vapauteen, johon maailman rakentaja ja is� sen on
hankkinut". Kirjan kreikankielinen nimi merkitsee "k�denomaa", jonka
tuli olla ik��nkuin miekka k�dess� aina valmiina ohjaamaan tuohon
tarkoitukseen. Suurella taitavuudella, ter�vyydell� ja harrastuksella
koskettelee tekij� varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin suhteitten
eri aloja, vertauksilla ja kuvauksilla osoittaa ja ylist�� kaiken
oikean, hyv�n ja jalon arvoa, teroittaa totuuden, rehellisyyden ja
ihmisrakkauden omistamista ihanteelliseksi tarkoitusper�ksi, loukkausten
ja huomattavaisuuden puutteen v�h�p�t�isen� pit�mist�, sis�llisen
ihmisen arvon merkityst� korostaen. Kirja on rikas ajatuksista,
johdonmukainen ja yhten�inen, vaikkakin jaettuna eri lukuihin.
Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset ovat kauttaaltaan
opettavaisia ja mielt� kiinnitt�vi�; opetukset t�ht��v�t ihmisel�m�n
parantamiseen ja j�rjest� osallisen hengen her�tt�miseen s�ilytt�m��n
arvonsa ja k�ytt�m��n luontaisia voimiansa. Esitys on lyhytt� ja
miellytt�v��, kieli voimallista ja vaikuttavaa.

Useat E:n ajatusten yhtym�kohdat kristinopin kanssa ovat jo entisin�

aikoina vet�neet huomiota puoleensa tutkijain ja kirkonmiesten taholta,
esim. kirkkois� Augustinuksen (353--430) ja Klemens Aleksandrialaisen ({~DAGGER~}
220). On my�s niit�, tieteilij�it�kin, jotka sill� perustuksella
koettavat osoittaa Epikteetoksen tunteneen Uuden Testamentin
kirjoituksia ja sen j�lkeen soveltaneen ja esitt�neen omat opetuksensa.
Ett� Epikteetos on tiet�nyt kristityist�, n�kyy h�nen Tutkielmiensa IV.
7. 6. kohdasta, jossa h�n kuolemaa pelk��m�tt�mill� galilealaisilla
ilmeisesti tarkoittaa kristityit�, mainiten heit� tuolla sen ajan
nimityksell�.

Merkitsen t�h�n erin�isi� Ojennusnuoran ja Uuden Testamentin vastaavia

kohtia, joissa on havaittavissa ajatusten yhdenkaltaisuutta, siin�
sivussa huomauttaen, ett� on yli 200 t�rke�merkityksellist� sanaa
yhteisi� koko Epikteetoksessa ja Uudessa Testamentissa. N�m� kohdat ovat
seuraavat:

Ojennusnuora 13 -- Matt. 6:21; O. 15 -- Luuk. 22:29; O. 18 -- Room.

8:28; O. 22 -- Luuk. 9:62, 14:28; O. 25:1 -- Room. 12:15; O. 29 -- Luuk.
14:28; O. 30 -- 1 Piet. 2:18; O. 31:1 -- Jaak. 1:17; O. 33:1, 16 -- Ef.
5:3, Koi. 3:8, 1 Tim. 5:13, Jaak. 3:1; O. 33:2 -- Matt. 7:1; O. 33:5 --
Matt. 5:34; O. 33:6 -- II Kor. 6:14; O. 33: 7 -- 1 Tim. 6: 8, Luuk.
3:14; O. 33:8 -- 1 Tess. 4:3, Jaak. 3:17; O. 35 -- Matt. 5:10, 1 Piet.
4:4; O. 40 -- 1 Piet. 3:3; O. 42 -- 1 Piet. 3:9; O. 43 -- Matt. 18:21;
O. 46 -- Matt. 7:6; O. 48:3 -- Hebr. 12:1; O. 51 -- Hebr. 3:13; O. 53 --
Matt. 6:10.

N�m� parikymment� kohtaa on, niinkuin sanottu, otettu Ojennusnuorasta,

ja lukijan sopii niit� itse verrata Uuden Testamentin t�ss� merkittyihin
kohtiin. Uusin Uuden Testamentin tutkimus ottaa selityksiss��n huomioon
sukulaisajatuksia my�s profaanikirjallisuudesta, varsinkin juuri
my�hemm�n stoalaisuuden. T�ll�in todetaan Epikteetoksessa olevan, paitsi
mainittuja Ojennusnuoran kohtia, ainakin parisataa ajatusten
yhdenlaatuiskohtaa, yht�l�isyytt� ja yht�pit�v�isyytt� erin�isten Uuden
Testamentin kohtien kanssa. Useat niist� eiv�t ensi silm�yksell� tosin
ole niink��n yht�l�isi�, mutta tarkemmin tutkiessa t�ytyy kuitenkin
huomata ajatusten yht�l�isyytt� n�k�kannan ytimess� yht� paljon,
toisinaan enemm�nkin, kuin pelk�st��n sanallisessa yht�l�isyydess�, mik�
useinkin on vain satunnaista tai pintapuolista laatua ja jolla ei ole
tekemist� henkisen sukulaisuuden kanssa.

Kristinoppi osoittaa uskonnon ja siveyden el�v�sti yhteen kuuluviksi;

Epikteetoksen -- niinkuin yleens� stoan -- siveysoppi lep�� my�s
uskonnollisilla edelt�myksill�: se edellytt�� uskon jumaluuden
olemukseen, joka on oleeltansa pelkk�� j�rke�, on siveellisesti
t�ydellinen ja jonka sukua on j�rjell� varustettu ihminen. Kristinoppi
tunnustaa ja tuntee vain yhden Jumalan ja kaikille ihmisille yhden
totuuden ja yhden pelastusmahdollisuuden, Epikteetos on t�ss� suhteessa
yht� "suvaitsematon": h�nen on mahdoton ymm�rt�� ja h�nest� on
t�ydellisesti henkist� kehnoutta ja h�pe�m�t�nt� paatumusta, ett� kukaan
mill��n oikeutuksella saattaa ep�ill� tai kielt�� jumalan olemusta ja
maailmaa j�rjellisen mielen tuloksena. Taitavasti todistaa h�n, ett�
tulee voittaa maailma, jos tahtoo henkens� puhtaana pit��, tulee
sis�llisesti siit� irtautua, sill� ei k�y yhdist�minen halua maallisiin
tavaroihin ja halua todelliseen onneen, ei maailmanrakkautta ja
jumalanrakkautta.

Epikteetos teroittaa jumaluuden pyhyytt�, puhtautta ja hyvyytt�, mutta

katsoo ihmissielun pystyv�n saavuttamaan jumalallisen puhtauden, niin
ett� ihminen tulee jumalankaltaiseksi. Yhteys, luottamus ja rakkaus
Jumalaan on stoalaisessa opissa vain ajatuksia ja p��telmi� eik� sit�
syd�mmellist� tuntemusta, mik� kristityll� on persoonalliseen
Jumalaansa, eik� niin ollen ole stoalaisella jumalanpelkoa eik� Jumalan
vihan tuntoa eik� sit� peloittavaa vakavuutta, jolla kristinoppi
lopullisesti eroittaa iankaikkisesti onnelliset ja iankaikkisesti
onnettomat.

Epikteetos on, niinkuin jo on osoitettu, stoalaisen filosofisen

koulukunnan edustavimpia miehi�. Stoalaisuuden alottaja on filosofi ZENO
(350--264 e. Kr.) kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. H�n oli
alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin
harrastuksiin. H�n kuunteli Atheenassa eri suuntien filosofeja, joista
h�nen oppi-isist��n mainittavimmat olivat Krates ja Ksenokrates. V. 308
h�n perusti Atheenassa oman filosofisen koulukunnan, jota nimitet��n
stoalaiseksi sen, taidemaalauksilla koristetun, pylv�srakennuksen,
*stoa*, mukaan, miss� h�n luennoi ja opetti. Siin� stoapylv�ik�ss� oli
surmattu suuri joukko Atheenan kansalaisia 30 tyrannin hallitusajalla,
jotka hirmuvaltiaat sitten Sokrateen rohkean toimenpiteen johdosta
kukistettiin. Zeno valitsi sen paikan oppilaittensa yhtym�kohdaksi niin
tavoin puhdistaaksensa ja poistaaksensa siihen kiintyneen surkean
muiston.

Zeno nautti suurta arvoa atheenalaisten kesken, ja erikoisesti h�nt�

kunnioitti Makedonian kuningas Antigonos Gonatas h�nen viisautensa
vuoksi. Zenosta ovat l�ht�isin stoalaisopin perusteet ja yleens�
ydinkohdat semmoisinaan. Edellisess� on niit� jo muutamin kohdin
kosketeltu. Seuraavassa viel� v�h�n l�hemmin esitet��n stoalaista
j�rjestelm��, sen merkityst� ja arviointia.

* * * * *
Zenon opin pohja oli k�yt�nn�llinen siveysoppi ja sen vaatimusten
toteuttamista el�m�ss� h�n samoinkuin h�nen j�lkeisens� stoalaiset
teroittivat. Stoan ylin periaate on saattaa el�m� sopusointuun luonnon
kanssa ja niin muodostaa se j�rjelliseksi. Ihmisluonto on riippuvainen
kaikkeuden luonnosta ja edellytyksen� on ymm�rt��, ett� maailmankaikkeus
on riippuvainen j�rjellisest� j�rjestyksest�, jonka alaiseksi meid�n
tulee alistaa my�s oma tahtomme. Kaikki riippuu mielialasta, ja toiminta
eli teko semmoisenansa on yhdentekev�, joten esim. rikokset ovat
seurauksia siit�, ett� tekee v��ri� p��telmi� hy�dyllisest� ja
vahingollisesta. T�m�n t�hden on ihmisen velvollisuus kehitty�
ymm�rt�m��n mik� on hy�dyllist�, mik� vahingollista, mutta
stoalaisuudessa t�m�n arvostelu tapahtuu etup��ss� ajallisuuden
kannalta, jolloin p��hyveiksi esitet��n: oikeus, maltti, urhous, n�m�
kaikki ollen j�rjen ilmenemismuotoja; keness� n�m� avut yhtynein� ovat
t�ydelliset, h�n on likell� jumaluutta. N�in stoalainen askartelee
j�rjen perusteilla, tyytyen ajallisuuteen, josta seuraa
itseens�tyytyv�isyys, mielinm��r�inen menettely itse�ns� kohtaan,
vaikkapa itsemurhakin.

Mutta t�m�n ohessa on ihmisen henkisest� puolesta huolehtiminen stoan

t�rkeit� ydinkohtia; stoa on luonut siveysopin, jonka vertaista ei ole
miss��n muissa filosofisissa j�rjestelmiss� ja jonka ainoastaan
kristinoppi voittaa. Pelk�st��n filosofisesti katsottuna on Platonin
(427--347) tietopuolinen tutkimus ja Aristoteleen (384--322) j�rjestelm�
paljon korkeammalla; mutta stoalaiset ovat ymm�rt�neet Sokrateen,
Platonin ja Aristoteleen ajatelmista rakentaa yhten�isen j�rjestelm�n,
joka lajissansa on omaper�inen ja maailmalle esiytyy uutena ja
itsetyisen�; se on viimeinen, suuri itsen�inen muodostelma vanhan ajan
filosofiaa. Kun kristinoppi esitt�� korkeinta, mit� voi olla olemassa,
esitt�� vapauden, niin stoakin esitt�� t�t� korkeinta, vaikka omalla
tavallansa, teroittaen itsem��r��mist� ja muista riippumattomuutta. Ja
t�ss� on stoalaisen koulukunnan historiallinen merkitys.

Se oli oikeastaan kolminainen. Ensiksikin on stoa henkisesti hallinnut

muinaisajan maailmaa ainakin nelj�sataa vuotta, valtiollisten ja
uskonnollisten levottomuuksien aikana Kreikan ja Rooman sivistyneitten
uskontona yll�pit�nyt heiss� siveellist� ryhti�. Toiseksi on stoalaisuus
juuri sen kautta tasoittanut tiet� kristinopille niinhyvin sivistyneiss�
kuin rahvaassa. Kolmanneksi on se ainakin jo toisella vuosisadalla
sulanut kristinoppiin, antanut t�lle lausuntamuotoja ja ollut siin�
t�rke�n� k�ytinaineena kristillisen siveysopin kehitt�misess�.

Uskontona on kristinoppi luonnollisesti voittanut stoan, sill� stoa ei

tietenk��n voinut kilpailla kristinopin kanssa, vaikkapa stoakin
suuresti harrasti ihmisten yhteistuntoa ja esitti ihmisten yleist�
veljeytt� yhden jumalallisen is�n lapsina. Siit� huolimatta ei stoan
vaikutus aikanansa ole ollut turha, etup��ss� tietystikin
sivistyneist��n, jonka erikoisoloihin sen oppimuodot olivat
historiallisesti kiintyneet. Stoalaisuuden ansioksi lasketaankin
kreikkalaisten kansallisten yksityisharrastuksien rajojen laventaminen
kosmopoliittiseksi, yleisinhimilliseksi, ja niin ihmissuvun sis�isen
yhteyden todistajaksi ja sen kautta t�rke�ksi tekij�ksi
yhteiskunnallisen el�m�n muodostamisessa, siit� huolimatta, ett� stoa
yksin�isyytt�kin ylist�� ja n�ytt�� kuinka viisas voi yksin�isyytt��nkin
hyv�ksens� k�ytt��. My�s on stoalainen oikeusk�site vaikuttanut
roomalaiseen oikeuteen ja sit� tiet� muiden kansojen oikeuteen.
Stoalaisen filosofian merkitys ja vaikutus my�hemm�n, jopa
kristillisenkin, ajan filosofiaan ei suinkaan ole huomiotta j�tett�v�.
Stoalaisten oppi sis�lt�� ik��nkuin kaukaisia kangastuksia uuden ajan
puhtaasta ja korkeasta opista ihmissuvun onnellistuttamiseksi.
Ilmeisesti on stoalla ulkonaista yht�l�isyytt� kristinopin kanssa,
niinkuin edell� jo on huomautettu, ja t�st� sitten on aiheutunut se
luulo ja v�ittely, jopa todistelukin, ett� stoan merkkiedustaja
Epikteetos on kirjoittanut kristinopin vaikutuksen alaisena, niinkuin
my�s p�invastainen luulottelu, ett� jotkut Uuden Testamentin
kirjoittajat ja etenkin apostoli Paavali olisivat kirjoituksissansa
Epikteetosta tunnustelleet ja noudatelleet.

Epikteetoksen kirjoituksista selkenee, ett� h�n omalla tavallaan uskoi

h�nelle "ilmoitettuun sanaan" yht� lujasti kuin kukaan evankeliumin
julistaja. Zeno ja Khrysippos (282--209), stoalaisuuden pylv��t, ovat
h�nest� ihmiskunnan todelliset hyv�ntekij�t, jotka ovat julistaneet ja
n�ytt�neet ihmiskunnan onnen tien, ja heid�n oppiansa h�n pit�� lakina,
joka on kotoisin jumaluudesta johtaaksensa ihmiset sis�lliseen rauhaan.
Ken on n�in lujasti varma olevansa oikealla tiell�, h�n ei ota
tarkataksensa, onko kenties muita teit�, jotka veisiv�t samaan
p��m��r��n. Ei saata olettaa, ett� Epikteetos olisi siihen m��r��n
hylj�nnyt helleenil�isen viisauden ilmestyksen ja olemassaolon, ett� h�n
sit� halveksien olisi h�nelle vieraan opin osittaisia eri� oppiinsa
sovittanut. Jos h�n edes v�h�nkin tunsi Paavalin kirjeet, t�ytyi h�nen
joko vieroa sit�, mit� Paavali sanoo h�nen korkeimmastansa, tai tulla
kristityksi: j�lkimm�ist� n�ht�v�sti ei ole tapahtunut. Vaikka
kielt�m�tt� on ajatusten yhdenmukaisuutta ja maailmankatsomuksen
sukulaisuutta Uuden Testamentin ja Epikteetoksen v�lill�, niin on my�s
vahvasti periaatteellisia erinkaltaisuuksia ja vastakohtia. Jos h�n
olisi lukenut U. T:n kirjoituksia, olisi h�n siin� l�yt�nyt h�nelle
t�ydellisesti ymm�rt�m�t�nt�, -- mielialoja, periaatteita ja
tosiasioita, jotka ovat aivan vastakkaisia h�nen tuntemuksillensa ja
j�rjestelm�llens�: kuinka olisi h�n sielt� piintynyt poimimaan erin�isi�
otteita omiin kirjoituksiinsa, havaitsematta syv�� vastakohtaa
kristillisen ja stoalaisen viisauden v�lill�? Jos h�nelle olisi ollut
t�rke�t� saada kristityit�kin kuulijoiksi luennoillensa tai jos h�n
olisi tahtonut ilmaista kantansa kristinoppiin, olisi h�nenlaisensa
avomielinen mies sen julkisesti ja vapaasti esitt�nyt, mutta sit� ei ole
siin�k��n kohdassa, miss� h�n n�ht�v�sti kristityit� tarkoittaa. P�in
vastoin on h�n kaikessa esityksess�ns� stoalainen, k�ytt�� kaiken
taitonsa ja kaunopuheisuutensa stoalaisen el�m�nihanteen ilmituomiseksi.

Samanlaisilla perusteilla t�ytyy jo ennakolta olla selv��, ett�

Kristuksen apostolit eiv�t voineet lainailla pakanuuden filosofiasta
eiv�tk� my�s olisi uskoneet voivansa helleenil�isen filosofian
lis�yksill� korottaa pelastusjulistuksensa vaikutusta. Apostolien
joukossa varsinkin Paavali, joka kaiketi ennen muita oli helleenien
sivistykseen tutustunut, osoittaa syv�� vastenmielisyytt� inhimillist�
viisautta vastaan (1 Kor. 1:21, 22); se on h�nest� vain harhatie
Kristuksen ilmestyksen suhteen, jossa on kaikki viisauden ja tiedon
aarteet k�tkettyn� (Kol. 2:3). Kuka helleenil�isest� viisaudesta n�in
ajattelee, h�n ei ole voinut kirjoituksiinsa sit� sovitella. Joku onkin
t�m�n johdosta tehnyt varsin oikeutetun kysymyksen! Eik� ole selv�, ett�
apostolille, olettaenkin h�nen tunteneen kreikkalaista kirjallisuutta,
t�ytyi olla t�rke�t� sit� ennemmin salata kuin tuoda julki?

Epikteetoksen merkitys ei silti ole k�yt�nn�llist� arvoa vailla,

saatikka tarpeeton, meid�nk��n ajalle; olisipa useinkin terveellist�,
tarpeellista ja hy�dyllist� palata Epikteetoksen menetelm��n siveellisen
sivistyksen opettamisessa, j�rkiper�isill� syill� ohjata kansaa kasvavaa
el�m�n puhtautta etsim��n ja totuutta tavoittamaan. -- Siin� mieless� on
t�m� *Ojennusnuora* suomeksi toimitettu.

* * * * *

Suomennos on tehty Yliopistomme kirjastossa s�ilytetyst�

kreikankielisest� D�bnerin tekstist� (Paris 1842), johon liittyy sangen
sanatarkka latinalainen, Angelus Politianuksen, k��nn�s. K�ytett�v�n� on
my�s ollut Ioh. Schweighaeuserin kreikkalais-latinalainen teksti v:lta
1798 sek� Dacierin ranskalainen, Elisabeth Carterin englantilainen,
Aleksander v. Gleichen-Russwurmin saksalainen ja Hamiltonin ruotsalainen
k��nn�s. -- Muuta k�ytetty� Epikteetos-kirjallisuutta on mainittava
stoan ja Epikteetoksen perinpohjaisen erikoistutkijan Adolf Bonh�fferin
teokset "Epictet und die Stoa. Untersuchungen zur stoischen Philosophie.
Stuttgart 1890", "Die Ethik des stoikers Epictet. Stuttgart 1894" ja
"Epiktet und das Neue Testament. Giessen 1911", sek� Theodor Zahnin "Der
Stoiker Epiktet und sein Verh�ltniss zum Christentum. Erlangen 1895".

SUOMENTAJA.

OJENNUSNUORA

I.

1. Me hallitsemme toisia el�m�mme seikkoja, toisia emme. Meid�n

vallassamme on mielipiteemme, harrastuksemme, halumme, inhomme, sanalla
sanoen: kaikki oma toimintamme. Vallassamme taas ei ole: ruumiimme,
omaisuus, muiden mielipiteet meist�, yhteiskunnalliset olosuhteemme,
sanalla sanoen: kaikki, mik� on ulkopuolella meid�n toimintaamme.

2. Ja kaikki se, mik� on meid�n vallassamme, on luonnostaan vapaata,

esteist� ja haitoista riippumatonta; mutta se, mihin meill� ei ole
m��r��misvaltaa, on heikkoa, ep�vapaata, esteenalaista, meille vierasta.

3. Muistaos siis, ett� jos pid�t luonnostaan ep�vapaita asioita tai

oloja vapaina, jos vierasta omanasi, joudut vaikeuksiin, huoliin ja
levottomuuteen, moitit Jumalaa ja ihmisi�; mutta jos katsot omaksesi
vain sen, mik� on sinun ja pid�t vieraana sen, mik� todella on vierasta,
niin ei sinua kukaan koskaan mihink��n pakoita, ei kukaan sinua est�, et
syyt� etk� moiti ket��n, et vastoin tahtoasi tee mit��n, ei kukaan sinua
vahingoita, ei yksik��n ole vihamiehesi, sill� sinun ei tarvitse k�rsi�
mit��n turmiollista.

4. Kun siis tavoitat niin korkeita n�k�kantoja, muista, ett� sinun tulee
harrastaa niit� pontevasti toimeliaana, toisinaan muita asioita
ollenkaan ajattelematta, toisinaan ainakin nykyiset asiat j�tt�en
tuonnemmaksi. Mutta jos samalla haluat n�it� ja tahdot my�s valtaa ja
rikkautta, on varsin mahdollista, ett� et saavuta n�it�k��n, juuri
siksi, ett� samalla pyrit omistamaan ensinmainittuja hyveit�: ja niin
kokonaan menet�t sen, mik� yksin ja ainoastaan voi tuottaa vapautta ja
onnea.

5. Harjaannu siis heti vastaamaan kaikelle katkeralle mielialalle: tuo

on vain n�enn�ist� eik� ensink��n sit�, milt� se n�ytt��. Ota siit�
sitten selv� ja arvostele niiden ohjeiden nojassa, joita sinulla on,
ennen kaikkea t�m�n mukaan: onko tuo niit�, jotka ovat meid�n
vallassamme, vai niit�, jotka eiv�t ole? Ja jos se kuuluu niihin, jotka
eiv�t riipu meist�, ollos valmis siihen, ett� se ei ensink��n kuulu eik�
koske minuun.

II.

1. Muista, ett� halun vaatimus on saada sit�, mit� haluaa, ja ett� inhon
vaatimus on karttaa sit�, mit� inhoo: joka ei saavuta haluamaansa, on
pettynyt ja onneton, -- joka ei karta inhoamaansa, on kurja. Jos siis
inhoat vain sit� luonnonvastaista, joka on sinun vallassasi, niin et
yht��n joudu sen pahan valtaan, jota inhoat; mutta jos pelk��t tautia
tai k�yhyytt� tai kuolemaa, joudut onnettomaksi.

2. �lk��n sinulle siis olko vastenmielist� mik��n, mik� ei ole meid�n

vallassamme, ja siirr� inhosi siihen luonnonvastaiseen pahaan, joka on
meid�n vallassamme; mutta nykyhetkell� tukahuta halusi kokonaan. Sill�
jos haluat jotakin, mik� ei ole meid�n vallassamme, joudut v�ltt�m�tt�
onnettomaksi; jos taas haluat niit�, mitk� ovat meid�n vallassamme ja
joiden haluaminen saattaisi olla hyv�� ja kaunista, ei niit� sinulla
viel� ole hallussasi. Harrasta vain tai ole harrastamatta, mutta
tyynesti, rajaa pit�en ja vaivaa n�kem�tt�.

III.

Kaikesta, mik� ilahduttaa mielt�si tai tuottaa hy�ty� tai mit�

rakastetaan, muista lausua mink�laatuista se todella on,
v�h�p�t�isimmist� asioista alkaen. Jos mielesi on kiintynyt
saviruukkuun, sano: saviruukusta min� pid�n paljon, ja jos se s�rkyy,
�l� siit� h�iriinny; jos suutelet lastasi tai vaimoasi, sano suutelevasi
ihmist�, sill� kun h�n kuolee, ei sinun tule joutua h�iri��n.

IV.

Kun aiot ryhty� johonkin toimenpiteeseen, johda mieleesi, mink�laatuista

tuo toimi on. Jos menet kylpem��n, kuvittele itsellesi, mit�
kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siell� viskell��n vett� ihmisten
p��lle, tungeskellaan, ilvehdit��n, viel�p� varastetaankin, ja sit�
turvallisemmin tartut toimeesi, jos heti sanot itsellesi: tahdon kylpe�,
mutta tahdon s�ilytt�� oman luontaisen mielentilani. Ja menettele samoin
kaikessa, mihin ryhdyt, sill� siten olet valmis sanomaan, jos jokin
est�� kylpemist�si: enh�n tahtonut ainoastaan t�t� kylpemist�, vaan my�s
s�ilytt�� oman luonnollisen mielentilani, mutta sit� en s�ilyt�, jos
suututtelen satunnaisuuksista.

V.

Ihmisi� ei tee levottomaksi niin paljon itse asiat kuin heid�n

ajatuksensa asioista, esim. kuolema ei ole kauhistuttava, sill�
silloinhan Sokrateskin olisi kuolemaa kauhistunut, vaan se ajatus, ett�
kuolema on kauhea, tekee sen kauhistuttavaksi. Siis kun joudumme
esteisiin tai k�ymme levottomiksi tai muutumme murheellisiksi, �lk��mme
syytt�k� muita kuin itse�mme, omia ajatuksiamme. Syytt�� toisia omasta
onnettomuudestansa on sivistym�tt�myyden merkki; syytt�� itse�ns� on
sivistyksen alkeiden ilmaus, olla syytt�m�tt� muita ja itse�ns� on n�yte
ihmisen sivistyksest�.

VI.

�l� ylpeile mist��n etevyydest� mit� sinulla ei ole. Jos hepo kerskuen
sanoisi: olen uljas, olisi se siedett�v��, mutta jos sin� kerskuen
sanot: minulla on uljas hevonen, tied� ylpeilev�si hevosen hyvist�
ominaisuuksista. Mik� on sinun? Hengen kykyjen k�yt�nt�. Siis sit� mukaa
kuin luonnollisesti k�yt�t kykyj�si, sik�li saat ylpeill�, sill� silloin
ylpeilet ainoastaan omasta hyv�st�si.

VII.

Kun merimatkalla laiva pys�htyy satamaan ja sin� l�hdet laivasta

hakemaan vett� maalta, sopii kyll� matkalla poimia n�kinkenk�, kukkanen
y. m. s., mutta sinun tulee pit�� mieless�si laiva ja lakkaamatta
tarkata, kutsuuko laivanp��llikk� l�ht��n; ja jos kutsuu, tulee j�tt��
kaikki muu, ettei sinua sidottuna noudettaisi laivaan niinkuin elukoita
kuljetetaan. Samalla tavalla on el�m�ss�: jos sinulle n�kinkeng�n ja
kukkasen sijasta annetaan vaimo ja lapsi, ei mik��n sit� est�; mutta jos
p��llikk� kutsuu, juokse laivaan, j�t� ne kaikki �l�k� katso taaksesi,
ja jos olet vanha, �l� poistu pitk�lle laivasta, ettet j�isi, kun h�n
sinua kutsuu.

VIII.

�l� vaadi tapahtumain tapahtumista sinun tahtosi mukaan, vaan toivo

niiden k�yv�n juuri niinkuin ne k�yv�t, niin saat nauttia rauhaa.
IX.

Tauti on esteen� ruumiille, mutta ei vastoin tahtoa harkintakyvylle.

Halvaus on esteen� s��rille, mutta ei harkinnalle. Ajattele t�t�
kaikessa mik� sinua kohtaa, ja sin� havaitset esteen kohtaavan aina
jotakuta muuta eik� sinua.

X.

Kaikissa tapahtumissa muista itseesi mennen kysy�: mit� kyky� sinulla on

sen oikeaan k�ytt�miseen? Jos n�et vieh�tt�v�n henkil�n, tulee sinulla
olla itsesi hillitsemisen kyky�; jos saat vaivaa ja vastusta, tulee olla
k�rsiv�llisyytt� ja kest�vyytt�; jos sinua soimataan, tulee olla
pitk�mielisyytt�. Ja niin totuttautuessasi eiv�t hetken mielteet saa
temmatuksi sinua mukaansa.

XI.

�l� milloinkaan sano mist��n asiasta: olen sen menett�nyt, vaan sano:
olen sen toimittanut takaisin. Lapsesi on kuollut? Se on annettu
talteen. Vaimosi on kuollut? H�n on otettu tallelle. Tilasi on
riistetty? Eik� se ole niinik��n otettu talteen. Mutta roisto on sen
ry�st�nyt: mit� sill� on sinuun n�hden v�li�, kenenk� kautta antaja on
sen sinulta ottanut? K�yt� sin� sit� niin kauvan kuin se sinulle on
annettuna niinkuin se olisi toisen omaa, aivan samoin kuin matkustajat
k�ytt�v�t majataloa.

XII.

1. Jos tahdot jalostua, luovu t�llaisista tuumailuista: ellen piittaa

omastani, ei minulla ole mist� el�n; ellen kurita palvelijaani, k�y h�n
kelvottomaksi. Sill� on parempi kuolla n�lk��n vapaana surusta ja
pelosta, kuin el�� ylellisyydess� levottomana; ja parempi on, ett�
palvelija on kelvoton kuin sin� itse onneton.

2. Alota siis aina pikkuasioista: jos kaadetaan �ljykannusi, tai

varastetaan viini�si, sano itsellesi: t�m� on tyynimielisyyden, t�m�
levollisuuden hinta, sill� ilmaiseksi ei saa mit��n. Kun kutsut
palvelijaasi, ajattele, ett� h�n kenties ei kuule sinua, tai jos h�n
kuulee, ei tee mit� sin� tahdot; mutta ei niin saa olla, ett� siit�
riippuisi sinun levottomuutesi.
XIII.

Jos tahdot edisty�, niin sied� ett� sinua ulkonaisissa asioissa

saatetaan pit�� typer�n� ja yksinkertaisena. Et saa tahtoa n�ytt�v�si
tiet�v�iselt�, ja jos joidenkuiden mielest� n�yt�t sellaiselta, ep�ile
itse�si. Tiet��s nimitt�in, ett� ei ole helppo s�ilytt�� luontaista
pyrint��si samalla kun etsit ulkonaisia etuja, vaan aivan
v�ltt�m�tt�m�sti toisen laiminly�t, kun toista tavoitat.

XIV.

1. Jos haluat lastesi, vaimosi, yst�viesi aina el�v�n, olet houkkio,

sill� silloin haluat vallassasi olematonta olemaan sinun vallassasi ja
vieraalle kuuluvaa kuulumaan sinulle. Samoin jos tahdot, ett�
palvelijasi olisi erehtym�t�n, olet tyhm�, sill� silloin tahdot, ett�
paha ei olisi pahaa, vaan jotakin muuta. Mutta jos toivomuksesi
toteutumista hartaasti haluat, voit sen saavuttaa: harrastamalla sit�,
mik� sinun on mahdollinen saavuttaa.

2. Jokaisen valtias on se, jolla on valta joko hankkia niit�, mit� h�n
tahtoo, tai poistaa luotansa, mit� ei tahdo. Joka siis tahtoo olla
vapaa, �lk��n tahtoko �lk��nk� v�ltt�k� mit��n mik� on muiden vallassa;
ellei niin tee, joutuu ehdottomasti orjaksi.

XV.

Muista ett� sinun tulee k�ytt�yty� niinkuin pidoissa: jos tuodaan

sinullekin, ojenna k�tesi ja ota kohtuullisesti. Jos tarjooja menee
ohitsesi, �l� h�nt� pid�t�; jos ei viel� tule sinun kohdallesi, �l�
et��lt� huomauta haluasi, vaan odota vuoroasi. K�ytt�ydy n�in vaimoasi
ja lapsiasi kohtaan, n�in julkisuutta ja rikkautta kohtaan, ja niin sin�
kerran olet arvollinen jumalain juhlavieraaksi. Mutta jospa j�t�t
ottamatta mit� sinulle eteesi osoitetaan, ei sinusta tule ainoastaan
jumalain juhlavieras, vaan viel�p� osa-veli vallassa. Niinh�n teki
Diogenes, niin Herakleitos ja muut heid�n kaltaisensa, ja syyst� he
olivat jumalaisia ja sen nimityksen saivat.

XVI.

Jos n�et jonkun itkev�n poikansa poismenoa tai tavaransa tuhoutumista,

varo ettei tuo n�ky harhauta sinua luulemaan noiden ulkonaisten
asioitten t�hden h�nen olevan onneton, vaan ole heti valmis
ajattelemaan: tuota ihmist� ei itket� se, mik� on tapahtunut, sill� ei
se toistakaan tuskauta, vaan sen tapahtuman arvioiminen. �l� sent��n
hidastele ymm�rryksesi mukaan seurustella h�nen kanssansa, ja jos niin
osuu, itke� yhdess�, mutta varo sis�llisesti sen surun saaliiksi
joutumasta.

XVII.

Muista olevasi sellaisen n�ytelm�n esitt�j� kuin johtaja tahtoo: joko

lyhyen tai pitk�n. Jos h�n tahtoo sinun n�yttelev�n k�yh��, tee se
taitavasti, samoin jos rampaa, virkamiest�, yksityist�, sill� sinun
asiasi on annetun osan suorittaminen hyvin; sen valitseminen on toisen
asiana.

XVIII.

Kun korppi koikkuu onnettomuutta ennustaen, �lk��n se n�ky sinua

s�ik�ytt�k�, vaan heti selit� ja sano itsellesi: tuo ei aavista mit��n
minulle, vaan ehk� raukalle ruumiilleni tai v�h�p�t�isille varoilleni
tai mukamalle maineelleni tai lapsilleni tai vaimolleni. Minulle
ennustaa kaikki onnea, jos min� tahdon, sill� mit� hyv�ns� niist�
tapahtuneekin, on minun vallassani k�ytt�� sit� hy�dykseni.

XIX.

1. Voit olla voittamaton, jos et mene mihink��n otteluun, jossa voitto

ei riipu sinusta.

2. N�hdess�si jonkun hyvin kunnioitetun tai mahtavan tai muuten

arvokkaan, katso ettet tuon n�yn tempaamana ylist� h�nt� onnelliseksi,
sill� jos hyv�n olemus riippuu niist�, mitk� ovat meid�n vallassamme, ei
kateudella eik� pahansuonnilla ole yht��n tilaa; eth�n sin� itse tahdo
olla kuningas tai presidentti tai muu korkein, vaan vapaa. Mutta sinne
vapauteen vie vain yksi tie: olla v�litt�m�tt� siit�, mik� ei ole meid�n
vallassamme.

XX.

Muista, ett� ei parjaaja eik� ly�j� sinua loukkaa; vaan se mielipide

heist�, ett� he ovat loukkaajia. Kun siis joku �rsytt�� sinua, tied�
ett� oma otaksumisesi on sinua �rsytt�nyt. Eritoten siis koeta olla
niin, ett� ajatuksesi ei sinua eksyt�, sill� kun kerran saat aikaa ja
viihdykett�, hillitset helpommin itsesi.

XXI.

Olkoon silmiss�si joka p�iv� kuolema, maanpako ja kaikki muu

pelottavalta n�ytt�v�, mutta ennen kaikkia kuolema; silloin et
milloinkaan halua mit��n alhaista etk� mit��n ylet�nt�.

XXII.

Jos rakastat viisautta, varustaudu tuotapikaa siihen, ett� monet sinua

nauravat ja ilkkuvat ja sanovat, ett� �kki�p� meille tuli tietoviisas,
sek� kysyv�t: mist� meille t�m� ylv�s silm�nimanne? Mutta �l� sin�
ylv�stele, vaan pid� mik� mielest�si n�ytt�� parhaalta ik��nkuin Jumalan
j�rjest�m�n� siihen asemaan, ja muista senvuoksi, ett� jos pysyt siin�,
niin entiset ilkkujasi sinua sittemmin ihailevat; mutta jos annat itsesi
heist� alakynteen, joudut kaksinverroin naurunalaiseksi.

XXIII.

Jos joskus osut ulkomaailman puoleen k��ntym��n tahtoen tehd� jollekulle

mieliksi, tied� menett�neesi ryhtisi. Riitt�k��n siis sinulle kaikessa
se, ett� olet viisas, mutta jos tahdot my�s n�ytt�� olevasi viisas,
n�ytt�ydy sellaisena itsellesi, ja siin� on sinulle kyllin.

XXIV.

1. �lk��n sinua tuskauttako t�llaiset mietteet: min� el�n

huomaamattomana, en ole miss��n mik��n. Sill� jos se, ett� jotakuta ei
huomata, on pahaa, ei toki toinen voi pahaan sinua saada, ei enemp��
kuin h�pe��nk��n. Tokkohan siis onkaan sinun teht�v�si p��st�
hallitukseen, saada kutsuja kemuihin? Ei suinkaan! Kuinka se sitten
olisi huomaamattomuutta sinua kohtaan? Ja etk� ole mik��n miss��n sin�,
jonka tulee jotakin olla vain niiss�, jotka ovat sinun vallassasi, ja
joissa saatatkin olla suurimman arvoinen?

2. Mutta sinusta "ei ole apua yst�ville". Mit� tarkoitat avuttomuudella?

Sit�k� etteiv�t saa sinulta rahapenni� tai ettet sin� voi tehd� heit�
valtion kansalaisiksi? Kuka sinulle on sanonut, ett� nuo asiat ovat
meid�n vallassamme eik� muiden teht�vi�? Kuka voi antaa toiselle, mit�
itsell� ei ole? "Hanki sitten", sanovat, "ett� mekin saisimme".
3. Jos voin hankkia s�ilytt�en itseni sive�n�, rehellisen� ja
ylev�mielisen�, niin osoita minulle tie siihen, ja min� hankin. Mutta
jos vaaditte minua menett�m��n oman hyv�ni, jotta te saisitte sit�, mik�
ei ole itsest��n hyv��, niin tottakai n�ette kuinka kohtuuttomia ja
ymm�rt�m�tt�mi� olette. Mit� te mieluummin tahdotte? Rahaa vai sive�n ja
uskollisen yst�v�n? Siihen siis minua ennemmin avustakaa �lk��k� vaatiko
minua tekem��n sit�, mill� sen ansion juuri kadotan.

4. Mutta, sanovat, is�nmaa kaipaa apuani, mik�li se minusta riippuu.

Kysynp� taas: mink�laista apua? Pylv�ikk�j� ja kylpylaitoksia ei se
sinulta tietenk��n saa. Ja mit� se merkitsee? Eih�n sepp� tee saappaita
eik� suutari sirppej�: on kylliksi, kun kukin tekee teht�v�ns�. Ja jos
sin� hankit is�nmaalle jonkun toisen kansalaisen, joka on sive� ja
rehellinen, etk� silloin hy�dyt� is�nmaata? Totisesti! Etk� sin� siis
ole saattanut olla is�nmaallesi hy�dyllinen!

5. Mik� on niinmuodoin, sanovat, minun asemani yhteiskunnassa? Mik�

hyv�ns�, kun vaan olet sive� ja rehellinen. Mutta jos n�m� ominaisuudet
menett�en tahdot is�nmaata auttaa, mit� hy�ty� sille heruisi sinusta,
jos olet siveet�n ja ep�rehellinen?

XXV.

1. Jos pidoissa joku pidet��n parempana sinua, mik� ilmenee joko

kohteliaisuudessa tai neuvonpiteeseen pyyt�misess�, niin sinun tulee
iloita, ett� h�nelle niin k�y, jos tuo on hyv��; mutta jos se on pahaa,
�l� suututtele, ett� sinun ei niin k�ynyt. Muista, ett� kun sin� et tuon
toisen tavoin puuhaa saavuttaaksesi sit�, mik� ei ole meid�n
vallassamme, sin� et my�s sit� ansaitse.

2. Kuinka nimitt�in voisi samanlaista kohtelua saada se, joka ei k�y

jonkun ovissa, ei noutele eik� kiittele h�nt�, kuin se, joka k�y,
noutelee ja kiittelee h�nt�. Olisit siis kohtuuton ja vaativainen, jos
myym�hintaa maksamatta tahtoisit sen saada ilmaiseksi.

3. Mill� hinnalla kaupataankaan kaalia? Sanokaamme obolilla. Jos siis

joku antaa obolin ja saa kaalia, mutta sin� et anna etk� saa, �l�
luulottele sinulle k�yneen huonommin kuin h�nelle, sill� niinkuin
h�nell� on kaalinsa, niin on sinulla rahasi, jota et antanut.

4. Samoin on t�ss�kin asian laita. Sinua ei kutsuttu jonkun pitoihin?

sill� sin� et antanut kutsujalle sit� hintaa, jolla kutsu olisi ollut
saatava: k�tteleminen on sen myyntihinta, ja palveliaisuus. Anna siis
maksu, josta se myyd��n, jos se mielest�si on sen arvoinen. Mutta jos et
tahdo sit� maksaa ja haluat kuitenkin sen saada, olet vaativainen ja
typer�.

5. Eik� sinulla siis ole mit��n tuon kekkerin sijasta? Onpa niinkin:
sinun ei ole tarvinnut vastoin tahtoasi kiitell� ket��n eik� k�rsi�
alentumista h�nen ovillansa.
XXVI.

Luonnon neuvo opitaan niist� asioista, joista meill� keskemme ei ole

erimielisyytt�; esim. kun toisen palvelija s�rkee astian, ollaan heti
valmis sanomaan, ett� tuo on tavallista. Tied� siis, ett� kun jokin
sinun omasi s�rjet��n, tulee sinun olla samanlainen kuin olit toisen
oman s�rkyess�. Seuraa t�t� s��nt�� t�rke�mmiss�kin asioissa. Kun toisen
lapsi kuoli tai vaimo, ei ole ket��n, joka ei sanoisi, ett� se oli
inhimillist�. Mutta kun jonkun oma lapsi tai vaimo kuoli, heti kuullaan:
oi voi minua onnetonta! Tulisi kuitenkin muistaa, mit� tunsimme, kun
sit� samaa muista kuulimme.

XXVII.

Niinkuin p��m��r�� ei aseteta siin� tarkoituksessa, ett� sit� ei

saavutettaisi, niin ei my�s ole maailmassa luonnon pahaa.

XXVIII.

Jos joku j�tt�isi sinun ruumiisi jonkun vastaantulijan mielivaltaan,

sin� tietenkin vihastuisit; mutta kun sin� j�t�t mielesi kenenk� hyv�ns�
herjaajan loukattavaksi ja h�iritt�v�ksi, etk� sit� h�pe�?

XXIX.

1. Tarkkaa kunkin ty�n edellytyksi� ja seurauksia, ennenkuin siihen

ryhdyt. Ellet niin tee, p��set alkuun tosin alttiisti, seurauksista
v�litt�m�tt�, mutta sittemmin erin�isten vaikeuksien esiytyess� saat
siit� h�pe�llisesti luopua.

2. Aiot voittaa kilpailuissa? Niin min�kin, totisesti! sill� se on

somaa. Mutta tarkkaa edellytyksi� ja seurauksia ennenkuin tartut
toimeen. Sinun t�ytyy taipua kovaan kuriin, nauttia pakkoravintoa,
pid�tty� leivoksista, harjoitella v�kisin, m��r�hetkin�, kuumassa ja
kylm�ss�, et saa juoda kylm�� etk� viini� mielesi mukaan, lyhyesti
sanoen: tulee j�tt�� itsesi johtajan valtaan niinkuin l��k�rin k�siin.
Sitten itse kilpailussa peitty� p�lyyn, ehk� katkaista k�tens�,
nyrj�ytt�� jalkansa, niell� tuntuvasti tomua, kenties k�rsi� iskuja, ja
kaiken t�m�n ohessa h�vit�.

3. Tarkkaa t�t� kaikkea ja tule voitteluun, jos viel� mielesi tekee,

muutoinhan ajelehdit niinkuin lapset, jotka leikkiv�t milloin
painijoita, milloin miekkailijoita, milloin torventoitottajia, milloin
n�ytelm�taiteilijoita: niin sin�kin, tahdot olla ensin voimailija,
sitten miekkailija, sitten puhuja, senj�lkeen tietoviisas, mutta
kaikesta sielustasi et mit��n, vaan niinkuin apina matkit kaikkea
n�kem��si ja mik� milloinkin sinua miellytt��. Et nimitt�in ryhtynyt
harkinnalla mihink��n etk� eri n�k�kantoja tarkaten, vaan satunnaisesti
ja viile�n vaiston mukaan.

4. Siten er��t n�hdess�ns� tietoviisaan ja kuullessaan jonkun puhuvan

niinkuin Eufrates puhui[1] (vaikka kuka osaa niin puhua kuin h�n?)
tahtovat itsekin olla viisaita.

[1] _Eufrates_ oli stoalainen tietoviisas Syyriasta, Plinius nuoremman

(62--112) yst�v�. Toisen tekstin mukaan on sanottava: "niinkuin Sokrates
hyvin puhuu".

5. Ihminen, ajattele ensin, mink�lainen on teht�v�, sitten arvosta omat

voimasi, voitko kest��. Tahdot suorittaa viisiottelu-urheilun tai
painia: tarkasta k�sivartesi, reitesi, tutki lanteesi, sill� toinen
soveltuu toiseen eik� jokainen samaan.

6. Arveletko, ett� tietoviisaaksi pyrkien saisit samalla lailla sy�d�,

juoda, haluta, kenkkuilla? Etp� vaan! T�ytyy valvoa, ponnistaa,
erkaantua omaisistasi, joutua lapsenkin ylenkatsottavaksi,
vastaantulijoitten ilkuttavaksi, kaikessa olla alempana, -- kunniassa ja
viroissa, oikeuden edess� ja kaikissa toimissa.

7. Ajattele t�t�, tahdotko siten lunastaa tyyneyden, vapauden,

mielenrauhan. P�invastaisessa tapauksessa �l� ryhdy �l�k� lasten lailla
ole t�n��n tietoviisas, sitten tullimies, sittemmin puhuja, senj�lkeen
kuninkaan k�skyl�inen. N�m� eiv�t sovellu yhteen. Sinun t�ytyy olla yksi
persoonallisuus, hyv� tai huono. Sinun tulee harjoittaa hengenvoimiasi
tai ulkonaisia kykyj�, harrastaa sis�ist� tai ulkoista uurastusta, --
olla el�m�nviisas tai maailmanlapsi.

XXX.

Velvollisuudet johtuvat yleens� keskin�isist� olosuhteista. Sinulla on

is�: velvollisuus on huolehtia h�nest�, totella kaikessa, k�rsi� h�nelt�
nuhdetta ja kuritusta. Ent� jos h�n on paha? Miss� on m��r�tty, ett�
luonnon olisi tullut tehd� sinulle hyv� is� eik� vain is�? Veljesi tekee
v��rin sinulle: noudata sin� silloin s��dyllisyytt� h�nt� kohtaan �l�k�
katso mit� h�n tekee, vaan mik� on sinun teht�v�si luonnon lain mukaan.
Eih�n toinen sinua loukkaa, ellet itse tahdo; mutta silloin olet
loukattu, kun luulet, ett� sinua loukataan. Silloin siis havaitset
naapurin, kansalaisen, virkamiehen velvollisuuden, kun totut tarkkaamaan
keskin�isi� olosuhteita.

XXXI.

1. Mit� tulee jumalanpelkoon, tied�, ett� p��asia siin� on omata oikeat

k�sitteet, nimitt�in ett� Jumala on ja hyvin ja oikeudenmukaisesti
hallitsee kaikkea, ja sinun tulee j�rjest�� itsesi jumaluutta
tottelemaan ja mukautumaan kaikkeen mit� tapahtuu sek� vapaaehtoisesti
havaitsemaan siin� korkeimman j�rjen m��r�yksi�. Niin ollen et
milloinkaan saa syyt� moittia kaitselmusta etk� syytt�� j��neesi
huolenpitoa vaille.

2. Mutta siihen mielentilaan ei ole mahdollinen tulla, ellet irtaannu

niist� seikoista, mitk� eiv�t ole meid�n vallassamme, ja katso hyv�n ja
pahan riippuvan ainoastaan niist�, mitk� ovat meid�n vallassamme; sill�
jos otaksut jonkin niist� [mitk� eiv�t ole meid�n vallassamme] olevan
hyv�� tai pahaa, on t�st� seurauksena, ett� kun menet�t jotakin hyv��,
jota tahdot, tai kohtaat jotakin pahaa, jota et tahdo, sin� soimaat ja
vihaat t�llaisen aiheuttajaa.

3. Jokainen el�v� on nimitt�in luonnostansa sellainen, ett� pakenee ja

karttaa niinhyvin sit�, mik� n�ytt�� h�nelle vahingolliselta, kuin
vahingon aiheuttajaa, vaan suosii ja tavoittaa hy�dyllist� ja sen
aiheuttajaa. On siis mahdotonta, ett� se, joka luulee itse�ns�
vahingoitettavan, iloitsisi luulemastansa vahingonaiheuttajasta,
samoinkuin h�n tietenk��n ei voi iloita itse vahingosta.

4. T�st� tulee sekin, ett� poika solvaisee is��ns�, kun ei saa

luulemaansa hyv��. T�m� se teki Polyneikes ja Eteokles veljekset
riitaveljiksi [ja toistensa tappajiksi], kun luulivat tyrannivallan
olevan hyv��. T�m�n t�hden moittii jumaluutta maamies, merimies,
kauppamies, niin my�s ne, jotka vaimonsa ja lapsensa ovat menett�neet.
Sill� miss� on hy�ty�, siell� ollaan my�s jumalisia. Sent�hden joka
huolehtii haluta ja inhota sit�, mit� h�nen tulee, h�n samalla huolehtii
hurskaudesta ja jumalanpelosta.

5. Uhrata, lahjoittaa ja antaa pyhiin tarkoituksiin isien tavan mukaan

sopii aina puhtaalla mielell�, ei kevytmielisesti eik� huolimattomasti,
ei kitsaasti eik� yli varainsa.

XXXII.

1. Jos menet ennustamoon[1], muista olevasi tiet�m�t�n siit�, mit�

tapahtuu, vaan ett� tulet sit� ennustajalta tiedustelemaan, mutta
mink�lainen tulos on, siit� olit tietoinen tullessasi, jos vain olet
viisas. Sill� jos se on niit�, jotka eiv�t ole meid�n vallassamme, on
v�ltt�m�t�nt�, ett� se ei ole hyv�� eik� pahaa.

[1] Kreikkalaisilla oli erityisi� ennustuspaikkoja ja temppeleit�, joita

pidettiin pyhin� ja joissa uskottiin pappien, papittarien y. m.
v�lityksell� saatavan tulevaisuuden tietoja ja jumalain tahdon
ilmauksia.

2. �l� siis osoita ennustajalle haluasi tai inhoasi �l�k� vavisten h�nt�
l�hesty, vaan hyvin tiet�en, ett� mit� hyv�ns� seuraakin, se on perin
yhdentekev�� eik� ensink��n satu sinuun, mutta millaista tahansa se
onkin, sopii sit� hyvin k�ytt�� eik� kukaan ole esteen�si.
Luottamuksessa siis l�hesty jumaluutta niinkuin neuvojaasi, ja muuten
kun jokin neuvo on sinulle annettu, muista neuvonantajaasi ja ket�
tottelemattomuudellasi ylenkatsot.
3. Mutta tule tiedustelemaan ennustajalta, niinkuin k�ski Sokrates, vain
sellaisia seikkoja, joissa kaiken harkinnan per�st� voidaan vedota
lopputulokseen ja joissa ei j�rjell� eik� mill��n muulla keinolla voida
kyseenalaisesta tapauksesta selv�� saada. Siis kun on vaarassa autettava
yst�v�� tai is�nmaata, ei tule tiedustella onko tuohon vaaraan
antauduttava, sill� jos saat vastauksen, ett� uhrisi tiet��
onnettomuutta, on selv�, ett� ennustetaan kuolemaa tai jonkin
ruumiinj�senen menetyst� tai maanpakoa; mutta terve j�rki sanoo, ett�
vaikka niinkin k�visi, on yst�v�� ja is�nmaata vaarassa autettava.
Tottele siis suurempaa tiet�j��, Pythiosta, joka ajoi temppelist�
tiehens� sen, joka ei ollut auttanut hengenvaaraan joutunutta
yst�v��ns�.[1]

[1] Kaksi yst�v�� matkalla Delfoin tiet�j�temppeliin joutui ry�v�rien

k�siin; toinen sai surmansa, toinen p��si pakoon ja tuli temppeliin,
mutta h�net ajettiin pois, koska h�n oli vaarassa hylj�nnyt yst�v�ns�.

XXXIII.

1. M��r�� jo itsellesi jokin tunnusmerkki ja el�m�nohje, jota noudatat

sek� yksin ollen ett� ihmisten seurassa.

2. Ja ollos enimmiten vaiti tai puhu milloin on v�ltt�m�t�nt� ja tee se

lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilaisuus vaatii puhumaan, haasta sin�kin,
mutta �l� mit� hyv�ns�, ei tappeluista eik� kilpa-ajoista, ei
painijoista, ei sy�mingist� eik� juomingista ja muusta mit� kaikkialla
kuulee, kaikkein v�himmin ihmisi� moittien tai kiitt�en tai toisiinsa
vertaillen.

3. Jos vain osaat, ohjaa sanoillasi seurassa olijoitten puheet

arvokkaisiin asioihin, mutta jos olet osunut varsin vierasten joukkoon,
ole vaiti!

4. Naurua �lk��n olko paljon, ei usein eik� ylett�m�sti.

5. Vannomista v�lt�, jos suinkin mahdollista, kokonaan, mutta ellei se

k�y p�ins�, olosuhteitten mukaan.

6. Karta julkisia ja kehnojen kestej�. Jos kuitenkin v�list� tilaisuus

vaatii niihin, ponnista koko tarkkuutesi siihen, ettet itse alennu
t�rkeyteen. Sill� tied�, ett� jos seuralainen on saastainen, niin my�s
h�nen kanssansa seurustelija v�ltt�m�tt� saastuu, vaikka kohta itse
olisikin puhdas.

7. Ota ruumiin tarpeeksi sit�, mik� on sille pelk�st��n hy�dyksi,

niinkuin ruokaa, juomaa, vaatteet, koti, palvelus, mutta sys�� syrj��n
kaikki mik� on ulkokultaista ja ylellist�.

8. Lemmennautinnoista ennen naimista on parhaansa mukaan pysytt�v�

puhtaana; mutta jos tulee koskeneeksi, on s��dyllisyytt� noudatettava;
�l� kuitenkaan suututtele toisin tehneille �l�k� syyt� �l�k� paljoa
kerskaile, ettet itse niin tee.
9. Jos joku sinulle sanoo, ett� se ja se puhuu sinusta pahaa, �l�
puolusta itse�si siit� mit� on puhuttu, vaan vastaa, ett� "h�n
n�ht�v�sti ei tunne minun muita huonoja puoliani, sill� muutoin h�n ei
olisi puhunut vain t�llaista".

10. Ei ole tarpeellista useinkaan k�yd� n�ytelmiss�; jos silloin t�ll�in

tilaisuutta siihen olisi, k�ytt�ydy niin, ettet n�yt� huolehtivan
mist��n muusta kuin itsest�si: anna asioitten vain menn� menoansa ja
voittajan voittaa, sill� niin sin� s�ilyt levottomuudelta. Mutta
suosiopauhusta, naurunremusta ja liiallisista liikkeist� pysy aivan
erill�si. N�ytelm�st� poistuttuasi �l� paljon puhu siell� tapahtuneesta,
paitsi siit� mik� on sinulle edistykseksi, sill� silloinhan n�ytt�isi
silt�, ett� olet vieh�ttynyt n�ytelm��n.

11. �l� mene kaikenlaisiin luentoihin ajattelematta ja kevytmielisesti;

mutta silloin kun menet, s�ilyt� arvosi ja vakavuutesi �l�k� ole muille
vaivaksi!

12. Kun joudut seurustelemaan jonkun semminkin arvohenkil�n kanssa,

kuvittele kuinka t�ll�in olisi tehnyt Sokrates tai Zeno, niin sinun ei
tarvitse ep�r�id� miten milloinkin soveliaasti menettelet.

13. Kun k�yt jonkun mahtimiehen luo, ajattele menness�si, ettet tapaa
h�nt� kotona, ett� sinua ei oteta vastaan, ett� ovia ei avata, ett� h�n
ei sinusta v�lit�. Ja jos n�ist� huolimatta velvollisuutesi on menn�,
mene ja k�rsi kaikki, mit� tapahtuu, �l�k� sano itseksesi: ei ollut sen
arvoinen, sill� on taitamatonta pahoitella ulkonaisista asioista.

14. Seuroissa �l� usein ja kovin paljon muistele omia toimiasi ja

vaarojasi, sill� vaikka itsellesi onkin mieluista muistella vaarojasi,
ei ole muille yht� mieluista kuunnella sinun kohtaloitasi.

15. �l� yrit� her�tt�� naurua, sill� se on liukas tie taitamattomien

tapoihin ja riitt�� heikent�m��n l�heistesi kunnioitusta sinua kohtaan.

16. Vaarallistakin on ryhty� rivoja puhumaan. Jos sellaista sattuu, on

paikallansa nuhdella alkajaa, tai jos ei se ole mahdollista, vaieten,
punastuen ja ep��vin ilmein selv�sti osoittaa vastenmielisyytt�si
sellaisesta puheesta.

XXXIV.

Jos mieless�si kuvittelet jotakin huvin nautintoa, ole niinkuin ainakin

varuillasi, ettei se sinua vieh�t� mukaansa. Anna mieluummin sen asian
l�het� itsest��n ja voita itselt�si viel� pikku viivytys! Sitten muista
kumpaakin aikaa, sek� jona nautit huvia ett� sit�, jolloin nautittuasi
my�hemmin kadut ja itse soimaat itse�si, ja aseta n�ille vastakohdaksi
ilosi ja tyytyv�isyytesi siit�, ett� pid�tyit nautinnolta. Mutta jos
sinulle aika tulisi ryhty� tuohon, varo, ettei sen vieh�tys, hauskuus ja
houkutus voita sinua, vaan aseta vastakohdaksi, kuinka paljon parempi on
tietoisuutesi siit�, ett� olet saavuttanut niin suuren voiton.
XXXV.

Kun teet jotakin, mink� harkittuasi katsot teht�v�ksi, �l� yht��n v�isty
sit� varten, ettei n�ht�isi mit� teet, vaikka monet arvostelisivatkin
sit� aivan toisin. Sill� jos teet jotakin v��rin, j�t� se ty�, jos taas
oikein, miksi pelk�isit v��rin arvostelijoita?

XXXVI.

Samoinkuin lauselmat: on p�iv�, on y�, ovat varsin sopivia

erittelyperusteita, mutta sopimattomia yhdistelyn pohjaksi, samoin my�s
itsellens� isomman palan valitseminen pidoissa saattaa olla sopivaa
ruumiin kannalta, mutta on sopimatonta seuran yhteishengen ja
h�veli�isyyden noudattamisen kannalta. Kun siis olet jonkun vieraana,
muista, ettet eteesi asetetuista ainoastaan n�e ruumiille sopivia, vaan
osoitat my�s is�nn�lle soveliasta huomaavaisuutta.

XXXVII.

Jos ryhdyt johonkin ylivoimaiseen teht�v��n, niin sek� toimitat itsesi

nolatuksi ett� menet�t sen, mink� olisit voinut t�ytt��.

XXXVIII.

Niinkuin k�velless�si varot astumasta naulaan tai nyrj�ytt�m�st�

jalkaasi, niin my�s varo vahingoittamasta henkist� itse�si. Ja jos joka
ty�ss� varomme t�t�, sit� turvallisemmin ryhdymme toimeen.

XXXIX.

Omaisuuden mitta on itsekullakin ruumis samoinkuin jalka on keng�n

mitta. Jos siis t�ss� pysyt, s�ilyt�t mitan, mutta jos ylit�t, liu'ut
v�ltt�m�tt� ik��nkuin kaltevaa pintaa pitkin. Niin on my�s keng�n laita,
jos ylit�t jalan tarpeen: tulee ensin kultasaumainen kenk�, sitten
purppurainen, sitten kivihelmill� koristettu, sill� kun kerran k�y yli
m��r�n, ei sill� en�� ole ollenkaan rajaa.
XL.

Naisia, jopa nelj�ntoista vuotiaita, miehet mainitsevat

"valtiattariksensa". N�m� siis n�hdess��n, ett� heid�n hyv�ns� on vain
miehinen seura, alkavat kaunisteleida ja kaikkensa siihen suunnata. On
sen vuoksi vaivann��n arvoista pyrki� saamaan heid�t tietoisiksi siit�,
ett� heid�n kaunein kunniansa on esiyty� s��dyllisin� ja sivein�.

XLI.

Kehnouden merkki on kuluttaa paljon aikaansa pelk�st��n ruumiinsa

asioitten huolehtimisessa, niinkuin ylett�m�ss� urheilussa,
ylensy�misess� ja -juomisessa ja muussa el�imellisten tarpeitten
tyydytt�misess�. N�it� on teht�v� sivumennen, vaan kaikki toimintamme on
t�hd�tt�v� henkisen puolemme huolehtimiseen.

XLII.

Jos joku tekee sinulle pahaa tai puhuu sinusta pahaa, niin se tapahtuu
siin� uskossa ett� h�nen sopii niin menetell�. Eih�n ole niin ollen
mahdollista, ett� h�n seuraisi sinun k�sityksi�si eik� omiansa. Jos h�n
n�in ollen on harhaantunut k�sityksiss��n, niin h�n siit� saapi itse
k�rsi� vahingon, niinkuin joutuu petetyksikin. Sill� jos joku otaksuukin
vaikeatajuista asiaa, joka on tosi, v��r�ksi, ei siit� totuus k�rsi,
vaan se, joka on totuudesta erehtynyt. N�ist� periaatteista l�htien sin�
siis tyynesti k�rsit soimaajaa ja lausut kussakin tapauksessa: niin on
h�nen mielest�ns�.

XLIII.

Jokaisessa asiassa on kaksi kantaa: toinen, joka on siedett�v�, toinen,

joka ei ole. Esim. jos veljesi tekee sinulle v��rin, �l� ota asiaa silt�
kannalta, ett� h�n tekee v��rin, sill� t�m� on h�nen kantansa,
siet�m�t�n, vaan mieluummin silt� kannalta, ett� h�n on veljeni,
kasvinkumppanini; silloin omaksut asiasta sen n�k�kohdan, milt� se on
siedett�v�.

XLIV.

N�m� p��telm�t eiv�t ole oikeita johtop��telmi�: min� olen rikkaampi

kuin sin�, siis olen sinua parempi; min� olen puhetaitoisempi kuin sin�,
siis olen sinua parempi. Seuraavat p��telm�t sen sijaan soveltuvat
yhteen: min� olen varakkaampi kuin sin�, siis on minun omaisuuteni
suurempi kuin sinun; min� olen puhetaitoisempi kuin sin�, siis on minun
puhetaitoni parempi kuin sinun. Mutta sin� itse et ole rikkautta etk�
puhetaitoa.

XLV.

Kun joku kylpee kiireesti, �l� sano: huonosti, vaan sano: kiireesti. Kun
joku juo paljon viini�, �l� sano: pahasti, vaan sano: paljon. Sill�
ennenkuin tunnet h�nen tekonsa perusteen, mist� tied�t onko se huonosti
tai pahasti? N�in menetellen et joudu p��ttelem��n toisten mielialoja
vain n�enn�isist� seikoista, vaan t�ysin niit� tajuamaan.

XLVI.

1. �l� miss��n nimit� itse�si tietoviisaaksi, �l�k�

asianymm�rt�m�tt�mien joukossa paljon juttele tieteellisist� asioista,
vaan toimi tieteen ohjeitten mukaisesti. Niinp� �l� pidoissa puhu kuinka
tulee sy�d�, vaan sy� niinkuin tulee. Sill� muista kuinka Sokrates
kaikkialla karttoi huomion her�tt�mist�, niin ett� kun jotkut tulivat
h�nen luoksensa tahtoen, ett� h�n suosittaisi heit� tietoviisaille, h�n
itse heid�t saattoi perille: siihen m��r��n sieti h�n sivuuttamista.

2. Ja jos asianymm�rt�m�tt�mien joukossa tulee puheeksi jokin

viisaustieteellinen v�itelm�, ole sin� enimm�kseen vaiti, sill� on suuri
vaara, ett� heti sy�kset suustasi, mit� et ole sulattanut. Ja jos joku
sinulle sanoo, ettet tied� mit��n, etk� sin� siit� ole n�rk�stynyt,
tied� silloin p��sseesi opin ty�n alkuun. Eiv�th�n lampaatkaan tuo
ruohoja paimenillensa osoittaaksensa paljonko ovat sy�neet, vaan rehun
sulatettuansa sis�ss� tuovat ulkona villoja ja maitoa. Niin �l� sin�k��n
asianymm�rt�m�tt�mille tyrkyt� viisaustieteen s��nt�j�, vaan niist�
sulautuneita tekoja.

XLVII.

Jos olet j�rjest�nyt ruumiisi hoidon yksinkertaiseksi, �l� siit�

ylv�stele, ja jos juot vain vett�, �l� joka tilaisuudessa julistele
olevasi raittiusmies. Ja jos tahdot karaista itse�si vaivoihin, tee se
itsesi t�hden eik� ihmisten t�hden. �l� kylmi� kuvapatsaita halaile
[karaistumisesi n�ytteeksi], vaan jos sinun joskus on kovin jano, ota
kylm�� vett� suuhusi, sylje se sitten pois �l�k� kerro kellek��n.
XLVIII.

1. Sivistym�tt�m�n tapa ja tunnus on, ett� h�n ei koskaan odota hy�ty�

tai vahinkoa itselt�ns�, vaan ulkopuoleltansa. Viisaan tapa ja tunnus on
odottaa saavansa kaiken hy�dyn ja vahingon itselt�ns�.

2. Edistyneitten merkkej� on: ei moiti ket��n, ei kiit� ket��n, ei

panettele ket��n, ei syyt� ket��n, ei puhu itsest�ns� mit��n, ett� h�n
muka jotakin olisi tai jotakin tiet�isi. Kun h�nt� h�irit��n tai
estet��n, syytt�� h�n siit� itse�ns�, ja jos joku h�nt� kiitt��, nauraa
h�n itsekseen ylist�j��ns�, ja jos joku moittii, ei h�n ryhdy
puolustautumaan. Niinkuin taudista toipuva h�n k�yskelee varoen
h�iritsem�st� tointumistansa, ennenkuin on saanut vakavuuden.

3. H�n hillitsee kaikki himonsa, k��nt�� inhonsa vain siihen, mik�

meid�n vallassamme ollen on vastoin luontoa, h�n noudattaa
kaikinpuolista itsens� hallitsemista, huolimatta n�ytt��k� h�n hullulta
tai tiet�m�tt�m�lt�. Sanalla sanoen: h�n on varuillaan itse�ns� vastaan
ik��nkuin viholliselta ja v�ijyj�lt�.

XLIX.

Jos joku kerskailee ymm�rt�v�ns� ja osaavansa selitt�� Khrysippoksen

kirjoja[1], sano sin� itsellesi, ett� ellei Khrysippos olisi
kirjoittanut ep�selv�sti, ei t�ll� olisi mist� kerskailisi. Mutta mit�
tahdon min�? Tahdon oppia tuntemaan luontoa ja sit� seurata. Kysyn siis:
kuka siihen osaa neuvoa? Ja kuultuani Khrysippoksen osaavan, k�yn h�nen
kirjoihinsa; mutta en ymm�rr� h�nen kirjoittamiansa: etsin siis
selitt�j��. Ja t�h�n asti ei ole yht��n mit��n ylv�stelt�v��. Mutta kun
l�yd�n selitt�j�n, seuraa, ett� tulee noudattaa neuvoja, ja t�m� yksin
on ylh�ist�; sill� jos ihailen vain juuri selityst�, mik� muu minusta on
tullut kuin kielimies viisaustieteilij�n sijasta? Se vain eroa, ett�
selit�n Khrysipposta enk� Homerosta. Kun siis joku k�skisi minun h�nelle
selitt�� Khrysipposta, saisin ennemmin h�vet�, kun en voisi osoittaa
h�nelle sanojen mukaisia ja sanojen kanssa sopusointuisia tekoja.

[1] Zenon oppilas, stoalainen tietoviisas, oli kirjoituksissaan

paikoittain varsin vaikeatajuinen ja h�m�r�per�inen.

L.

Mit� el�m�nohjeita omaksut, seuraa niit� niinkuin lakeja, pit�en

jumalattomuutena niiden rikkomista. Mit� tahansa sinulle sen johdosta
sanottaneenkin, �l� siit� huoli, se ei en�� satu sinuun.

LI.
1. Kuinka kauvan olet p��tt�m�tt� sit�, ett� sin� olet arvokas osallinen
kaikkein parhaimmasta ja ett� et miss��n saa tehd� vastoin j�rjen
ratkaisua? Olet saanut ohjeet, joihin sinun tulee perehty� ja joita jo
olet noudattanut. Millaista muuta opettajaa viel� odotat, jolle
lykk�isit parannuksentekosi? Et sin� ole en�� nuorukainen, vaan t�ysi
mies. Jos nyt jatkat huolettomuutta ja hidastelua ja aina vain aiot
aikomistasi ja lykk��t p�iv�st� p�iv��n itsest�si huolehtimisen, niin
huomaamattasi j��t edistym�tt� ja el�t ja kuolet taitamatonna.

2. Pid� siis itsesi jo arvollisena el�m��n t�yden ja edistyv�isen miehen

el�m��, ja olkoon rikkomattomana lakinasi se mik� n�ytt�� parhaalta ja
oikealta. Ja jos sinulle tapahtuu jotakin vaivalloista tai mieluista,
kunniakasta tai kunniatonta, muista, ett� nyt on taistelu, nyt jo on
Olympian kilpa eik� sit� en�� sovi siirt�� tuonnemmaksi, ja ett� yhdest�
p�iv�st� ja yhdest� seikasta riippuu edistymisesi el�m� ja kuolema.

3. Sill� tavalla Sokrates kohosi korkealle, ett� h�n kaikissa

kohtaloissaan seurasi j�rke�. Sin�kin siis, vaikka et suinkaan viel� ole
Sokrates, olet velvollinen el�m��n niinkuin se, joka tahtoo olla
Sokrates.

LII.

1. Viisauden ensimm�inen ja v�ltt�m�tt�min peruss��nt� on periaatteiden

k�ytt�minen, esim. ett� ei saa valhetella. Toinen on niiden
todistaminen, esim. mink�t�hden ei saa valhetella. Kolmas on n�iden
molempien vahvistaminen ja selvent�minen, esim. mink�t�hden t�m� on
todistus, mik� on todistaminen, mik� johtop��t�s, mik� vastav�ite, mik�
totuus, mik� valhe.

2. Kolmas peruss��nt� on niin ollen v�ltt�m�t�n toisen t�hden, toinen

ensimm�isen, mutta v�ltt�m�tt�min, ja jossa pit�� pys�hty�, on
ensimm�inen. Mutta me teemme p�invastoin: viivymme kolmannessa ja kaikki
harrastuksemme kiert�� siin� emmek� yht��n v�lit� ensimm�isest�.
Sent�hden my�s valhettelemme, mutta olemme valmiit todistamaan, ett� ei
saa valhetella.

LIII.

Joka tilaisuudessa tulee olla mieless� n�m� ohjeet:

"Mua johda, jumaluus ja sallimus,

kuin vain te m��r�nnettekin:
halusta seuraan -- jos en tahdokaan,
mun pahan, kurjan seurattava on!"[1]

[1] S�keet ovat stoalaisen tietoviisaan Kleantheen, Zenon oppilaan

(synt. n. 300 e. Kr.).
 "S�veesti kohtaloon ken alistuu,
h�n viisas on ja tuntee taivaan lait."[1]

[1] Er��st� Euripideen (484--406) n�ytelm�st�.

Ja kolmanneksi:

"Oi Krito, jos jumalat hyv�ksi n�kev�t, tapahtukoon niin.[1] Anytos ja

Melitos, syytt�j�ni, saattavat minut tosin tappaa, mutta eiv�t voi minua
vahingoittaa."[2]

[1] Sokrateen sanoja Platonin vuoropuhelussa "Krito".

[2] Sokrateen sanelma Platonin kirjoittamassa "Sokrateen

puolustuspuheessa".

End of the Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus

*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA ***

***** This file should be named 16620-8.txt or 16620-8.zip *****

This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/1/6/6/2/16620/

Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed

Proofreaders Europe.

Updated editions will replace the previous one--the old editions

will be renamed.

Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.

*** START: FULL LICENSE ***

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free

distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.net/license).

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm

electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm

electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be

used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"

or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived

from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted

with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm

License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.net),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing

access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that

- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.

- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any

money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.

- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm

electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable

effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right

of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a

defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied

warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of

electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive

Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit

501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.

Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org

For additional contact information:

Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
gbnewby@pglaf.org

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg

Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide

spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating

charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org

While we cannot and do not solicit contributions from states where we

have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make

any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including including checks, online payments and credit card
donations. To donate, please visit: http://pglaf.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic

works.

Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm

concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed

editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search facility:

http://www.gutenberg.net

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,

including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.