Вы находитесь на странице: 1из 16

Heerri keenya

Oromiyaa
buuura
haaromsa
keenyaati!

Bara
Bara 24
23 Lakk. 18
Lakk. 19 Bitootessa 8 bara
Guraandhala 302008
bara 2009 Gatiin
Gatiin qar.qar.
1 1

Yaaiin idilee Caffee Oromiyaa 5ffaa waggaa 2ffaa bara hojii 5ffaa
Gabaasa raawwii hojii jioottan jaan darbaniifi haalawwan yeroo
gurguddoo naannichaa
Muudama ooggantoota manneen hojii mootummaa naannichaafi
akkasumas
Wixinee labsiiwwanii dhiyaatanirrartti mariachuun raggaase

raawwachiiftuutiin dhihaateefi haalawwan karoora hojii jioottan jaan darbanii qaama


gurguddoo naannichaa, muudama raawwachiiftuu pirezidaantii naannichaa
ooggantoota manneen hojii mootummaa Obbo Lammaa Magarsaatiin dhihaaterratti
akkasumas wixinee labsiiwwan addaa marii balaa geggeessuun sagalee guutuun
Warquu H/Gabrieeliin 2ffaa bara hojii 5ffaa tibbana Adaamaatti
addaarratti mariachuun raggaase. raggaaseera.
geggeeffame gabaasa raawwii karoora
Yaaiin idilee Caffee Oromiyaa 5ffaa waggaa
hojii jioottan jaan darbanii qaama Caffichi turtiisaa guyyoota lamaatiin raawwii Wixinee labsii Gara fuula 14tti

Gujiitti lammiiwwan gargaarsi godhamaafii jiru gahaa miti yoo jedhan Godinichatti harcaatiin
Booranatti ammoo gargaarsi nyaata beeladaa addaan cituusaatiin barattootaa akka hin
mudanneef hojjetamaa jira
beeladoonnisaanii miidhaa cimaaf saaxilamuu horsiifatanii bultoonni himan Ibsaa Xurunaatiin
Godina Booranaatti balaa ongee
qunnameen harcaatiin barattootaa akka hin
mudanneef sagantaan barattootaaf manneen
barnootaatti nyaata dhiyeessuu hojjetamaa
akka jiru bulchiinsi godinichaa beeksise.
Bulchaan godinichaa Obbo Liiban Areeroo
godinichatti roobni gannaafi arfaasaa
haala gahaa taeen waan hin roobneef
rakkoo quunnamuun barattoonni akka hin
harcaaneef dursuun akka itti qophaaamaa
ture eeranii, tumsa ummataafi
hojjetoota mootummaa
godinichaa akkasumas
deggersa
Midhaan deggarsaa dhihaachaa jiraatus gahaa miti Beeladooni nyaata osoo hin argatiinbishaan qofa dhuguun miidhamaa jiru Ministeera
Ibsaa Xurunaatiin bultoonni godinichaa himan. 7 keessaa aanaalee 5 keessatti namoonni Gara fuula 14tti

kuma dhibba 1 fi kuma 71 ol gargaarsa kan


Godina Gujiitti lammiiwwan balaa ongeef Godina Gujiitti lammiiwwan sababa
barbaadanidha.
saaxilaman gargaarsi godhamaafii jiru ongeetiin beelaaf saaxilaman gargaarsi
gahaa miti yoo jedhan Godina Booranatti godhamaafii jiru gahaa akka hin taane ibsan. Rakkoo mudate kanaan lubbuun nama
ammoo gargaarsi nyaata beeladaa godhamaa tokkoollee akka hin dabarreef mootummaan
Godinichatti roobni Gannaafi Arfaasaa hin
ture addaan cituusaatiin beeladoonnisaanii nyaata namaa, bishaaniifi nyaata beeladaa
roobiin hafuusaatiin yeroo ammaa Aanaalee
miidhaa cimaaf saaxilamuu horsiifatanii dhiyeessaa jiraatus,
Horsiisee Bulaa godina Gujii keessa jiran Obbo Liiban Areeroo
amma ammaatti deggersi Gara fuula 14tti
Fuulawwan keessaatti

Buttee dhaabuu . . . Doktora Kabajaa. . . Dameelee dinagdee . . .


Dhumarratti aannan buttee kan Kopheewwan oomishitu bifa ammayyaa Fayyadamummaa miseensa waldaalee hojii gamtaa
mirkaneessuuf, gatiin oomishaa akka gadi hin-buuneef
butteen fuudhan moonaa loonii taeen sadarkaa addunyaatti dorgomaa
tae oomishuuf dizaayiniiwwan mataashee gabaa mijeessuun bittaa oomishaalee keessatti
keessatti dhangalasan, lagni yaaee, balinaan hirmaachuun qarshii bili.2.5 oli ramaduun
lagnii yaaee jechaa dhangalaasu. kalaquun dorgomaa tauu dandeesse.
hojjetamaa jira.
Fuula 5 Fuula 8 Fuula 9

Biyya heeraafi seeraan bultuu keessatti olaantummaa seeraa kabajichiisuun dirqama mootummaafi ummataati!
Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
2

Mira dhadhabbii hanbisuuf

Guddataa Dhaabasaa

Jechoota Hayyootaa Oduu Durii


Beekumsi kennaa uumamaa si jalaa hin hatamneedha (Albaraanstaayiin) Qamaleefi Naachatu ture Qamaletu haadha ishee
Hiyyumman hiyyuma caalu hiyyummaa sammuuti. (Sooqiraxas) bishaan Abbayyaa malee hin dhugu jettee rakkifte
Hanga lubbuun jirtutti waan gaarii hojjadhu (Abrahaam Liinkan) erga marii balaa gaggeesanii booda walii galuu
Yeroo dabarsuurra guyyaan beellama dabaruu wayya (Abrahaam liinkan) dhabanii Qamaleen gara laga Abbayaa deemte.
Beekaa jedhamuuf barumsa keessa darbuu osoo hin taane barumsi si keessa darbu qaba. akkuma achi geesseen naachi qabate, isheenis ani
(Abrahaam Liinkan) firoota baayyeen qaba isaanis akkan maalummaa
Bareedinni sammuudhaa umurii wajjin dabala yoo deemu kan bifaa immoo hirachaa deema (jon lagaa Abbayyaa ilaalee isaan erguuf dursa na
F Kenedii) argan waan taeef yoo na nyaatte baayyee waan
Waraanaafi salphina jalaa kan nama baasu gootummaadha (Emersan) dhabduuf osoo walumatti nu nyaatte siif wayya
Sammuu qullaa tauurra kiisii qullaa tauu wayya (Sheekispiir) jetteen . Naachis deebishee amanee gad dhiise
Manni kitaabni keessa hin jirre amma mana foddaa hin qabneeti lakkaawama (Acheebee) achiin booda qamaleen muka guddaatti erga baate
Duuti jiraachuusaa kan beektu yoo nama jaalattu si jalaa fudhatedha (Emii disaataa) booda qasaatee kolfuutti jette. naachis maal kolfita
Boru kaleessaafi karoorfachuu hin dandeessu (Edmand Bark) jedhee gafate isheenis tokko sittan kolfe lamata
Jaalalli dhugaa miaa gidiraa mana hidhaati (Aroomaay)
ofittan kolfe jetten maalinni waansaa jedheen
Yeroo hunda tarkaanfii tokko yoo yaadu qormaanni gufuu miila keetiratti ni mulata (Antoon
ofitti kanan kolfee cooree biyyabbaakoo tufadhee
Cheevask)
abbayaan barbaacha dufee nyaatamukoo, sittimoo
Namarra yaaduuf yaali garuu namarra beekaadha ofiin hin jedhiin (wiiliyaam Jamsi)
kanan kolfee baayyee barbaachaa jettee ishee
Bakka jaalalli hin jirre dogongorri guutee argama (Jamsi Haweel).
argate dhabde jetteen jedhama.
Abdataa Jireenyaa
G/Sh/Lixaarraa Caalii Ambisaa Finfineerraa.

Baallii fudhataafi kennaa Obbo Lammaa Magarsaa

Sirni wal harkaa fuudhinsa baallii Gadaa


Oromoo Booranaa marsaa 71ffaan raawwatame
Abbabaa Ejjetaatiin geggeeffamu aadaa karaa dimookiraasiifi nagaatiin daran misoomsuufi guddisuuf halkanii guyyaa hojjechuuf
Sirni wal harkaa fuudhinsa baallii Gadaa Oromoo Booranaa aangoo waliif dabarsuu sirna Gadaa keessatti dagaageefi waadaa keenya ni haromsinas jedhaniiru. Ardaalee jilaa
marsaa 71ffaan Ardaa Jilaa Badhaasaatti tibbana haala hangafummaa sirna dimookiraasii diriirsuun hojiirra kabajamuufi misoomuun hawata tuuristii taanii madda galii
miidhagaafi hawataa taeen raawwatame. oolchuu keessatti ummanni Oromoo seenaa keessatti akka argamsiisaniif xiyyeeffannoon kan irratti hojjetamuu
qabu kan agarsiisuudha waan taeef kabaja olaanaan kan tauus himaniiru.
Sirni kun eebba abbootii Gadaa Baallii fuudhaniin
itti boonnudha jedhaniiru. Keessattuu sirni wal harkaa Sirna mallattoofi calaqqee eenyummaa ummata Oromoofi
kan baname yoo tau, sirna Gadaa Booranaa keessatti
fuudhinsa baallii Gadaa Oromoo Booranaa iddoo seena madda qaroominaa siyaas dinagdeefi hawaasummaa
dabballeerraa kaasee hanga sadarkaa yuubaatti miseensota
qabeessa kanarratti geggeeffame kun yeroo sirni Gadaa kan tae sirni Gadaa ummata Oromoo galmee UNESCO
jiraniifi sadarkaa keessaa darbamurratti agarsiifni
Oromoo sadarkaa Addunyaatti beekamtii argatee UNESCOn irratti galmaahuusaatiif gammachuu guddaan kan isaanitti
taasifameera.
galmaae waan taeef hiikkaa guddaa kan qabuufi miira dhagahamu tauu pirezidaanti Lammaan himanii ,milkaainni
Abbaan Gadaa baallii marsaa 71ffaa fudhate Kuraa addaatiin kan geggeeffamu isa taasisa jedhaniiru. kun akkasumaan kan argame osoo hin taiin abbootii Gadaa,
Jaarsoo sirnicharratti akka dubbatanitti sirni Gadaa
Kanaafuu ummata sabboonaa, goota aadaafi seenaa ogeessotaafi qaamolee Mootummaa sadarkaa garaa garaa
beekamtii argachuun galmee Dhaabbata Mootummoota
mallattoolee eenyummaa ummata Oromoo tae kana jiraniin hojii xiiqiin hojjetameefi ifaaja buaa baii qabuun
Gamtoomaniitti Jaarmiyaa Barnootaa Saayinsiifi Aadaarratti
kunuunsuun eegee asiin gahuu keessatti iddoo guddaa qabu kan argamedha jedhan.
galmaauunsaa akka isaan gammachiise himani, sirni kun
waliin sirna wal harkaa fuudhinsa baallii kabajuuf asitti Ooggantuun Biiroo Aadaafi Turiizimii Oromiyaa Aadde
kana caalaa akka guddatuuf fuula dura cimanii hojjechuuf
argamuu keenyaaf gammachuu daangaa hin qabneetu natti Loomii Badhoo gamasaaniitiin haasaa taasisaniin Sirni wal
karoorfataniiru. Akkasumas aadaa,duudhaafi dhimmoota
dhagahama jedhaniiru. Dhaloota saba guddaa sirna Gadaa harkaa fuudhinsa Baallii Gadaa Oromoo Booranaa kana yoo
faayidaa hawaasichaa tiksanirratti kan hojjetan tauu
uumee gabbiseefi dagaagsee hangafoota sirna dimookiraasii kabajnu sirni Gadaa yeroo murteessaa galmee UNESCO
dubbataniiru.
ummata addunyaa keessaa tokko nu taasise waan taeef irratti galmaae tauusaatiin wal qabatee gammachuu
Pirezidaantiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo baayee ofiin boonna jedhan. Kanaafuu jedhan Obbo dachaan kabajina. Biiroon Aadaafi Turiizimiis aadaa
Lammaa Magarsaa sirna kanarratti argamuudhaan haasaa Lammaan, abbootiifi hadholiin keenya, abbootii Gadaa, duudhaa, afaanfi seenaa Oromoo, qorachuun, kunuunsuufi
taasisaniin Abbootiin Gadaa aadaafi duudhaa sirna Gadaa hayyuuleefi jaarsoolii biyyaa hara sirna kana cimsanii itti dagaagsuun ummata addunyaa beeksisuuf ummata faana
kabajanii akkaataa ummata keenya hunda boonseen sirna fufsiisaa jiraniif kabaja guddaa qabaachuusaanii ibsanii tauun yeroo kamuu caalaa ni hojjeta jedhaniiru. Galmaauu
miidhagaa akkasiin wal harkaa fuudhinsa baallii taasiftan galateeffataniiru. sirna Gadaatti aansuudhaanis hambaalee galmee UNESCO
Abbaa Gadaa Kuraa Jaarsoofi Abbaa Gadaa Baallii kennan
Faana keessan hordofnee amaanaa keessan qabannee sochii yeroo irratti galmaaan shan keessaa afur kan naannoo
Guyyoo Gobbaa baga guyyaa seena qabeessa kanaan
taasisaa asiin geessan deggeruufi cimsuun aadaa duudhaafi Oromiyaatti argaman tauusaanii himuun hojiin kun cimee
isin gahe erga jedhanii booda sirni wal harkaa fuudhinsa
mallattoolee eenyummaa ummata Oromoo calaqqisiisan kan itti fufu tauus himaniiru.
baallii ummata Oromoo biratti waggaa saddeet saddeetiin

Haaromsi Itoophiyaa ijoollee biyyaan!


Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 3

Bara 1986 hundeeffame


Torbanitti al tokko guyyaa Kamisaa,
Biiroo Dhimmoota Kominikeeshiinii Mootummaa Naannoo Oromiyaatiin maxxanfama

Faaksii 011-554-18-14
Qindeessaafi Gulaalaa Olaanaa Hordoffii Toannaa Raabsaafi
Warquu H/Gabrieel : Gurgurtaa
Leyiaawutiifi Dizaayinii Zawudinash Asnaaqaa
Bil. 0115541808 Yewubnesh Kabbadaa
Gulaalaafi QopheessaaOlaanaa Beeksisa
Taaddalach Zarihun
Addunyaa Hayiluu Daraartuu Beekumaa
Bil. 0115541807
Lakk. Saan. Pos. 8741 E-mail kellechaoromiya@gmail.com Website : http://www.oromiacom.gov.et Face Book:kellecha Oromiya Finfinnee Oromiyaa

Dubbii Ijoo Ajandaa


Hidha Haaromsaa Itoophiyaa Fuulli kun dhimmoota siyaasdinagdeefi hawaasummaarratti
dubbistoonni yaada bilisaa isaanii kan itti kennanidha. Fuula
Guddicha dhugoomsuun kanarratti dhimmoonni bahan ejjennoo qophii Gaazeexaa keenyaa miti

Imala haaromsaa Itoophiyaa Godaannisa godaansaa


ittifufsiisuun murteessaadha
Itoophiyaan sirna misoomawaafi dimookiraatawaa baroota dheeraaf dhabdee turuusheetiin
Seenaa dhala namaa keessatti godaansi bara akkasii uumame jechuun rakkisaa akka tae barreesitoonni
itti waliigalu. Sababni isaa dhalli namaa jiruufi jireenya isaa keessatti haala jireenyaa mijaawaa argachuu
keessatti bakka qubannaa filachuudhaaf qabsoon gochaa ture uumama isaarra kaa. Kun amala uumamaa
mirgoonni namoomaafi dimookiraasii lammiilee kan keessatti cafaqame ,hiyyummaafi taullee addunyaan sianaa godaansa irraa faayidaas miidhaas dhandhamaa akka jiru gabaasonni garaagaraa
doofummaa hamaaf saaxilamtee baroota dheeraaf turteetti. Beellifi hiyyummaa hamaan ni addeesssu. Keessumaa biyyoota guddina reefuu irratti argaman biratti godaansi faayidaa isaarra
mallattoo biyya kanaa taee galmee biyyoota hiyyummaan beekamanurratti galmooftee akka miidhaan geessisu daran caalaa dhufeera. Seeran ala daangaa biyyootaa cbsuun seenuufi rakkooleen kanaan
turte ni yaadatama.Haalli kunis mootummaa biyyaafi ummataaf yaadu dhabamee turuun walqabatanii uumaman daran hammaataa dhufaniiru. Gochaan kun ammo humna oomishtummaansaa
sadarkaa olaanaa tae dhabsiisuu, sammuu baratee biyyaafi ummata tajaajiluu dandau hirisuu, biyya irraa
sababoota ijoo eeraman keessaas tokkodha. Haatau malee waggoottan darban keessa godaanamu keessatti dhiibbaa misoomaafi guddinaa geessisuun kan eeramanidha.
qabsoo taasifamaa tureen nageenya amansiisaa mirkaneeffachuun sirna misoomawaafi
Biyyoota guddatan keessatti godaansa simachuudhaan fayyadamoo taaa akka jiran gabaasonni garaagaraa
dimookiraatawaa biyyi kun ijaaruu dandauusheetiin diina isa olaanaa,hiyyummaa irratti nimirkaneessu. Ameerikaa keessatti waggoottan 10n darban godaantonni 47% taan humna hojii biyyattii
duuluun injifannoo boonsaa galmeessisuun dandaaameera. Mootummaafi ummatni 70%n akka dabalan ragaan wwww.oecd.org 2014 irratti barreeffame ni agarsiisa. Diinagdee biyyattii
qindoominaan hojjachaa waan turaniif guddinni dinagdeefi tajaajiloota hawaasummaa saffisa olaanaa keessa akka turu taasisuu fi gabaa hojii dammaqinaan akka aoschou gochuu keessatti
ittifufiinsaan galmaayaniiru. qooda olaanaa qabu jehdeera. Akka barreeffama kanaatti godaantonni biyya itti dhaqaniif hirmaannaan
galii gibiraa olguddisuu keessatti qaban olaanaadha. Qabeenyaa humna namaa oomishtummaansaa olaanaa
Biyya hiyyummaa hamaa keessa turte keessaa baasuuf mootummaafi ummanni qindoomina tae biyyootaaf dhiyeesuu faayidaa olaana aqabaata. Guddina teeknoolojitiif faayidaan qabus guddaa taee
olaanaadhaan hojiilee misoomaa kallattii hundaarratti ittifufiinsaan akka duulamu taeera. argameera.
Hundaa ol toora sirrii quuqama ummataa qabuun hogganamuun waandandaaameef Akka mootummoota gamtoomanitti, gareen godaansa idil addunyaa diinagdeefi dhimma hawaasummaa
buaaleen hirmaannaafi fayyadamummaa ummataa sadarkaa sadarkaan cimsan galmaauu ALA bara 2015tti gabaasetti godaansi dhala namaa addunyaarratti saffisaan dabalaa dhufeera. Waggoottan
dandaaaniiru. 2015tti godaantonni sadarkaa addunyaatti miiliyoona 244 dhaqqabeera. Baruma kanatti Awrooppaan
godaantota miiliyoona 76, Eeshiyaan ,miiliyoona 75, Ameerikaan Kaabaa miiliyoona 45, Afriikaan
Buuuruma kanaan baroota qabsoofi injifannoo mootummaa misoomawaafi miiliyoona 21, Ameerikaan kibbaa/laatiin/ miiliyoona 9 simataniiru. Biyyootni kun sadarkaa guddina
dimookiraatawaa kana keessatti carraa barnootaa waliin gahuu, buuuraalee misoomaa isaanittii godaantota irraa faayidaan argatan kan lammiileen biyyasaanii kan argamsiisuu ol akka tae
kanneen akka daandii,ibsaafi telekomunikeeshinii diriirsuu, pirojaktoota bishaanii barreeffamoonni aaddeessu. Awustraaliyaan bara 2050 ALA godaatota maallaqa biiliyoona 1,625
diinbagdee/GDP/ isheef akka argachuu dandeessu tilmaamamuunsaa yaada kaaaf raga tokkodha.
hojjachuu,barnoota babalisuufi tajaajiloota fayyaa babalinaan diriirsuun fedhiifi faayidaa
Godaansi faayidaawwan eeraman kana keennuu kan dandau seera qabeessa yoo tae, humna namaa
ummataa guutuuf hojiileen babalaan raawwatamaniiru.Kanamaleess al- ergii oomishaalee
leenjieefi sadarkaa isaa eeggate gara biyyoota humnicha barbaadanii akka galu yoo taasifame, eegumsa
biyyaa daran cimsuun humna dinagdee biyyaa gabbisuuf sochiileen taassifamaniifi mirga namoomaa guuttuu yoo argate, faayidaa argatu gara biyya isaatti fidee ofiifi maatiisaa akkasumas
buaaleen galmaayan biyya kana guddina galmeessaa dhufteen akka fakkeenyaatti eeramaa biyyasaaf oolchuu yoo dandae qofaadha. Haalli kun ammo keessumaa humna namaa ardii Afriikaarraa
jirti. Dinagdee guddachaa dhufeefi maqaa gaarii biyyaafi naannoo keenyaa roga gaariin godaanuuf faayidaa isaarraa miiddhaan isaa caalaa dhufeera. NAmootni sababa garaagaraatiin seeraan ala
ijaarameef qindoominni qaamoolee mootummaafi hawaasa garagaraa gahee guddaa akka biyya tokkoo gara biyyabiraatti mirga sochouu osoo qaban, karaa seeran alaa baqachuufi godanuu filachuun
gumaachee jiru hubachuun barbaachisaadha. aadaa miidhaa hamaa geesisu taaa dhufeera. Godaansi seeran alaa babalachaa dhufuu isaatiin lubbuun
dhala namaa galaana keesatti galaafatamaa, qaamni dhala namaa daldalamaa, dubartoonni gudeedamaafi
Milkaainoota kallattiiwwan maraan galmaayaa dhufan kanneen daran cimsuun jiruufi daaimman gammoojjii biyya ormaa keessatti dararamaa dhufuun seenaa guyya guyyaa addunyaa keenyaa
jireenya lammiilee jijjiiruun ittifufuu qaba.Biyya kana tarree biyyoota guddatanii cinaa taaa dhufeera.
hiriirsuuf sochiileen misoomaa kallattii hundaan siaayinaan ittifufuu qabu.Haala Faayidaan godaansarraa argama jedhamee biyoota badhaadhaniin labsamu kun humnoota seera ala dhala
kana dhugoomsuuf ceumsi dinagdee qonnaan durfamuurraa gara dinagdee industiriin namaatiin daldalaniifi, daangaa biyya tokkoo seran ala namni cabse akka seenu haala mijeessudhaan maallaqa
warra argachuuf fiiganiif haala mijeesseera. Kana bira darbees gabrummaa ammayyaa addunyaarratti
duurfamutti taassifamu siachuu qaba.Hojiilee industirii babalisuu daran ciminaan babalisuudhaan dararama dhala namaa sadarkaa olaanaatti ceesisuudhaaf sochiin taasifamu akka
ittifufuunis umrii hiyyummaa xiqqeessuuf murteessaadha.Kanaafis aanniisaa hojiilee babalatuuf carraa taeera. Yoonaas Kooheetii, 2009 ALA, Kitaaba daddabarsa dhala namaa gabrummaa
kanaaf barbaachisoo taaan ciminaan misoomsuun alatti milkaainni kan yaadamus miti . baraafi saamicha diinagdee jedhee maqeeesse keessatti godansi seeran alaa miidhaa inni geesisaa jiru
ifatti kaaeera. Daddaabarsa dhala namaa akka mootummoota gamtoomaniin hiikkaan ittii kennamettidhala
Buuuruma kanaan, Hidhi Haaromsaa Itoophiyaa Guddichi,pirojaktoota gurguddoo akka namaa gowwoomsanii qaxarsiiuuf, humnaafi aangodhaan dirqisiisuufi mla kana fakkaatuun dhala namaa
biyyaatti aanniisaa misoomsuun imala haaromsaa milkeessuuf qiyyaasamanii hojiitti daddabarsuun, geejibuun, simachuufi buufatatti walitti qabuun, kanaarraas buaa argachuufi maallaqa
hiikamaa jiran keessaa tokkodha.Hidhi kun humna maallaqaa biyya keessaan kan hojjatamu fudhachuun saamicha gaggeessuu akka tae Waldaan hojii addunyaa/ILO/ hiikkaa ittii kenneera. Biyya
waan taeef saboonni,sablammoonniifi ummattoonni biyya kanaa qabeenya,beekumsaafi keenya dabalatee biyyootni baayeen gochaa kansa akka yakkaatti fudhatanii mallatteessudhaan seerota
humnasaanii qindeessuun waliin kan tumsaan hojjachaa jiranidha.Yeroo ammaa pirojaktiin isaanii keessatti hammachiisaniiru. Haa tau malee gochaan kun guyyaa guyyaatti, baraa baratti dabalaafi
yaachisaa taaa dhufeera.
kun %56 irra gahee jira.
Akka Yoonaas Kooheen jedhutti, dhala namaa karaa seeran alaa biyyaa biyyatti dadabrasuudhaan walqabatee
Piroojaktiin Hidhi Haaromsaa kun xiiqii bara dheeraa ,fedhiifi haawwii lammiilee gidu gala bahaafi kaaba Afriikaatti namoota 230,000 daddabarsa kanaan saamichi irratti gaggeeffama
Itoophiyaa kan dhugoomsee, seenaa boonsaa dhaloota kanaati. Lammiin Itoophiyaa marti jechuudhaan waldaan hojii addunyaa/ILO/ tilmaameera. Humna kana keessaa baayeen isaanii godaantota
tokkummaan diina isa olaanaa hiyyummaarratti duuluun seenaa haaraa dabaluuf ijaarsi hojii argachuuf godaanan akka tae argaan kun niibsa. Afriikaa gammoojjii sahaaraa walakkeessatti /sub-
Saharan Africa/ humna namaa hojiif dirisiifamu 660,000 keessaa 80% kan tau daddabarsa seeran alaaf
Hidhi Haaromsaa Itoophiyaa Guddicha kan eegalan tauu hawaasa addunyaaf kan labsan
akkaa saaxilamu ibsa. Sadarkaa idil addunyaatti daddabarsa namaarraa maallaqani doolaara Ameerikaa
waan taeef lammiilee kan boonsuudha. biiliyoona 32 waggaatti seeran ala argama.
Haatau malee, misooma, ykn. imalli haaromsaa kun akka hin milkoofne, hiyyumman Maallaqani kun kiisii namoota dhuunfaa yakkaan seenee yakka biraa gaaggeessuuf oola. Dhalli namaa
hundeen akka hinfonqolle humnootni fedhan humnoota badii biyya keessaafi alaa waliin akka shqaxaa daldalamee, daangaa biyya ormaa hayyama malee seenee, carraan isa qunnamu maal akka
tae tilmaamuun nama hin dhibu. Beelaafi dheebudhaan karaatti hafuun, qaamni isaa qalamee gurgurtaaf
qindoomuun pirojaktii fedhiifi faayidaa ummataaf ijaaramaa jiru kana gufachiisuuf yeroo
ooluun, saalqunamtii aadaafi duudhaa isaaatiin alaaf saaxilamuun, duuti l;ubbuu isaan muraasadha.
carraaqan mulachuun saanii kan baramedha. Daandiirratti kan isa qunnamu dandamatee yoo darbellee hojii waadaa galameefr argachuun hafee wan hin
Liqiifi deeggarsa biyya alaa akka pirojaktiin kun hinarganne godhamuusaatiin humna feene dirqamaan akka hojjetu, kan dafqeef gatii dafqasaa akkaa dhabu, maatiifi biyyaasaa akka hinyaadanne
diqrqisiifama. Fedhiisaa guuttachuuf bahee fedhiinsaa gufatee karaatti hafa. Addunyaa bilisummaan dhala
dinagdee,beekumsa ,dandeettiifi muuxannoo biyya keessaa tiin xiiqiifi kakaumsa namaa itti labsamaa jiru keessatti gabra hammayyaaa taee jiraata. Dhiibbaan godaansi seeran alaa qabu
olaanaan hojjatamaa jira. kanuma.
Kanaafuu,dinagdee qonnaan duurfamurraa gara dinagdee industiriin duurfamutti Akka Yoonaas Kooheetii jedhutti saamichi goodaansa seeran alaa keessatti gaggeeffamu akmuu danqaa
cehuun umrii hiyyummaa gabaabsuuf Hidhi Haaromsaa Itoophiyaa Guddicha guddina diinagdee namaafi biyyaati. Dhimmi kun dabaluu gabaa hojiifi guddina hawaasummaatiin
qofaa ilaallamuu hin qabu. Dhimmootni kun olaantummaa seeraafi mirgoota dhala namaa waliin walbira
siaayinaan milkeessuun murteessaadha. Qaamooleen hawaasa garagaraas bittaa qabamanii ilaalamuu qabu.humni addunyaa sianaa rakkoo kana gidduu galee miidhama kana hambisu
boondii,arjooma,beekumsaafi dandeettii qabaniin hanga xumuura pirojaktichaatti tumsuun uumamuu qabas jedha. Walumaa galaan godaanis seeran alaa godaannisa hin fayyine hordofsiisa. Karaa
dirqama lammummaati. seeran alaa biyya ofiirraa godaananii allaattii achi buuteen dhabamuurraa nuhaa baraaru!!!!!!

Raawwii KGT 2ffaatiif tumsuudhaan haaromsa biyya keenyaa ni ariifachiifna!


Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
4

Beeksisa

Arsii Gujii
Obbo Abdallaa Hajii kan jedhaman Magaalaa Aadde Abbabech Mangashaa mana jireenyaa
Asallaa ganda 08 keessatti iddoo mana jireenyaa Lakk. B99-1454 tae rammaddii tajaajila iddoo Obbo Mahaarii Yaaii mana jireenyaa Lakk.
mirkinaaeef qabu waraqaa ragaa abbaa (Zoning) Daldalaa irratti Bulchiinsa Magaalaa B11-184 tae rammaddii tajaajila iddoo
qabeenyummaa Lakk. Kaartaa 11290/203/97 Adoolaa Woyyuu ganda 01 keessatti argamu (Zoning) mana jireenyaa irratti Bulchiinsa
taeen galmaaee naaf kenname waan na lafa balina kaareemeetira 187 M2 irratti argamu Magaalaa Adoolaa Woyyuu ganda 01 keessatti
jala badeef kan biraa akka naaf kennamuu Obbo Haabtaamuu Allootti waan gurguraniif argamu lafa balina kaareemeetira 200 M2
jechuudhan nu gaafataniiru. Kanaafuu namni woligalteen akka raggauuf iyyannoo irratti argamu Obbo Waasihuun Addunyaatti
ragaa kana sababaa adda addaatiin qabadheera dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura labsii liizii waan gurguraniif woligalteen akka raggauuf
jedhu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin jijjirraa maqaa iyyannoo dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura
irraa kaase guyyaa 20keessatti yoo dhiyaachuu waan raawwanuuf qaamni mormu yoo jiraate, labsii liizii lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin
baate ragaa abbaa qabiyyee kan biraa kan guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee guyyaa jijjirraa maqaa waan raawwanuuf qaamni mormu
kennamuuf tauu isaa ni beeksifna. WMM/ 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee
Lafaa Magaalaa Asallaa. dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu guyyaa 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee
ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu
Aadde Miimmii Girmaatiif Woyyuu. ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa
Bakka Jiranitti Woyyuu.
Iyyataan Obbo Ayyenewu Nigaatuufi Obbo Damballaash Dastaa mana jireenyaa
waamamtuu isin jidduu falmii waaee dhirsaafi Lakk. ----- tae rammaddii tajaajila iddoo Aadde Jaallannee Adoolaa Waaree mana
niitii jiru ilaalchisee waamamtuun beellama (Zoning) mana jireenyaa irratti Bulchiinsa jireenyaa Lakk. B2-36 tae rammaddii tajaajila
gaafa 15/7/2009 saaatii 4:00 irratti dhiyaattanii Magaalaa Adoolaa Woyyuu ganda 01 keessatti iddoo (Zoning) mana jireenyaa irratti Bulchiinsa
yoo deebii kan hin kennine tae falmachuu argamu lafa balina kaareemeetira 540 M2 Magaalaa Adoolaa Woyyuu ganda 01 keessatti
akka hin barbaannetti ilaalamee bakka isin hin irratti argamu Aadde Likkeellash Mogosiitti argamu lafa balina kaareemeetira 200 M2
jirretti murtiin kan kennamu tauu manni murtii waan gurguraniif woligalteen akka raggauuf irratti argamu Obbo Hangaasuu Uddeesaatti
ajajeera.M/M/A/Xiyoo. iyyannoo dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura waan gurguraniif woligalteen akka raggauuf
labsii liizii lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin iyyannoo dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura
jijjirraa maqaa waan raawwanuuf qaamni mormu labsii liizii lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin
Iluu Abbaa Boor yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee jijjirraa maqaa waan raawwanuuf qaamni mormu
Obbo Saabiit Zinaabuu Mana balbal tokko guyyaa 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee
Magaalaa Dambii Keesaaa qabanu Obbo dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu guyyaa 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee
Nigusee Tikkuutti waanan gurguradheef kan ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu
mormu yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa Woyyuu. ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa
15keessatti haadhiyaatu. Bulchiinsa Magaalaa Woyyuu.
Dambii. Obbo Taaddasaa Hayilee mana jireenyaa Lakk.
B58-988 tae rammaddii tajaajila iddoo (Zoning) Obbo Taarraqeny Faxxanee mana jireenyaa
Qabeenyaa maqaa Obbo Caalaa Mulugeetaatiin makaa irratti Bulchiinsa Magaalaa Adoolaa Lakk. B4-72 tae rammaddii tajaajila iddoo
Woyyuu ganda 02 keessatti argamu lafa balina (Zoning) mana jireenyaa irratti Bulchiinsa
Magaalaa Beddellee ganda 01 keessatti argamu
kaareemeetira 160 M2 irratti argamu Obbo Magaalaa Adoolaa Woyyuu ganda 01 keessatti
qabeenya hin sochoone qabeenyaa waliin
Tasfaayee Shifarraawutti waan gurguraniif argamu lafa balina kaareemeetira 200 M2
horatani waraqaa ragaa abba qabeenyyummaasaa woligalteen akka raggauuf iyyannoo irratti argamu Obbo Baqqalaa Dukkalleetti
Lakk. kaartaa L-0240/08 irratti galmaaee dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura labsii liizii waan gurguraniif woligalteen akka raggauuf
beekamu gurgurachuuf waan barbaadaniif kan lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin jijjirraa maqaa iyyannoo dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura
mormu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee waan raawwanuuf qaamni mormu yoo jiraate, labsii liizii lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin
irraa jalqabee guyyaa 20 gidduutti W/M/ML/M guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee guyyaa jijjirraa maqaa waan raawwanuuf qaamni mormu
Beddelletti haa dhiyaatu.WMMLM/Beddellee. 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee
dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu guyyaa 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee
Obbo Dirribee Firrisaa mana Magaalaa Yaayyoo ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu
ganda 01 Zoonii Nageenyaa keessaa qaban Woyyuu. ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa
Obbo Garramuu Firrisaatiif waan kennaniif Woyyuu.
Aadde Araggaash Mokonnin mana jireenyaa
kan mormu yoo jiraate, beeksifni kun bahee
Lakk. Ad/G01/23/04 tae rammaddii tajaajila Aadde Maskaram Wandimaaganyii fi N 3 B/B
hanga guyyaa 20tti DMMLM/A/Yaayyootti haa
iddoo (Zoning) mana jireenyaa irratti Bulchiinsa Xilaahuun Tolchaa Lammaa qabeenyummaa
dhiyaatu.DMMLM/A/Yaayyoo. Magaalaa Adoolaa Woyyuu ganda 01 keessatti isaanii kan tae mana jireenyaa lakk. Kaartaa
argamu lafa balina kaareemeetira 205 M2 0129/BMN/01/01/01 M2500 taeefi 0128/
Obbo Abaataa Taayyee Hoomaa mana jireenyaa irratti argamu Obbo Masfin Dhugumaatti BMN/01/01/02 M2 2000 tae walumaagalatti
Lakk. galmee qabiyyee 103/01/2004 irratti waan gurguraniif woligalteen akka raggauuf kaaree meetira 2500M2 irratti maqaa isaaniitiin
maqaa isaaniitiin galmaaee magaalaa Mattuu iyyannoo dhiyeefataniiru. Kanaafuu, buuura Magaalaa Nageellee ganda 01 keessatti argamu
ganda 01 keessatti lafa M2 200 irratti argamu labsii liizii lafa magaalaa Lakk. 721/2004tiin Lakk.Manaa --- kan tae D/r. Taaddasaa Tolchaa
Obbo Tasfaayee Dheeressaatti nan gurguradha jijjirraa maqaa waan raawwanuuf qaamni mormu Lammaatti ni gurguranna waan jedhaniif kan
waan jedhaniif Kan mormu yoo jiraate, beeksisi yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee mormuu yoo jiraate, beeksifni kun bahee hanga
kun bahee guyyaa 20 keessatti dhiyaachuu yoo guyyaa 20keessatti yoo hin dhiyaatiin waliigaltee guyyaa 20tti haadhiyaatu, yoo hin dhiyaanne
baate kan mirkanaauuf tauu ni beeksifna. dhiyaate fudhannee kan mirkanneesinuuf tauu gurgurtaan kun kan mirkanaauuf tauu ni
ni beeksifna. WMM/Lafaa Bul/M/Adoolaa beeksifna. WMM/Lafaa Magaalaa Nageelle.
EMM/Lafaa Magaalaa Mattuu.
Woyyuu.

Saboonni, sablammoonniifi ummatoonni misoomaafi nageenya biyyasaaniif wabiidha!


Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 5

Abbabaa Ejjetaa

Buttee dhaabuun jiloota


hedduu ardaa kanatti
jilatamtu of
hammatti. Kaayyoon jila
jalatti

kanaa inni guddaan buttee


Buttee dhaabuu
dhaabuudha. Akkuma
beekamu butteen kan
dhaabamu yaaaa ollaa
kanaa hundaan yoo tau,
garuu Galmi buttee kan
Abbaa korma buttaa
keessatti dhaabbata.
Guyyaa ardaa lafa
dhawaa qubatan galma
buttee ijaaran fixanii
galgaluma kana buttee
dhaaban. Galgala dullacha
saaphupaa eebbifatanii
qalanii, loon elmatanii
abbootii manaa (warri
dhiiraa hundi) ruufa Galma buttee keessatti Buttee Galma keessa dhaaban
maratee, waddeessaafi
lichoo fudhatanii fulaa/eddoo galma galma buttee keessa dhaabattee itti turu kan warri galma buttee raafate osoo jila butteetti hinseeniin korma
buttee dhufanii buttee kana dhaabu. dhibaafachaa turanii, yoo dhibaayyuun dhadhaa keessaa baasuun bunaan buttaatu barbaadama.Callisanii abbuma
Buttee kana yoo dhaaban butteen baatu ganama gara moonaa dhibaayyuu qalatan. Eebba bunaa kanarratti namuu korma qaburraa hinfuudhan. Korma
huyisa qabdi jedhanii wayaa adii geessan. Kitaaba Jaatanii Diidaa Jaarraa argamee dhadhaa bunaa kana ibsatee kana gosa Maxxaarrii Dooranniirraa
bitanii (baddoo) itti uwwisan.Dilluu lammeessoo keessatti Guyyaa korma eebbifata. Loon sunniin fuulduraaf hin gaafatanii jila buttee kan marsaa cufaa
jala hafan jedhanii wayaa adii tokko buttaa moonaatti baasanii hidhan namni gurguraman, namaaf hin kennaman, yoo gosa kanniinirraa fuudhama. Jila Ardaa
jala hafan. Kunis kaattoon taati.Wayaan cimaan luba sunii buttee fuudhee, qalamanii nyaataman malee. Waanti Badhaasaa Doorii Kuraa Jaarsoo
adiin jala hafan sun dilluu jedhaniin. aadaadhaaf jecha marsaa tokko qofa qaruuraa aannanii kan loonii ibsuun geggessite kanatti kormi buttaa gosa
Kabutteetti maran golla jedhaniin. moonaa loonii keessa dhaaban. barbaachiseef, kaayyoon guddaan Maxxaarrii Doorannii barbaadanii
Walumatti wayaa adiin kaattoon kennan buttee dhaabuu hormaata horiifi Gadaan korma gaafatan, yoo inni kenne, Ardaa
Moonaa loonii keessaa fuudhanii iddoo
sadii. quufaa gabbina waan taeef akka horiin Jilaa Badhaasaatti waliin godaanan.
lafa hin keenye moonaa korma buttaa,
Abbaan mana galmaa kun uwwisaa kormi keessa jiru keessa geessanii, qotii kun horee deebanee, aannan akka lafatti Abbaan korma buttaa, Abbaa galma
qaba jedhanii wayaa adii (baddoo) itti jala dhaaban. Haaluma kanaan yoo jiisan sun kennuuf dibanii waaqa itti butteeti, buttee galmasaa keessatti
huwwisan akkasumas, kallacha akka buttee qotii moonaa korma buttaatti kadhatan. dhaabu. Namni kun duraan ollaa kana
inni hidhatu kennaniif guyyaa kanaa hidhan,Dooriin butte dhaabde Dhumarratti aannan buttee kan butteen quutummaan keessa hin jiru. Bakka
kaasee kallacha hidhata. Galgala kana jedhama. Haala kanaan aadaa bifaafi fuudhan moonaa loonii keessatti biraatii godaansisanii ardaa jilaa ofiitti
yoo isin dhaabamte irraa bahan. Namni hojiin walfakkaatu Raabni Yaayyaa dhangalasan, lagni yaaee, lagnii qubsiisan.
hundi itti dhibaafata. Yoo dhibaafachuuf jalqabee, harallee goggeessi kamiyyuu yaaee jechaa dhangalaasu. Kana Korma buttaa guyyaa qubatanii buttee
deeman Ororoo, waddeessafi lichoo Yoo buttee dhaabee Gadooma jechuun lafti dheebotte akka dheebuu dhaaban, borumtii ganamasaa, osoo
fudhatanii, Aannan okoleen gaadiin jedhanii, jedha barreereessaan Seenaa baatu waaqa kadhachuuf aannan loon moonaa ciisanuu hidhan. Korma
hidhan qabatanii dhufanii ganamaafi Aaba Jaatanii Diidaa. fayyadamu. guyyaan hidhan kana,boruuisaa
galgala itti dhibaafatu.Yeroo kana galma
Bultii kudhaniif ammallee moonaa Korma buttaa diorama, galgala kana torban lama gara
buttee yoo gahan kophee baafatanii
dhibaayyuu keessatti itti dhibaafatan. abbaa kormaatti erguun korma akka inni
aannan gulantaan tarkanfatanii Jiloota buttee keessaa tokko korma
Yoo dhibaayyuun alaa xumuramte, kennuuf gaafatan.
butteetti naqatan. Ollaan hundi Aannan buttaa hidhuudha. Kormi buttaa waggaa
gara galmaa deebiti. Dhibaafannaan
ganamaafi galgala itti naqu. Waaqa itti saddeet Saddeetiin hidhama. Jalqaba Itti fufa
moonaa dhibaayyuu bultii 10f Hoo
kadhatu. Aannan guutee irraan jigee
sii gumaachaa jedhaa wayyoomsachaa
yaaa hin dhiisan.
turan. Guyyaa dhibaayyuu mana
Wanni guddoon butteen dhaabamtuuf hiriyyaa fuudhuu gara galma duraan
kaayyoo milkii, Gadaan Gadaa quufaa, keessa dhaabbatteetti deebiti. Yoo
hormaataafi bultumaa akka tauuf deebisanis namuu Orooroo, Lichoofi
waaqa kadhachuudhaafi. Aannan guutee Waddeessa fudhatee mia aadaa kanaan
jigee akka yaau, akka aannan lafarra galchan.Yoo butteen galmatti galtu
dabree nama dhiisii lafti dheebotelleen namuu okolee gadi fudhatee dhufee
quufutti fedhu.Hormaanni keenya waan eebbaa kan kadhannaa buttee
akkana haatau jechuudha. Dooriin hawwaa turan qarruu aannanii ykn
hamma aangoo Gadoomaa fuudhuuf dhadhaa aannan buttee sana namuu
qophii gubbaa waan jirtuuf, Gadaan xiqqeessee fudhata. Fudhatee gara
warra Gadaa misoomaa, nageenyaafi moonaa loonsaatti galee loon sadii;
waaqni roobee, hormaanni horii lafarra korma loonii, loon biraa lamaan
dabree aannan guutee namaafi lafti akka maaessaafi sooressa qarruu kana diba
quuftutti kadhatu. Hormaanni namaas ykn ibsa.Yoo ibsan akkana jedhanii
akkasuma akka tahu hawwu. Buttee eebbisan, Horaa bulaa deebanaa,
dhimmi aannan itti naqaniif kun namni funyaan qajeeli, gaana soroobi jedhu.
hindhugu raammootu keessa guuttee
Kaayyoon jila kanaa akka lafarratti
yaati, waanni kana cufa tolchaniif nama
walhoranii baayatan Waaqasaanii
bira dabree bineensi xixiqqaanillee yaa
kadhachuudha. Achiin duuba buttee
horu jechuudha. Butteen bultii kudhaniif korma buttaa moonaa dhibaayyuu keessatti
galmatti deebisanii aannan bultii heddu

Hirmaannaan hawaasaa gurmaae milkaaina qabsoo farra malaammaltummaatiif murteessaadha!


Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
6

Caalbaasii
Godina Baaleetti Waajjiri MMD/Aanaa Gindhiir bara baajata 2009 tti
piroojektoota armaan gadii waldaalee IMX Aanaa Gindhiir qofa irratti
hojii ijaarsaa irratti gurmaaan hundaa dorgomsifnee ijaarsisuu barbaanna.
Baalee I- Baajata Magaalaa Daloo Sabrootiin
Obbo Abdulsaalaam H/Ahimad daldalaa lafakaaree meetira 200 M2
Muhaammad Nagaheen mirriitii irratti argamu ni gurguradha waan 1- Mooraa Loonii magaalaa Daloo Sabroo 10,000 M2 kan tae
lafa mana jireenyaa lakk. isaa jedhaniif kan mormu yoo jiraate, 2- Dalaa oolmaa dargaggoo 27,160 M2 kan tae.
290666 tae na jalaa badeera beeksifni kun bahee guyyaa 20 dura II- Baajata Bulchinsa Magaalaa Elbukkootiin
jedhaniiru. Kanaafuu namni sababa akka dhiyaatu kan hin dhiyaanne
taeen nagahee kana qabate yoo yoo tae hayyamni kan kennamuuf 1- Waajjira Bulchinsa magaalaa Elbukkoo
jiraate, beeksifni kun bahee hanga tauu ni beeksifna. . WMMLM III- Baajata hirmmaannaa uummataatiin
guyyaa 30tti yoo hin dhiheessine B/M/D/Sabroo.
1- Dare dabalataa M/B sadarkaa 2ffaa Aqqaashaa
bakka buinsisaa ni kennamaaf.
WMMLM B/M/Gindhiir. Aadde Sittinaa Ziyaad Ahimad Ulaagaalee dargomichaaf barbaachisu.
Nagaheen maqaa jijjiirraa lafa
1- Kafaltii gibira bara 2008 kan xumuree fi heeyyama ijaarsaa 2009
Obbo Bilaal Usulee mana jireenyaa mana jireenyaa lakk. isaa 211599
kan haaromsiise.
magaalaa Agaarfaa ganda 01 tae Magaalaa Roobee Ganda
keessaa qaban ni gurguradha Caffee doonsaa keessattti argamu na 2- Lakkoofsa heeyyama gibiraa TIN kan qabuu fi galmaaaa VAT
waan gurguraniif kan mormu yoo jalaa badeera jedhaniiru. Kanaafuu kan tae. Dorgomaan gatii VAT fi VAT alaa tauu ifatti barreessuu
jiraate, beeksifni kun baee guyyaa namni sababa taeen nagahee kana qaba.
20 keessatti haadhiyaatu. Bul/ qabate yoo jiraate, beeksifni kun 3- Sanada caalbaasii fuula hundaa irratti chaappaa fi mallattoo
Magaalaa Agaarfaa. bahee hanga guyyaa 20tti yoo gochuun orjinaala tokkoo fi koppii tokko adda addaan poostaan
hin dhiheessine bakka buinsisaa samiin saamsame dhiyyeeffachuu qaba.
Obbo Saiid Muhaammad A/ ni kennamaaf. WMMLM B/M/
Raahman B/B/ Muhaammad Roobee. 4- Gatii sanada caalbaasii irratti haqamaa fi laqama yoo qabaate
Sulxaan A/raahaman mana caalbaasii ala taa.
jireenyaa magaalaa Agaarfaa ganda Obbo Guutamaa Bayeechaa 5- Caalbaasiin erga baname booda gatii fooyyeessuun hin dandaamu.
01 keessaa qaban ni gurguradha Kumsaa mana jireenyaa Magaalaa 6- Sanada caalbaasii kan hin deebine Qar. 100 kafalee Wa/Ab/T/
waan gurguraniif kan mormu yoo Gooroo Ganda 01 keesatti lafa Galiiwwanii A/Gindhiir irraa bitachuu dandau.
jiraate, beeksifni kun baee guyyaa kaaremeetira 200 irratti galmaaee
20 keessatti haadhiyaatu. Bul/ argamu Aadde Tigisti Abbabaatti 7- Sanadni caalbaasii guyyaa beeksirni kun Gaazeexaa Kallacha
Magaalaa Agaarfaa. gurgurachuu waan barbaadaniif Oromiyaa irratti bahee irra eegalee guyyaa walitti aanuu guyyoota
kan mormu yoo jiraate beeksifni 21 qileensarra ollee gaafa 22ffaa saaatti 4:00 irratti saamsamee
Aadde Shamsiyyaa Yaaqub kun bahee guyyaa20 keessatti yoo saaatti 4:30 irratti banama. guyyaa 22ffaa guyyaa booqqonaa
Nagaheen mirriitii lafa mana dhiyaachuun baatee gurgurtaan yoo tae guyyaa hojii itti aanutti taa. Iddoon caalbaasicha itti
jireenyaa lakk. isaa 792717 tae na kun kan mirkanaauuf tauu ni gaggeefamu Wa/Afi-Yaaii A/Gindhiiritti taa.
jalaa badeera jedhaniiru. Kanaafuu beeksifna. E/M/M/Lafaa Bul/ 8- Dorgomaan ykn bakka buaan yoo hin dhiyyaanne sanadni
namni sababa taeen nagahee kana Magaalaa Gooroo. caalbaasii hin banamu. Bakka buoonni xalayyaa bakka buiinsaa
qabate yoo jiraate, beeksifni kun seeraan mirkanaae orjinaala qabachuu qabu.
bahee hanga guyyaa 30tti yoo Obbo Sulxaan Hasan mana
9- Dorgomaan kamiyyuu Caalbaasii injifachuu isaa erga ibsameefi
hin dhiheessine bakka buinsisaa jireenyaa Magaalaa Gooroo Ganda
booda sababa kamiinuu keessaa bauu hin dandau.
ni kennamaaf. WMMLM B/M/ 01 keesatti lafa kaaremeetira 200
Gindhiir. irratti galmaaee argamu Obbo 10- Waldaan IMX kabachisa caalbaasii waliigaltee waraqaa
Muzamiil Jamaalitti gurgurachuu wabummaa qaama isaa gurmeeserraa dhiyyeefachuu qabu.
Obbo Geetaasawu Daanyee B/B waan barbaadaniif kan mormu yoo 11- Dorgomtoonni ragaa dorgommiif tau, seeraan kan taae beeksisa
Bashiir Ahimad mana jireenyaa jiraate beeksifni kun bahee guyyaa20 kana irratti kan ibsamnee yoo jiraate dhiyyeefachuuf dirqama
Magaalaa Gooroo Ganda 01 keessatti yoo dhiyaachuun baatee qabu.
keesatti lafa kaaremeetira 231 gurgurtaan kun kan mirkanaauuf
irratti galmaaee argamu Obbo tauu ni beeksifna. E/M/M/Lafaa 12- Dorgomaan kamiyyuu piroojektoota bara 2008 fi isaan dura
Mahaammad Kadiiritti gurgurachuu Bul/Magaalaa Gooroo. caalbaasiin injifate fudhate xumuru isaa qaama ilaaluu irraa ragaa
waan barbaadaniif kan mormu yoo fidachuu qaba. Raakkoo mataa isaa irraa kan kae kan addaan
jiraate beeksifni kun bahee guyyaa20
Obbo Dabalee Dammaa fi kute ykn hin xumurre dorgomu hin dandau. piroojektoota
keessatti yoo dhiyaachuun baatee Yimmanushaal Siyyum mana ongoningiitiin bajata bara 2009 tti darbuu hin ilaalatu.
gurgurtaan kun kan mirkanaauuf jireenyaa magaalaa Agaarfaa ganda 13- Waajjiri carraa biroo yoo argate ykn beeksifni rakkoo yoo qabaate
tauu ni beeksifna. E/M/M/Lafaa 01 keessaa qaban ni gurguradha chaalbaasicha walakkaan ykn guutuummaa guutuutti haquuf
Bul/Magaalaa Gooroo. waan gurguraniif kan mormu yoo mirga qaba.
jiraate, beeksifni kun baee guyyaa
14- Odeeffannoo dabalataatiif Lakk. Bilbilaa 0226640571,
Obbo Yilmaa Girmaa Buzunehi 20 keessatti haadhiyaatu. Bul/
0910810098 ykn 0916615833 Wa/MMD A/Gindhiir.
Aanaa Gindhiir Magaalaa D/Sabroo Magaalaa Agaarfaa.
ganda 01 keessatti argamu Mana

Jimmaa
Obbo Musammaa Usmaan Lakk.Kaartaa iddoo tajaajilaan ala akka taetti lakkamee kaartaa kan iyyataniiru. Kanaafuu namnui komii qabu yoo
duwwaa Lakk.isaa 2558/2000 tajaajila Mana biraa kan kenninuuf tauu ni beeksifna. EMM/ jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 20 keessatti
jireenyaa kan tae waan na jalaa badeef kan biraa Lafaa Bul/Magaalaa Jimmaa. akka dhiyaatu hubachiisaa, guyyaa jedhame
bakka buee akka naaf haa kennamu jedhanii
keessatti yoo dhiyaachuu baate kaartaan duraanii
iyyataniiru. Kanaafuu namnui komii qabu yoo Aadde Kaziinaa A/Duraa Lakk.Kaartaa iddoo
jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 20 keessatti duwwaa Lakk.isaa 3350/2001 tajaajila Mana tajaajilaan ala akka taetti lakkamee kaartaa kan
akka dhiyaatu hubachiisaa, guyyaa jedhame jireenyaa kan tae waan na jalaa badeef kan biraa biraa kan kenninuuf tauu ni beeksifna. EMM/
keessatti yoo dhiyaachuu baate kaartaan duraanii bakka buee akka naaf haa kennamu jedhanii Lafaa Bul/Magaalaa Jimmaa.

Maddota kira sassaabdummaa qabsoo keenyaan ni gogsina!


Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 7

bahee eegalee guyyoota 20keessatti qaama dhimmi ilaaluuf akka deebisu, yoo kun
tauu baate kan duraanii akka badetti tilmaamamee footoo koppiin orijinaalaa kan
kennamuuf tauu ni beeksifna.EMM/Lafaa Bulchinsa Magaalaa Galaan.

Obbo Tashoomaa Radee Magaalaa Adaamaa ganda 01 keessaa iddoo mana jireenyaa
qajeelfamee qabaniif waraqaan ragaa qabiyyee iddoo Lakk. Kaartaa 1464/2000
taeen galmaaee naaf kenname waan na jalaa badeef kan biraa akka naaf kennamu
jedhanii gaafataniiru. Kanaafuu namni ragaa kana sababa adda addaatiin qabadheera
Shawaa jedhu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee irraa kaasee hanga guyyaa 20tti yoo
dhiyaachuu baate kan biraa kan kennamuuf tauu ni beeksifna. EMM/Lafaa B/
Obbo Geetaachewu Abaataa Magaalaa koppii kankeessummeessinu tauu
Adaamaa ganda 03 keessaa iddoo mana ni beeksifna. EMM/Lafaa Magaalaa Magaalaa Adaamaa.
jireenyaa qajeelfamee qabaniif waraqaan Duukam.
ragaa qabiyyee iddoo Lakk. Kaartaa
77/85 taeen galmaaee naaf kenname Obbo Taammiraat Galataa Kaartaan Caalbaasii
waan na jalaa badeef kan biraa akka naaf lafa iddoo mana jireenyaa Lakk. kaartaa Waajjirri Maallaqaafi Waltainsa Dinagdee Godina Shawaa Lixaa Hojii Seektarootaa
kennamu jedhanii gaafataniiru. Kanaafuu ML/0308/98 tae Bulchiinsa Magaalaa Godina bara 2009 tiif kan oolu Meeshaalee Barreessaa Meeshaalee Qulqullinaa,
namni ragaa kana sababa adda addaatiin Duukam irraa maqaa isaanitiin kennameef Meeshaalee Elektroniksii Meeshaalee Dhaabbataa Birroo keessaa fi Elektirooniksii
qabadheera jedhu yoo jiraate, guyyaa najalaa bade jedhanii waan iyyatataniif Gommaa Konkolaataafi uffata Seeraa hojjetoota labsi bittaa mootummaa Naannoo
beeksifni kun bahee irraa kaasee hanga namni ragaawwan kana arge ykn sababa Oromiyaa Lakk. 157/2002fi qajeelfama bittaa mootummaa Naannoo Oromiyaa Lakk.
guyyaa 20tti yoo dhiyaachuu baate kan adda addaatiin qabate yoo jiraate, guyyaa 02/2004 irratti hundaaudhaan caalbaasii ifaatiin dorgmsiisee bituu barbaada.
biraa kan kennamuuf tauu ni beeksifna. beeksifni kun bahee irraa kaasee guyyaa
EMM/Lafaa B/Magaalaa Adaamaa. 20keessatti yoo dhiyaattanii EMMLM Ibsa Balliinaan
Magaalaa Duukamitti gabaasa gochuu Caalbaasiin kun Guyyaa Beeksifni kun Gaazexaa Kallacha Oromiyaa irratti bahe calqabee
Obbo Maasrashaa Xilaayee Magaalaa baattan tajaajila barbaadan koppii gosotafi waliigala odeeffanoo meeshaalee bitamuuf barbaadamanii kan ibsu sanda caalbaasii
Bishooftuu ganda 01 keessatti Lakk. kankeessummeessinu tauu ni beeksifna. gosa bittaa tokkoo tokkoo qophaae kan hindeebine qarshii 100 kaffaluudhaan yeroo
kaartaa isaa BI/12641/08 tae M2 210 EMM/Lafaa Magaalaa Duukam. hundumaa saaatii hojiitti waajjira keenya waajjira humnaa ibsa dame Amboo fuulduratti
irratti maqaa isaaniitiin galmaaee argamu waajjira Maallaqaafi waltainsa Dinagdee Godina Shawaa Lixaa Lakkoofsa 27
beekkamu waan jalaa badeef kaartaan Obbo Daggafaa Araarsoo ragaa abbaa Irraa bitachuun ni dandaama.
lammaaffaa akka kennamuuf nu qabeenyummaa Lakk. Kaartaa 171/84
gaafataniiru. Kanaafuu, namni kaartaa tae maqaa isaaniitiin galmaaee Ulaagaalee Dorgomichaaf Barbaachisan
kana arge ykn sababa adda addaatiin Magaalaa Mojoo ganda 02 keessatti 1. Gibira Bara kanaa kan kaffalaniifi tarree daldala meeshichaatiin heeyyama daldalaa
harkatti qabate jiru yoo jiraate, beeksifni kennameef najalaa bade jedhanii haarome kan qaban, ragaa footookoppii isaa qabatamaa dhiyeessuu kan dandaan.
kun bahee guyyaa 21 keessatti EMM/ iyyataniiru. Kanaafuu waraqaa ragaa 2. Galmaaaa taaksii dabaltaa qabeenyaa kan taaniif footoo koppii sartafikeetii VAT
Lafaa Magaalaa Bishooftuutti akka kana namni idaadhaanis taee haala dhiyeessuu qabu
deebisu beeksisaa, kun tauu baannan biroon qabadheera jedhu yoo jiraate, 3. Tarree dhiyeessitootaa keessatti kan galmaaniifii ragaa galmee dhiyeessuummaa
abbaa dhimmaatiif kaartaa lammaffaa guyyaa beeksifni kun bahee eegalee ministeera Maallaqaafi waltainsaa Dinagdee dhiyeesuu kan dandaan.
kennuuf kan dirqamu tauu ni beeksifna. guyyaa 20 keessatti tooftaa kaminuu 4. Dorgomtoonni baayina gatii waliigalaa meeshaalee gosa bittaa dookumantii tokko
EMM/Lafaa B/Magaalaa Bishooftuu. yoo beeksifachuu baate ragaan abbaa dorgoman irratti % 1 kabachiisa caalbaasii (CPO)dhaan kan qophae qofa sanda
qabbiyee (aartaan) biroo hojjatamee caalbaasichaa waliin dhiyeessuu qabu. Dorgomtoonni Mayikiroo xixiqqaa (IMX) gosa
Obbo Kaasahuun Xaasawu ragaa kan kennamuuf tauu isaa ni beeksifna. Bittaafi baayina Maallaqaa irratti dorgomanii bsuudhaan qaama isaan gurmmeessee
Nagahee mirriitii iddoo mana jireenyaa EMM/Lafaa Magaalaa Mojoo. irraa waajjira keenyaaf kallattiidhana xalayaa wabummaa caalbaasii kanaaf dhiyeessuu
Lakk. isaa 486140 tae maqaa isaaniitiin qabu.
galmaaee jiru na jalaa bade jedhanii Aadde Alamtsahaay Tashoomaa ragaa 5. Dorgomtoonni gatii meeshaalee tokko tokkoon ittiin dorgoman sanda caalbasii irratti
bakka buaa isaanii kan taan Obbo abbaa qabeenyummaa Lakk. Kaartaa qofa guutuudhaan Orjinaala isaafi footookopii isaa adda addaatti poostaa gaggaadhaan
Ayyaalewu Balaay qaaman dhiyaatanii 4371/2001 taeefi 4370/2001 tae maqaa samsamameen caalbaasiin kun guyyaa bahee eegalee hanga 15 ganama keessaa saaatii
4:30tti waajira keenya saanduqa caalbaasii kanaaf qophaae keessa galchuu qabu.
waan iyyataaniif,namni ragaa kana arge isaaniitiin galmaaee Magaalaa Mojoo
ykn kiyya jedhu yoo jiraate, beeksifni kun ganda 02 keessatti kennameef najalaa 6. Caalbaaiiin kun guyyaa armaan ol lakkoofsa 5 irratti ibsame ganama keessa saaatii
bahee guyyaa hojii 20 keessatti WMM/ bade jedhanii iyyataniiru. Kanaafuu 5:00tti dorgomtoonni ykn bakka buoonni seeraa isaaniifi qaamoleen irratti hirmaachuu
barbaadan bakka argamanitti ni banama. Dhaabbanni Caalbaasichaa galche YKN
Lafaa Magaalaa Sulultaatti dhiyaachuun waraqaa ragaa kana namni idaadhaanis
bakka buaan jiraachuu yoo baates poostaan isaanii ni banama.
akka beeksiftan, kun kan hin taane taee haala biroon qabadheera jedhu
7. Dorgomtoonni moatan yeroo waliigaltee mallatteessan gatii waliigalaa meeshaalee
taanaan ragaa biraa kan kenninuuf tauu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee
moatanii %10 wabummaa raawwii caalbaasicha baankiidhaan kan raggaasifame
ibsaa, beeksifni kun bahee guyyaan isaa eegalee guyyaa 20 keessatti tooftaa
(CPO)seera qabeessa tae dhiyeessuu qabu. Dorgomtoonni moataman (caalbaasicha
edda irra darbee boodaa ragaan kun kaminuu yoo beeksifachuu baate kfufan) moataa fi moatamaan caalbaasicha erga ifa tae booda kabachiisini caalbaasii
yoo argamellee kan hin hojjanne tauu ragaan abbaa qabbiyee (aartaan) biroo dura dookumantii caalbaasiii wajjiin galchan battalumatti fudhachuu ni dandau
ni beeksifna. WMM/Lafaa Magaalaa hojjatamee kan kennamuuf tauu isaa
8. Dorgomtoonni caalbaasii kana moatan baasii kamiyyuu dandaudhaan meeshaalee
Sulultaa. ni beeksifna. EMM/Lafaa Magaalaa irratti moatan mana kuusaa waajjira Maallaqaafi waltainsa Dinagdee Godina Shawaa
Mojoo. Lixaa Magaalaa Ambootti dhyeessuu qabu.
Aadde Faanuu Simee Nagaheewwan
9. Kaffaltii Maallaqaa Gatii meeshaalee dhiyaataniif taasifamuuf akka mijaauu
lafaa mana jireenyaa Lakk. isaa Obbo Haabtaamuu Abarraa Bulchiinsa dhiyeessan kamiyyuu herreega Baankii daldalaa Itiyoopiyaatti qabaachuufi beeksisu
2546323taeefi 2547696 tae Bulchiinsa Magaalaa Galaan ganda Galaan keessatti qaba.
Magaalaa Duukam irraa maqaa isaanitiin lafa mana jireenyaa fudhatanii Nagahee 10. Waajirichi haala ykn filannoo biraa yooa argate caalbaasii kana gartokkeenis tae
kennameef najalaa bade jedhanii waan Lakk. 251459 tae maqaa isaaniitiin guutuumaa guutuutti haquudhaaf mirga qaba.
iyyatataniif namni nagaheewwan galmaaee kennameef orijnaalli na jalaa
Odeeffannoo Dabalataatiif lakk. Bilbilaa 011-260-96-34, 0911-98-87-67/ 0911-18-17-
kana arge ykn sababa adda addaatiin bade jedhanii iyyataniiru. Kanaafuu
00/0910-29-12-69. Waajjirri Maallaqaafi Waltainsa Dinagdee Godina Shawaa Lixaa
qabate yoo jiraate, guyyaa beeksifni namni nagahee armaan olitti tuqame arge
kun bahee irraa kaasee guyyaa ykn sababa adda addaatiin qabadheera
20keessatti yoo dhiyaattanii EMMLM jedhu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun
Magaalaa Duukamitti gabaasa gochuu bahee eegalee guyyoota 20keessatti Caalbaasii
baattan tajaajila barbaadan koppii qaama dhimmi ilaaluuf akka deebisu, yoo Murtii Abbaa Mirgaa Obbo Yemaanaa Baayiruufi Murtii Abbaa Idaa Obbo Saalaad Huseen
kankeessummeessinu tauu ni beeksifna. kun tauu baate kan duraanii akka badetti jidduu falmii raawewachiisa murtii jiru ilaalchisee Konkolaataa Lakk. Gabatee 3-38552A/
EMM/Lafaa Magaalaa Duukam. tilmaamamee footoo koppiin orijinaalaa A tae qabeenyummaan isaa Kan M/A/Idaa kanaa kan tae Magaalaa Adaamaa ganda
10 Qajeelcha Poolisii Go/Sha/Bahaa keesatti argamu gatii kaumsaa caalbaasii qarshii
kan kennamuuf tauu ni beeksifna.EMM/
266,760tiin gaafa 16/07/2009 saaatii 4:00 hanga saaatii 6:00tti bakka qabeenyichi
Aadde Zaliikaa Burqaa Kaartaan Lafaa Bulchinsa Magaalaa Galaan.
argamutti caalbaasiidhaan waan gurguramuuf namoonni dorgotanii bitachuu barbaaddan
lafaa iddoo mana jireenyaa Lakk. isaa iddoo saaatiifi guyyaa ibsametti dhiyaattanii bitachuu kan dandeessan tauu ni beeksifna.
ML/0196/97 tae Bulchiinsa Magaalaa Aadde Asteer Lammaa Bulchiinsa M/M/O/Go/A/Adaamaa.
Duukam irraa maqaa isaanitiin Magaalaa Galaan ganda Galaan keessatti
kennameef najalaa bade jedhanii waan lafa mana jireenyaa fudhatanii Nagahee Aadde Fayyisee Qawwee kan jedhaman Kaartaa Lakk. isaa 138/1720/90 tae maqaa Obbo
iyyatataniif namni kaartaa kana arge ykn Lakk. 251578 tae maqaa isaaniitiin Taammiruu Xiruutiin galmaaee Magaalaa Fiichee keessa jiru waan na jalaa badeef kan
sababa adda addaatiin qabate yoo jiraate, galmaaee kennameef orijnaalli na jalaa biraa bakka buee naaf haa kennamu jedhanii iyyataniiru. kanaafuu namni ragaa kana arge
guyyaa beeksifni kun bahee irraa kaasee bade jedhanii iyyataniiru. Kanaafuu ykn sababa adda addaatiin kan qabate yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyaa 20 keessatti
guyyaa 20keessatti yoo dhiyaattanii namni nagahee armaan olitti tuqame arge tooftaa kamiinuu yoo beeksifachuu baate ragaa abbaa qabiyyee (Kaarataa) kan biraa
EMMLM Magaalaa Duukamitti gabaasa ykn sababa adda addaatiin qabadheera hojjatamee kan kennamuuf tauu ni beeksifna.EMM/Lafaa/ Bul/Magaalaa Fiichee.
gochuu baattan tajaajila barbaadan jedhu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun

Dargaggoonni ilaalcha misoomawaafi dimookiraatawaa qaban haaromsa keenyaaf murteessoodha!


Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
8

Damee Mulaatuu

Doktora Kabajaa Beetelihem Xilaahun eenyu? Beetelehem Xilahun dubartoota Addunyaa kanaa beekamtiifi dhageettii guddaa qaban keessaa tokkodha.
Dubartii maqaa biyyasheefi Afriikaa waamsisuun tarree namoota kanaa hiriiruu kan dandeesse. Beeteliheem
maatii harka qalleessaa keessatti dhalattee guddatte. Mana barumsaa naannaashee jirutti barnootashee
hanga Kolleejjiitti hordofuun dhaabbata dhuunfaatti qaxarmtee carraa hojii argattus, dhaabtichi wayita
kasaaru Beetileem namoota hojii keessaa hirifaman keessaa tokko tauun hojii dhabdee manatti deebite.
Buaa baii jiruufi jireenyaa moachuuf jecha carraa hojii qaxaramanii hojjechuurra hojii ummachuun of
jijjiirruun akka dandaaamu wayita qacaramtee hojjettuu mulatashee ture. Mulatashee kana galamaan
gahuuf garuu humna ykn kaappitaala ishee barbaachisu ofiis taee matiisheerraa argachuu akka hin
dandeenye hubatte. Taus abdii hin kutanne. Hawaasa naannoo keessa jiraattu keessatti hojettee jijjiiramuu
akka dandeessu hubatte.
Beeteliheem cimanii hojjennaan sadarkaa gadaanaarraa gara guddaatti bahuun akka dandaaamu beekti
turte. Kanaaf kaumsaa waan tau qofa abbaasheerraa argattee hanga carraa hojii namaaf uumuu hanga
ofiifi biyyashee sadarkaa Adduynaarratti waamsisuurra geese. Kaappitaala qarshii kuma shanirraa kaatee
hanga Doolaara Ameerikaa miliyoona 100 gahus horachuu dandeesse. Dargagootaafi shamarran hoji
dhabdoota hedduuf fakkeenya taate. Sadarkaa Afriikaafi Idil Addunyaatti beekamuun dubartoota beekamtii
fi dhageettii qaban Addunyaa kanaa keessaa tokko tauus dandeesse. Badhaasota garaa garaa Dookotora
kabajaallee argachuudandeesse.
Beeteliheem yeroo gabaabaa keessatti sadarkaa kanarraa akkammiin gahuu dandeesse? Iccitiin milkaaina
hagas gau gonfachuunshee maali? Milkaainashee kanaaf buaa baii jiruuf jireenyashee hamma tokko
akka ittaanu kanatti qindeessuuf yaalleerraa dubbisa gaarii!

Beetelehem Xilahun Finfinnee Kutaa bulchiinsa Kolfee haphistee kutuun abdiishee dhugoofachuuf qophoofte. kana kan argattes dizaayiniiwwan adda addaa toora
Qaraanioo Naannoo Zenebewarq jedhamutti dhalattee Haala kanaan irra deeddeebitee kophee Barabaas kana interneetii fayyadamuufi kalaqa sammuushee kan taeefi
guddatte. Barnootasashee Sadarkaa tokkoofaafi hojjechuun gabaaf dhiyeessuu eegalte. Gabaan bartee carraawwan naannoosheetti argamu hunda mulatashee
lammaffaa hordofuun barnoota sadarkaa olaanaa oomishni kopheeshee kun fudhatama argachaa dhufe. wajjin wal simsiisuun tattaaffii taasisuusheeti.
Yunivarsitii Yuunitiirraa ogummaa herregaa ykn Wayita kan Beetelehem miiltoowwanshee waliin Keessumaa kopheewwan bakka cabbiitti keewwatamu,
Akkaawuntiingiin digirii jalqabaa argatte. tauun oomishashee babalisuufi bifa ammayyaa taeen yeroo hoaa keewwatamu akkasumas bashanannaaf tau
oomishuuf karoofatte. Karoora kana fiixaan baafachuuf adda addaa hojjechuun fedhii maamiltootashee guutuuf
Beetelihem akkuma barnootashee xumurteen dhaabbata
carraaqqii cimaa taasisuunis buaa oomishasee halkaniif guyyaa hojjetti. Hojiishee kanaafis sadarkaa
dhuunfaa huccuufi buaalee oomisha gogaa keessatti
babaliste. Qulqullinaanis akkanuma. biyyaafi idil Addunyaatti beekamtii guddaa argatteetti.
qaxaramtee hojjechuuf carraa argatte. Haa tau malee,
Miidiyaalee biyya keessaafi Alaa BBC, CNN akkasumas
dhabbata kana keessa wayita hojjettu mulannishee Goommaa konkolaataa tajaajilaan ala taerraa kophee
Aljazeera dabalatee miidiyaaleen maxxansaa biyya
kan milkaau dhaabbaticha kana keessatti akka hin Barabaas hojjechuun madda galii kan taasifatte
keessaafi alaa hojii kalaqaafi tattaaffiisheen milkaauuf
taane ni yaaddi ture. Sababnisaas, dhaabbata kana Beetelehem, kopheewwan adda addaas oomishuu eegalte.
gootu gabaasaniiru.
keessatti qaxaramtee wayita hojjechaa turtetti, galiisheen Kopheewwan bifaafi cimana qaban adda addaa oomishuun
argatu daara of baasuurra darbee jireenya egree boriif yeroo gabaabaa keessatti maamiltootashee biratti daran Kanamalees Beetelehem miiltoowwansheefi
kan qusattullee waan hintaaneefi. Turiishee yeroo fudhatama argachaa wayita dhuftu dhiyeessiishee daran dargaggootaafi shamarran hedduuf carraa hojii banuufiin
gabaabaa booda dhaabbatichi kasaaraa waan tureef babalifachuufi humna namaa dabaluun carraa hojii hoji cinaatti defggersa adda addaa gochaa jirtuufis beekamtii
abdii dhaabbaticha waliin guddachuu hin qabdu ture. barbaaddotaaf uumte. Wiirtuuwwan oomishaafi gabaa kan gonfatteedha. Beetelehem yeroo ammaa hoji
Inumaayyuu dhaabbatichi daran wayita kasaraa deemu nannoo itti dhalattee guddatte Zenebewaqi irraa eegaltee dhabdoota 520 ol taaniif carraa hojii yeroofi dhaabbii
hojjettootasaa hirisuuf dirqame. Yeroo kana Beetelehem magaalaa Finfinnee iddoowwan 10tti babaliste. uumteefi hojjechaa kan jirtu yoo tau, magaalaa Finfinnee
namoota carraan dhaabbata kana keessaa hirifaman dabalatee biyyoota akka Taayiwaan Ispeen, Singaapoor
Haala kanaan kopheewwan oomishitu bifa ammayyaa
keessa tokko tauu dandeesse. Suwiidiin akkasumas kanneen biro saddeet keessatti buaa
taeen sadarkaa addunyaatti dorgomaa tae oomishuuf
oomishasee maamiltootasheef dhiyeessuun kaappitaala
Beetelehem hojiirraa hirifamtee gara manaatti wayita dizaayiniiwwan mataashee kalaquun dorgomaa tauu
guddaa horachuu dandeesseetti. Oomishtummaashee
deebitu, abdii kutachuun carraa hojii biraaf ragaa dandeesse. Oomishasee kanas gabaa Addunyaaf
daran babalisuufis yeroo ammaa lafa kareemeetira 800
barumsaafi muuxannooshee qabattee qaxaramuuf hin dhiyeessuu kaayyeffate. Kunis toora interneetii
irratti warshaa kophee guyyaatti hanga 800 oomishu
yaadne. Inumaa yeroo kana mulatashee ganamaa hojii fayyadamuun maamila biyya alaa horachuun akka
ijaarsisaa jirtu xumurarra gaheera.
ummachuun jiruufi jireenyashee gaggeeffachuuf qabdu dandaamu mirkaneeffachuun ofiisheetii beeksifatte.
yeroo itti akkeekkattu taeef. Haa tau malee, maallaqni Baasii salphaan dhaabbilee daldlaa akkasumas Akka gabaasa Barruu Foorbisitti, Beetelehem
kaumsaa isheen ittiin hojii uummachuuf akeekete hin marsaawwan toora interneetiirratti buaa oomishasee dargaggoota Afriikaa hoji uumtanii milkaaan shan
qabdu. Abbaanshee hojjetaa mootummaati. Haatishee beeksifachuu eegalte. Kanaanis oomishasee biyya alaa keessaa tokkoofi ALA bara 2017tti qabeenyishee
ammoo akkuma hawaasa naannoo isheen keessa jiraattuu ofii utuu hin dhaqin oomishasee ergite. Galiin buaa doolaara Ameerikaa miliyoona 100 akka gahu ibsameera.
hojii xibiraafi huccuu miidhaginaa mana keessaa oomishasee dabalaafii wayita dhufu, dorgomtummaashee Akka gabaasa kanaatti Beetelehem tarree namoota
hojjechuun maatiisaanii gaggeeffatu. Carraasheen cimsachuuf qulqullinaafi baayyina oomishasee dabalte. beekamtiifi dhageettii guddaa qaban Addunyaa kanaa
qabdu yoo jiraate, hojii haadhashee hojjechuu ture. tauus dandeesseetti.
Oomishini kophee Beetelehem, Barabaas kophee
Beetelehem mulatashee kana dhugoomfachuuf carraan
goommaa konkolaa tajaajilaan ala taerraa hojjetamuu Beetelehem mulatashee galamaan gahuuf sadarkaa
jiru kana akka tae waan hubatteef hojii kana utuu hin
eegale maqaa beekamtii Solebels jedhamu gonfachuun kanarra gahuu kan dandeesse kaayyoo ganamaa qabdu
tuffatin eegalte. Hojii hawaasa naannooshee keessatti
sadarkaa Addunyaatti beekame. Kopheen kun biyyoota galamaan gahuu abdii utuu hin kutatin carraaquusheeti.
akka aadaatti hojjetamu kan bifa ammayyattii jijjiiruu
Awurooppaafi Ameerikaa akkasumas, Eeshiyaa dabaltee Kaayyoonshee qabeenya horachuu qofa utuu hin
jijjiiramuun akka dandaaamus mirkaneeffatte. Kanaafis
biyyoota 33 keessatti gabaaf maqaa beekamaa kanaan taane jijjiirama lammiishee arguu waan qabduuf
qarshii kuma shan ishee barbaachisu abbaasheerraa bifa
toora interneetiin dhiyaachaa jira. Biyyoota 8 keessatti fakkeenyummaa isheen dargaggootaafi shamarraniif
liqaatiin argatte.
ammo Suuqiiwwan kophee banuun tarree kampanoota taasisaa jirtu sadarkaa biyyaafi Addunyaatti beekamtiifi
Haala kanaan yeroo jalqabaatiif goommaa konkolaa kophee bebbeekamoo kan akka Niyike, Adiidaasfi badhaasota hedduu akka argattu ishee taasiseera. Buaa
tajaajilaan ala taerraa kophee barabaas jedhamu kaan biratti gabaaf dhiyaachaa jira. Yeroo ammaa kana hojiishee kanaaf Univarsitiin Jimmaas Waxabajjii9 5 bara
hojjechuu eegalte. Kopheen yeroo jalqabaatiif guyyaatti kopheewwan adda addaa 150 ol ni gurgurama. 2007 damee daldaa hojii uumuutiin Dooktora kabajaa
Beetelehem hojjette kiilogiraama sadii ulfaata Kophee Marsaa toora interneetii daldalaa beekamaa Amaazoon kenneeraafi. Buaa baii jiruufi jireenyaa Dr. Beetelehem
hagas ulfaatu hojjettee gabaaf dhiyeessuu baattus, irratti oomishasee beeksifachuun cinaatti, oomisha hojii utuu hin tuffatin hojjechuun mulatasheen galamaan
hojii kanaan milkaauun hin dandaamu jettee abdii biyyasheefi Afriikaa beekisuus dandeesseetti. gahatte hojii dhabeeyyii abdii kutataniif jajjabina kaaniif
hin kutanne. Inumaa abdii kutachuurra goommaa kana ammoo fakkeenya. Horaa Bulaa,Deebanaa!
Beetelehem kalaqa ogummaa dizaayinii kophee
Nageenya amansiisaa keenya itti fufsiisuu keessatti lammiin hundi nageenyaaf waardiyyaa haadhaabbatu!
Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 9

Masfin Tasfaayee

Guddina dinagdee
biyyaafi
keessatti
ekisteenshinii
naannoo
sirna
qonna
Raawwii karoora hojii dameelee dinagdee
lafa qabisiisuuf humna
raawwachiisummaa
hojjettoota misoomaa
naannoo Oromiyaa jioota jahan darbanii
cimsuufi dhiyeessii sirna
kanaaf barbaachisan (Walgaii idilee 5ffaa waggaa 2ffaa bara hojii 5ffaa Caffee Oromiyaatiif kan dhiyaate)
guutuun ala oomishaafi
oomishitummaa salphaatti dhimma ilaalamuu qabu miti.
dabaluun kan yaadamu Haaluma kanaan, ijaarsa piroojeektota
waan hintaaneef, misoomaafi xuriiwwan warshaalee keessaa
hojiiwwan gama gadhiifamuun dhiibbaa naannoo irratti
kanaan hojjetamaa gahuu dandau salphisaa deemuuf caasaa
jiraniis akka jalqabbii hojicha abbummaan hojjetu hundeessuun
gaariitti fudhachuun ni hordoffiifi tooannaa taasifameen rakkoolee
dandaama. adda bahan irratti hundauun hojii hubannoo
Haatau malee, gama uumuun balinaan hojjatamaa kan jiru
kanaan yeroowwan yommuu tau, rakkoolee adda bahan
dheeraaf rakkoolee irrattiis tarkaanfiiwwan madaalawaa taan
buuuraa taan keessaa fudhachuun kan eegalame ciminaan kan itti
bahuu dhabuu keenyaan fufu taa.
keessattuu ilaalchi, Mootummaan naannoo Oromiyaa
beekumsiifi dandeettiin dargaggootaaf xiyyeeffannoo olanaa
hojjettoota misoomaa kennee toora qabsiisuuf sosochii taasifama
haala barbaadamuufi jiruun rakkoo hojii dhabdummaa
eegamuun bakka dargaggootaa karaa amansiisaa taeen
hundatti sadarkaa furuuf paakeejii guddinaafi misooma
walitti dhiyaaturra waan dargaggootaa gaaffiifi fedhii dargaggootaa
hingeenyeef raawwii gidduugaleessa godhateen akka fooyyau,
karoora hojii keenyaa qabeenya barbaachiisu hunda ramaduun
irratti dhiibbaa mataa kutannoon hojiitti galee jira.
isaa uumeera.
Waggoottan darban keessatti rakkoo
Bifuma walfakkaatuun, hojii dhabdummaa magaalaafi baadiyyaa
Wayita yaaichi geggeeffamu
dhiyeessiiwwaniifi keessatti mulatu hiikuuf sochii balaan
kenni tajaajilaawwan wirtuuleen leenjii qonnaan bulaa keenyaas qabeessa tae diriirsuun oomishaalee al-ergii irratti qaamolee taasifamaa turuus, gama kanaan ammaas
haala barbaadamuun walitti hidhamiinsa gidduugaleessota qorannoo dhimmi ilaalu waliin tauudhaan hojii hojjetamaa tureen beeylada, hanqinaa balaa kan qabu waan taeef rakkoo
qonnaa waliin qaban hanga barbaadamuun waan hintaaneef boloqqee adii, saliixaafi jimaa gabaa biyya alaatiif dhiyaachaa kana buuuraan hiikuun hin dandaamne.
qabatamaan tajaajila kana walfakkeessuun murteessaa taa. tureen sharafni kan argamsiifamaa ture yoo taees, hudhaaleen gama Kanaafuu, dargaggoonni keenya guddinaa
kanaan mulatan yeroo itti aanu keessatti xiyyeeffannaan kennamee akka waliigalaatti galmaae jiru irraa
Bara oomishaa 2008/2009 dabarre keessatti qorumsa adda addaa
kan hojjetamuu qabu taa. sadarkaa barbaadamuun fayyadamaa waan
keessa turruus, haalli qilleensaa, dhiyeessiin fi itti fayyadamni
callaa guddistuufi teekinooloojii yeroo kan biroo irraa fooyyainsa Jijjirama qilleensaa deddeebiee uumamaa jiruun, bakkeewwan hin taaneef gama mootummaatiin carraan
qabaachaa dhufuu isaatiin, oomishni keenya kan bara darberraa garaa garaatti caamsaan dheeratee hanqinni midhaan nyaataa hojii akka uumamuuf yeroo adda addaa
gara kuntaala mil. 143.3tti akka oli guddatu tilmaamamni ragaa namaafi beeladaa nu mudachaa dhufuun isaa ni beekama. Sababa gaafachaa turaniiru.
sabsii duraa dhaabbata isitaatistiiksii biyyoolessaa ni argisiisa. kanaan lubbuu nama irra miidhaan akka hin-geenyee fi miidhaa Mootummaaan naannoo Oromiyaas
Bara oomisha 2009/2010f immoo xaaoon kuntaala mil. 1.6 oli tau qabeenya beeyladaa irra gahu xiqqeessuuf hojiin balaan hojjatamaa gaaffii kanaaf deebii sirrii tae kennuun
yeroo ammaa kana kan dhiyaatee jiruu fi kan hafees biyya alaa irraa jira. Balaa hongee bara darbe godinaalee 16 aanaalee 141 keessatti dargaggoonni keenya abdii akka horataniifi
galaa kan jiru dha. qaqqabee tureen namoota hanqina wabii nyaataaf saaxilamaniif guddina akka waliigalaatti galmaaee jiru
gargaarsa midhaan nyaataa uummata mil. 4.1f taasisuun miidhaan irraa qixaan fayyadamaa taanii adeemsaan
Bifa walfakkaatuuniis, sochii misooma jallisii babalisuu ilaalchisee,
lubbuu namaa irraa akka hin-qaqqabne xiyyeeffannaadhaan abbaa qabeenya akka taan gochuun dhimma
buaawwan jiruufi jireenya itti fayyadamtoota jallisii jijjiiramaa
hojjetamaa tureera. murteessaa tauu isaa itti amanuun karoora
kan jiru yoo taees, qabeenya jallisii qabnu hunda duguuganee
fayyadamuu dhabuun, haalli fayyadama tekinooloojii gadi aanaa Rakkoo hongee ammas mulachaa jiruun, qorannaa sabsii duraa adda qopheessuun hojitti galamee jira.
tauu, oomishaalee jallisiif walitti hidhaminsa gabaa hanqina oomisha qonna gannaafi naannoo horsiisee bulaa kurmaana 2ffaa Karooora addaa qophaae kana keessatti
qabaachuufi rakkoon maxxantummaa lafa jallisii irratti rarraee keessatti adeemsifameen bakkeewwan hanqinni roobaa yeroo carraa hojii namoota mil.1.2 ol simachuu
jiru sirreessuuf kallattiiwwan ijoo gara fuulduraatti xiyyeeffannoon ganna darbee turetti namoota mil. 2 oli taaniif gargarsi midhaan dandau qoratamee kan adda bahe yoo
irratti hojjetamuu qabani dha. nyaataa jia Amajjii bara 2009 iraa kaasee kan barbaachisu tauun tau, hojii barbaaddoota kanaaf paakeejii
addaan bahee irratti hojjetamaa jira. deeggarsa guutuu tae dhiyeessuun yeroo
Fayyadamummaa miseensa waldaalee hojii gamtaa mirkaneessuuf,
gatiin oomishaa akka gadi hin-buuneef gabaa mijeessuun bittaa Hongee bara kana naannoo horsiisee bulaatti nu mudate qolachuuf gabaaba keessatti hojitti akka galan gochuuf
oomishaalee keessatti balinaan hirmaachuun qarshii bili.2.5 oli mootummaan naannoo keenyaa bajata guddaa ramaduun dhiyeessii qophiin barbaachiisaa tae xumuramee
ramaduun hojjetamaa jira. Gama birootiiniis, rakkoolee kiraa fi misooma nyaata beeyladaa, bishaan dhugaatii fi eegumsa fayyaa hojiitti seenameera. Keessumattuu,
sassaabdummaa waldaalee keessatti mulatan hundee irraa beeyladaa irratti xiyyeeffannoo kennamee hojjatamaa turuus, garuu rakkoo faayinaansii sochooftoota IMX
sirreessuuf sosochiin waldaalee hojii gamtaa Oromiyaa marsaa balaa hongee balaa keessa jirruun hojiin kun ammallee cimee kan qunnamu furuuf mootummaan naannoo
2ffaa jalqabameen miira haaromsaatiin waldaalee qulqulleessuu, ittifufu taeetu mulachaa jira. Rakkoo hongee balinaan nu mudateen Oromiyaa baajata qr. bil.6.6 ramaduun
deebisanii ijaaruu fi cimsuun yeroo itti aanu keessatti xiyyeeffannan walqabatee, miidhaa beeladarra gahaa jiru gadi xiqqeessuuf walitti waldaalee IMXtiif liqiin akka kennamu
olaanaa kennamee kan raawwatamu taa. hidhaminsa gabaa beeladaa jalqabamee jiru ittifufinsaan dhimma haala barbaachisaan mijaaeera. Kallattii
xiyyeeffannaan hojjetamuu qabuu dha. kanaaniis, dargaggoota keenyaaf carraa
Gahee misoomniifi gabaan bunaa dinagdee biyyaa keessatti qabu hojii uumuu qofa osoo hin taane qabeenya
daraan cimsuuf mootummaan keenya caaseffama sektarichaa karaa Kana keessatti, tattaaffii hirmaannaan ummatni keenyaafi kutaaleen horatanii humna misooma tauun guddina
of-dandaeen gurmeessuun hojii qabatamaa keessa akka galu haalli hawaasaa garaa garaa yeroowwan darban keessatti kakaumsa dinagdee keessatti gumaacha isaan irraa
dureen gaariin uumamee hojiin eegalameera.Hanga barbaadamuun isaaniitiin hawaasa miidhameef deeggarsaawwan garaa garaa eegamu akka taphatan hojiin xiyyeeffannaa
garuu buna gabaa gidduugaleessaaf dhiyeessuu irratti qindoominni taasisan kan fakkeenyummaa guddaa qabu waan taeef carraa addaatiin eegalame kun kan ittifufu taa.
qooda fudhattootaa laafaa tauufi sochiin daldala bunaa seeraan alaa kanaan galata guddaa qabu ibsaa, sochiifi tumsi kun ammaas cimee
toachuu irratti jiru hanqina guddaa qabaachuun hubatamee qaamni akka itti fufu waamicha koon dhiyeessa. Hanga yoonaatti, jioottan jahan darban kana
dhimma ilaalu hundi xiyyeeffannoo kennee gahee irraa eegamu keessattiis namoota kuma 146.4f carraan
Babalina baayina uummataafi induustiriiwwanii akkasumas itti hojii dhaabbiifi namoota 41,992f carraan
bahuun murteessaa dha.
fayyadama qabeenya uumamaa seeraan ala babalachaa jiruun hojii yeroo uumameefii jira. Itti fufa
Bifuma walfakkaatuun, sirna daldalaa hammayyaaafi haqa- walqabatee, dhiibbaan faalama naannoo irratti qaqqabaa jiru akka

Misooma ariifachiisuuniifi nageenya eegsisuun hojii hundi dursa kennuufii qabudha!


Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
10
Waamamtuu isin jidduu falmii waaee dhirsaafi niitii jiru ilaalchisee kan R/Himatamtuu 2ffaa Aadde Isheetii Beenyaatiingalmaaee
manni Murtii kanatti himatamuu keesaan beektan beellama gaafa Magaalaa Buraayyuu ganda Gafarsaa Nannoo keessatti argamu
08/07/2009 saaatii 4:00irratti akka dhiyaattan manni murtii ajajeera. Kaumsa tilmaama caalbaasii qarshii 180,082 godhachuudhaan
M/M/A/Sulultaa. gaafa 12/08/2009 saaatii 3:00 hanga 6;00tti waan gurguramuuf
Aadde Shittaayee Daanyaachewutiif
namoonni dorgomtanii bitachuu barbaaddan kabachiisa caalbaasii
Bakka jiranitti
Obbo Gizaa Badhaadhaatiif qarshii %25 qabsiisuun bitachuu kan dandeessan tauu manni
Himataan Obbo Abbabaa Abarraafi
Bakka jiranitti murtii ajajeera. M/M/G /A/O/N/Finfinnee.
Himatamttuu isin jidduu kan jiru falmii
Himattuun Aadde Simirat Dibaabaa fi Himatamaa isin jidduu falmii
siviilii ilaalchisee manni Murtii kanatti
waaee dhirsaafi niitii jiru ilaalchisee kaana duras waamamtanii Caalbaasii
himatamuu keesaan beektan beellama gaafa
dhiyaachuu waan hin dandeenyeef ammas manni Murtii kanatti Iyyataan Obbo Sammaraa G/Madiiniifi Waamamtuun Aadde
04/07/2009 saaatii 4:00irratti dhiyaate akka
himatamuu keesaan beektan beellama gaafa 15/07/2009 saaatii Sannaayit Tonkoluu jidduu falmii dhirsaafi niitii jiru ilaalchisee
falmattan manni murtii ajajeera. M/M/A/ 8:00irratti deebii keessan qabattanii dhiyaattanii akka falmattan mana jireenyaa Magaalaa Mojoo ganda 02 keessatti argamu Lakk.
Magaalaa Adaamaa. gaafachaa,kan hin dhiyaanne taanaan bakka isin hin jirretti diiggaan Kaartaasaa 0102/208/A-Ka/2003 tae Kaaree meetira 200 irratti
gaaila keessanii kan raawwatuufi qabeenyaan keessanis kan maqaa Obbo Sammaraa G/Madiin galmaaee argamu Kaumsa
Obbo Salamoon Abbabaatiif qoodamu tauu manni murtii ajajeera. M/M/A/Muloo. tilmaama caalbaasii qarshii 670,100 godhachuudhaan gaafa
Bakka jiranitti 16/07/2009 saaatii 3:00 hanga 6;00tti waan gurguramuuf namoonni
Himattun Aadde Tasfaanesh Takileefi Asraat Mokonnin kaartaa Lakk. isaa /295/82 kan tae maqaakootiin dorgomtanii bitachuu barbaaddan iddoo qabeenyichi argamuutti
Himatamaa isin jidduu kan jiru falmii siviilii galmaaee Magaalaa Fiichee keesstti naaf kenname waan na jalaa qaamaan dhiyaachuudhaan kabachiisa caalbaasii qarshii 1/4
ilaalchisee manni Murtii kanatti himatamuu bade kan biraa bakka buee naaf haa kennamu jedhanii iyyataniiru. qabsiisuun bitachuu kan dandeessan tauu manni murtii ajajeera.
keesaan beektan beellama gaafa 12/07/2009 Kanaatuu kaartaa kana namni arge ykn sababa adda addaatiin M/M/A/Lumee.
saaatii 3:30irratti dhiyaate akka falmattan kan harkatti qabatee yoo jiraate, guyyaa beeksiifni kun bahee irraa
manni murtii ajajeera. M/M/A/Magaalaa kaasee guyyaa 20keesatti E/M/M/L/M/Bul/Mag/Fiicheetti akka Obbo Anduaalm Mihirat Nagahee iddoo mana jireenyaa Lakk.
Adaamaa. deebistan yoo deebisuu baattan kaartaan biraa kan kenninuuf tauu Nagahee 449498 taeefi 448381 tae Bulchiinsa Magaalaa Duukam
ni beeksiifna. EMM/L/M/Fiichee. irraa maqaa isaanitiin kennameef na jalaa bade jedhanii Bakka
Obbo Heenook Kaasaatiif buaa isaanii kan taan Aadde Daagimaawwiit Alamaayyoo waan
Bakka jiranitti Obbo Margaa Mangisteetiif iyyatataniif, namni nagaheewwan kana arge ykn sababa adda
Himattuun Mambaraa Gazzahaanyi faaa Bakka jiranitti addaatiin qabate yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee irraa
N-5fi Himatamaa isin jidduu kan jiru falmii Iyyattuun Abbabuu Beekaafi waamamaa isin jidduu kan jiru kaasee guyyaa 20keessatti yoo dhiyaattanii EMMLM Magaalaa
siviilii ilaalchisee manni Murtii kanatti waamamaan waan badeef yoo lubbuudhaan jiraate, akka naaf Duukamitti gabaasa gochuu baattan tajaajila barbaadan nagahee
himatamuu keesaan beektan beellama gaafa dhiyaatu yoo hin dhiyaannemoo murtiin badiinsaa akka naaf koppiitiin kan keessummeessinu tauu ni beeksifna. EMM/Lafaa
14/07/2009 saaatii 3:00irratti dhiyaatanii kennamu jedhanii iyyataniiru. Kanaafuu waamamaan yoo jiraate Magaalaa Duukam.
akka falmattan manni murtii ajajeera. M/M/ bakka jiruu Beellama gaafa 17/07/2009 saaatii 8:00irratti dhiyaate
O/G/A/Adaamaa. akka falmattan manni murtii ajajeera. M/M/A/Kuyyuu. Aadde Buzunesh Baqqalaa magaalaa Hoolataa ganda G/Qeerransaa
keessatti argamu waraqaan ragaa mana jireenyaa Lakk. Kaartaa
Obbo Huseen Kadiriitiifi Maqaan Abbaa Qabeenyaa Tamasgeen Dallalenyi Baajaajii Lakk. isaa EMMLM/051/06 tae maqaa isaaniitiin galmaaee kennameef
Obbo Raggaasaa Badhaadhaatiif Gabatee 1-28493 OR gosa konkolaataa Baajaajii Kan tae Dabtara waan na jalaa badeef kan biraa bakka buee naaf haa kennamu
Bakka jiranitti abbummaa/Libiree/ waan na jalaa bade jedhanii iyyataniif,waraqaa jedhanii iyyataniiru. kanaafuu namni ragaa kana arge ykn sababa
Himataan Ismaaeel Siraajiifi Himatamtoota abbummaa ykn Libiree kana namni arge ykn sababa adda addaatiin adda addaatiin kan qabate yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyaa
isin Himatamtoota jidduu kan jiru falmii kan qabate yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 15keessatti 20 keessattiEMMLBM/Hoolotaa kutaa waliigalteefisanda gabaa
siviilii ilaalchisee manni Murtii kanatti waajjirichaaf gabaasa akka gootan beeksisaa,yeroo jedhame keessatti dhiyaachuun gabaasa akka gootan jechaa,guyyaa jedhame kana
himatamuu keesaan beektan beellama gaafa yoo dhiyeessuu baattan iyyataaf bakka buaa Libiree/Dabatara keessatti dhiyaachuu baannaan ragaan kun haqamee ragaa abbaa
04/07/2009 saaatii 8:00irratti dhiyaate akka abbummaa/kan kenninuuf tauu ni beeksifna.A/T/Geejjibaa/Go/Sh/ qabiyyee (Kaarataa) kan biraa hojjatamee kan kennamuuf tauu ni
falmattan manni murtii ajajeera. M/M/O/ Kibba Lixaa. beeksifna.EMM/Lafaa/M/Bul/ Magaalaa Hoolataa.
G/A/Adaamaa.
Obbo Mahaammad Kamaal Magaalaa Adaamaa ganda 14 keessaa Aaddee Tizzitaa Mitikkuu Bulchiinsa Magaalaa Galaan ganda
Waldaa IMX Makuriyaafi Darajjee iddoo mana jireenyaa qajeelfamee qabaniif waraqaan ragaa Galaan keessatti lafa mana jireenyaa liizii fudhatanii Kaartaa
hojii Ijaarsa Bishaaniirratti bara 2008 qabiyyee iddoo Lakk. Kaartaa 2916/2000 taeen galmaaee naaf Lakk. BMG/739/2001 taeefi Nagahee Lakk. 250375 tae maqaa
Karaa waajjira IMX Magaalaa Amboo kenname waan na jalaa badeef kan biraa akka naaf kennamu isaaniitiin galmaaee kennameef orijnaalli na jalaa bade jedhanii
gurmeessuun keenya ni yaadatama.haatau jedhanii gaafataniiru. Kanaafuu namni ragaa kana sababa adda iyyataniiru. Kanaafuu namni ragaalee armaan olitti tuqame arge
malee waldaan kun yeroo ammaa fedhii addaatiin qabadheera jedhu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee
ykn sababa adda addaatiin qabadheera jedhu yoo jiraate, guyyaa
isaaniitiin waliigalteen keenya nuuf haa irraa kaasee hanga guyyaa 20tti yoo dhiyaachuu baate kan biraa kan
diigamu jedhanii waan iyytaniif diigamuu
beeksifni kun bahee eegalee guyyoota 20keessatti qaama dhimmi
kennamuuf tauu ni beeksifna. EMM/Lafaa B/Magaalaa Adaamaa.
waldaa kanarratti qaamni mormu yoo jiraate, ilaaluuf akka deebisu, yoo kun tauu baate kan duraanii akka
beeksifni kun bahee guyyaa shan keessatti badetti tilmaamamee footoo koppiin orijinaalaa kan kennamuuf
Obbo Abdii Kamaal Magaalaa Adaamaa ganda 01 keessaa iddoo
akka dhiyaatu beeksisaa, kan hin dhiyaanne tauu ni beeksifna.EMM/Lafaa Bulchinsa Magaalaa Galaan.
mana jireenyaa qajeelfamee qabaniif waraqaan ragaa qabiyyee
taanaa waldhichi kan diigame tauu ni iddoo Lakk. Kaartaa 11147/02 taeen galmaaee naaf kenname waan
beeksifna.W/I/M/X/Bul/Magaalaa Amboo. na jalaa badeef kan biraa akka naaf kennamu jedhanii gaafataniiru. Obbo Mokonnin Kabbadaa waraqaa ragaa Pilaaniin Lakk.
Kanaafuu namni ragaa kana sababa adda addaatiin qabadheera Pilaanii 335/09/99 taeen galmaaee magaalaa sadaafaa
Dhaabbata Ijaarsaa Abboomaa Fiixeetiif jedhu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee irraa kaasee hanga bakkeerraa naaf kennamee waan na jalaa badeef kan biraa bakka
Bakka jiranitti guyyaa 20tti yoo dhiyaachuu baate kan biraa kan kennamuuf tauu buee naaf haa kennamu waan jedhaniif namni Pilaanii kana arge
Himataan WMMD GAON/Finfinnefi ni beeksifna. EMM/Lafaa B/Magaalaa Adaamaa. ykn sababa adda addaatiin qabate yoo jiraate, guyyaa beeksifni
Himatamaa isin jidduu falmii siviilii jiru kun guyyaa bahee kaasee hanga guyyaa 30tti yoo hin dhiyaanne
ilaalchisee manni Murtii kanatti himatamuu Mana Barumsa Kiyyaa Internaashinaaliitiif kan biraa kan kennamuuf tauu isaa ni beeksifna. EMM/Lafa
keesaan beektan beellama gaafa 20/07/2009 Bakka jiranitti Magaalaa BMS/Bakkee.
saaatii 4:10irratti dhiyaatanii akka falmattan M/A/Mirgaa Qalamuwaa Isheeteefi M/A/Idaa isin jidduu kan jiru
jechaa, yoo dhiyaachuu baattan falmiin falmii siviilii ilaalchisee manni Murtii kanatti himatamuu keesaan Obbo Daammanuu Geetaachootiif
bakka isin hin jirretti itti fufee murtii kan beektan beellama gaafa 15/07/2009 saaatii 4:00irratti dhiyaatanii Bakka jiranitti
argatu tauu manni murtii ajajeera. M/M/G akka falmattan manni murtii ajajeera. M/M/O/G/A/Adaamaa. Himattoonni 1ffaa Obbo Salamoon Guddataa 2ffaa Aadde Masarat
/A/O/N/Finfinnee. Guddataafi Himatamaa isin jidduu kan jiru falmii Hariiroo
Hawaasaa jiru ilaalchisee manni Murtii kanatti himatamuu
Aadde Baqqalech Hirphootiif
Caalbaasii keesaan beektan beellama gaafa 07/07/2009 saaatii 4:00irratti
R/Himataan Obbo Fiqaaduu Bultoosaafi R/Himatamtoonni
Bakka jiranitti akka dhiyaattan manni murtii ajajeera. M/M/A/Qimbibiit.
1ffaa Obbo Alamuu Galatuu 2ffaa Aadde Isheetii Beenyaa jidduu
Iyyataan Obbo Zarihuun Garrammoofi
falmii raawwachiisa jiru ilaalchisee mana qabeenyaan isaa

Wallagga
Obbo Geetahuun Nagarii mana Lakk. 311 tae G/Q/ waan jedhaniif kan mormu yoo jiraate, beeksifni
Wallaggaa Magaalaa Qellem keessaa qaban Obbo Tasfaa Obbo Dureessoo Alamuu mana Lakk. kan duraanii kun bahee bultii 20 asitti Bul/Magaalaa Aayiraatti
Dhiyeessaatti waan gurgurataniif kan mormu yoo jiraate, --- Lakk. Haaraan 0090/2009 tae Magaalaa Aayiraa haadhiyyaatu. WMM/Lafaa/Bul/Magaalaa Aayiraa.
beeksifni kun bahee guyyaa 20 gidduutti waajjira Bulchiinsa ganda 01 keessa qaban Obbo Tasfaa Shuusheetti
Magaalaa Qellemitti haadhiyaatu. WMM/Lafaa/Bul/ gurguradheera waan jedhaniif kan mormu yoo jiraate, Obbo Qabbannaa Shifarraa mana Lakk. kan duraanii
Magaalaa Qellem. 2431/2008 Lakk. Haaraan ---- tae Magaalaa Aayiraa
beeksifni kun bahee bultii 20 asitti Bul/Magaalaa
Aayiraatti haadhiyyaatu. WMM/Lafaa/Bul/Magaalaa ganda 02 keessa qaban Obbo Guutamaa Bantiitti
Aadde Tsannaayet Ayyaanaa mana jireenyaa Lakk. --
Aayiraa. gurguradheera waan jedhaniif kan mormu yoo jiraate,
tae G/Q/Wallaggaa Magaalaa Gidaamii keessaa qaban
gurgurachuu waan barbaadaniif kan mormu yoo jiraate,
beeksifni kun bahee bultii 20 asitti Bul/Magaalaa
beeksifni kun bahee guyyaa 20 gidduutti waajjira Bulchiinsa Obbo Yemaanee Aweetuu mana Lakk. isaa 1982/05 Aayiraatti haadhiyyaatu. WMM/Lafaa/Bul/Magaalaa
Magaalaa Gidaamiitti haadhiyaatu. WMM/Lafaa/Bul/ Lakk. Haaraan --- tae Magaalaa Aayiraa ganda 02 Aayiraa.
Magaalaa Gidaamii. keessa qaban Obbo Mulaatuu Ittafaatti gurguradheera

Heera mootummaa kabajuufi kabachiisuun dirqama lammiilee hundaati!


Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 11

Obbo Mitikkuu Tasgaraa mana jireenyaa Magaalaa Najjoo ganda


04 keessatti argamu Lakk inni durii ___ Lakk. Inni haaraan 04- Obbo Taayyee Karoorsaa Abdataa mana jireenyaa Lakk. isaa
Obbo Misgaanuu Garbaa mana jireenyaa 0535 Lakk. Kaartaa 1989/2009 tae Obbo Alamaayyoo Leencaa tae ganda Bubbee 02 keesatti argamu Obbo Yohaannis
G/W/Lixaa Magaalaa Gimbii ganda Namaatti gurgurachuu waan barbaadaniif kan mormu yoo Immiruutti gurgurachuu waan barbaadaniif kan mormuu
04 keessaa qaban Lakk.manaa --- jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 20 gidduutti haadhiyaatu. yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa hojii 10 keessatti W/
Lakk. Kaartaa KMG/EMMLM/04/309 EMM/Lafaa Bulchiinsa Magaalaa Najjoo. Bul/M/Bubbeetti haa dhiyaatu. Waajjira Bulchinsa Magaalaa
-----/2008 tae Obbo Tasfaa Galataatti Bubbee.
gurgurachuu waan barbaadaniif kan Obbo Hiikaa Kabbadaa mana jireenyaa Magaalaa D/Dolloo
mormu yoo jiraate, beeksifni kun bahee ganda Yabaloo keessaa qaban Lakk. 7398/WMMLM/09 Obbo Kaasayee Dheeressaa mana Jireenyaa Lakk. --- tae G/Q/
guyyaa 20 gidduutti akka dhiyaatu ni balina lafa 200M2 irratti kan argamu Obbo Abarraa Tasfaatti Wallaggaa Magaalaa Gidaamii keessaa qaban gurgurachuu
beeksifna. WMM/Lafaa Bul/Magaalaa gurgurachuuf walii galaniiru. Kanaafuu kan mormu yoo jiraate, waan barbaadaniif nu gaafataniiru. Kan mormu yoo jiraate,
Gimbii. guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee guyyaa 20keessatti beeksifni kun bahee hanga guyyaa 20 gidduutti wajjira
haadhiyaatu.EMM/Lafaa Magaalaa D/Dolloo. Bulchiinsa magaalaa Gidaamiitti haa dhyaatu. DMM/Lafaa
Obbo Eeliyaas Guddisaa mana jireenyaa Bul/Magaalaa Gidaamii.
Magaalaa D/Dolloo ganda Biiftuu Aadde Birhaanee Taaboor mana jireenyaa Magaalaa D/Dolloo
keessaa qaban Lakk. 5659/WMMLM/06 ganda Biiftuu keessaa qaban Lakk. 671/Bi/91tae balina lafa Aadde Geexee Tuulii mana jireenyaa isaanii Magaalaa
balina lafa 200M2 irratti kan argamu 204.6M2 irratti kan argamu kaartaan waan na jalaa badeef Gullisoo ganda 02 keesaa qaban Lakk. isaa --- tae Obbo
Aadde Taajuree Guntaatti gurgurachuuf kan biraa bakka buee naaf haa kennamu jedhanii iyyataniiru. Suuraa Darajjeetti gurgurachuu waan barbaadaniif kan
walii galaniiru. Kanaafuu kan mormu Kanaafuu kaartaa kana namni arge ykn sababa adda addaatiin mormu yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 20 gidduutti
yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee kan qabate yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 20keessatti haa dhiyaatu. Bul/Magaalaa Gullisoo.
jalqabee guyyaa 20keessatti haadhiyaatu. yoo dhiyaachuu baate kaartaan duraa haqamee haaraan kan
EMM/Lafaa Magaalaa D/Dolloo. kennamuuf tauu ni beeksifna.EMM/Lafaa Magaalaa D/Dolloo. Waldaa Hojii Gamtaa Waliitiif
Bakka jiranitti
Obbo Baqqalaa Raggaasaa mana Aadde Dasee Gaaromaa mana jireenyaa Magaalaa G/Roobii
M/A/Mirgaa WALQO Dame Naqamteefi M/A/Idaa isin jidduu
jireenyaa Magaalaa D/Dolloo ganda keessaa qaban Kaareemeetira 200M2 irratti argamu Natsaannat
falmii raawwii jiruuf dhimmaa raawwii kanaaf himatamuu
Laaftoo keessaa qaban Lakk. 7390/ Ambasaatti waan gurguraniif jijjiiraan maqaa akka godhamuuf
keessan beektanii beellama gaafa 06/07/2009 saaatii duratti
WMMLM/09 balina lafa 200M2 irratti iyyataniiru. kanaafuu kan mormu yoo jiraate, beeksifni kun
akka dhiyaattan manni murtii ajajeera. M/M/O/G/W/Bahaa.
kan argamu Obbo Charinnat Raggaasaatti bahee guyyaa 20 keessatti haa dhiyaatu. Bul/ Magaalaa G/
gurgurachuuf walii galaniiru. Kanaafuu Roobii.
Waldaa Hojii Gamtaa Waliitiif
kan mormu yoo jiraate, guyyaa beeksifni Bakka jiranitti
kun bahee jalqabee guyyaa 20keessatti Obbo Shakunaa Nagarii mana jireenyaa Magaalaa G/Roobii
M/A/Mirgaa WALQO dame Naqamteefi M/A/Idaa isin jidduu
haadhiyaatu.EMM/Lafaa Magaalaa D/ keessaa qaban Kaareemeetira 312M2 irratti argamu Obbo
falmii raawwii jiruuf dhimmaa raawwii kanaaf himatamuu
Dolloo. Yoonaas Magarsaatti waan gurguraniif jijjiiraan maqaa akka
keessan beektanii beellama gaafa 06/07/2009 saaatii duratti
godhamuuf iyyataniiru. kanaafuu kan mormu yoo jiraate,
akka dhiyaattan manni murtii ajajeera. M/M/O/G/W/Bahaa.
Obbo Kumarraa Taasisaa mana jireenyaa beeksifni kun bahee guyyaa 20 keessatti haa dhiyaatu. Bul/
Magaalaa D/Dolloo ganda Laaftoo Magaalaa G/Roobii.
Obbo Ittafaa Baabaatiif
keessaa qaban Lakk. 6522/WMMLM/07 Bakka jiranitti
balina lafa 200M2 irratti kan argamu Waldaa Hojii Gamtaa Guddattuutiif
Himataan Industirii Gamoo Ammaayyaa Itti
Obbo Abdiisaa Olaaniitti gurgurachuuf Bakka jiranitti
gaafatammuummaan isaa murtaaeefi Himatamaa isin jidduu
walii galaniiru. Kanaafuu kan mormu Falmii Siviilii Til.Qarshii oliyyataan Waajjira Bulchiinsa Aanaa
himata siviilii waaee tilmaama qarshii isinirratti hundeessaniif
yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee W/Tuqaa fi deebii kennaa isin jidduu kan jiru ilaalchisee deebii
himatamuu keessan beektanii beellama gaafa 30/06/2009
jalqabee guyyaa 20keessatti haadhiyaatu. kennaan beellama gaafa 05/07/2009 saaatii 4:15irratti akka
saaatii 4:00 irratti akka dhiyaattan manni murtii ajajeera.
EMM/Lafaa Magaalaa D/Dolloo. dhiyaatu manni murtii ajajeera. M/M/W/Oromiyaa Dhaddacha
M/M/O/G/W/Bahaa.
Dhaabbii Lixaa.
Obbo Gannatii Hordofaa mana jireenyaa Aadde Beeteliheem Abaatee mana jireenyaa G/W/Lixaa
Magaalaa D/Dolloo ganda 04keessaa Caalbaasii Yeroo 1ffaa Magaalaa Gimbii ganda 02 keessaa qaban Lakk.manaa ---
qaban Lakk. WMMLM/4484/2004 Aadde Shiibirree Guddinaa kana irratti murteesisiifatte 1ffaa Lakk. Kaartaa Gimbii/2973/02/2003 tae Aadde Immabeet
tae balina lafa 200M2 irratti kan Misgaanuu Dhaabaa 2ffaa Dhaabaa Wadaajoo faaa waan Asaffaatti gurgurachuu waan barbaadaniif kan mormu yoo
argamu waan na jalaa badeef kan biraa hin kaffalleef:- 1ffaa mana jireenyaa Lakk. isaa 370 kaaree jiraate, osoo maqaan hin jijjiiramiin beeksifni kun bahee
bakka buee naaf haa kennam jedhanii meetirii 136(8x170) kan tae Magaalaa Moxee keessatti kan guyyaa 20 gidduutti akka dhiyaatu ni beeksifna. WMM/Lafaa
iyyataniiru.kanaafuu namni kaartaa argamu kaumsa tilmaama caalbaasii qarshii 70,000.00tiin Bul/Magaalaa Gimbii.
kan arge ykn sababa adda adddatiin 2ffaa mana daldalaa Lakk. isaa 024 kaaree meetirii 32(4x8)
qabate yoo jiraate, guyyaa beeksifni kan tae kaumsa tilmaamaa caalbaasii qarshii 45,000.00tiin Obbo Dingataa Tolasaa mana jireenyaa Magaalaa D/Dolloo
kun bahee jalqabee guyyaa 20keessatti gaafa 16/07/2009 saaatii 3:00 6:00tti caalbaasiin waan ganda Laaftoo keessaa qaban Lakk.853/B/L/96 tae balina lafa
waajjiraaf akka dhiyeessu jechaa, kan gurguramuuf kan bitachuu barbaadu bakka qabeenyichaatti 134 M2 irratti kan argamu Obbo Haabtaamuu Tashoomaatti
hin dhiyeessine taanaan kaartaan kun argamuun bitachuu kan dandeessan tauu manni murtii gurgurachuuf walii galaniiru. Kanaafuu kan mormu yoo jiraate,
haqammee kan biraa kan kennamuuf ajajeera. Mana Murtii Olaanaa Godina Wallaggaa Bahaa. guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee guyyaa 20keessatti
tauu ni beeksifna.EMM/Lafaa Magaalaa haadhiyaatu.EMM/Lafaa Magaalaa D/Dolloo.
D/Dolloo. Waldaan Aksiyoona Liqii fi qusannoo Oromiyaa Dame
Naqamtee kan irratti murteessisiifate Obbo Daggafuu Obbo Geetanaa Biyyanaa mana jireenyaa magaalaa Qilxuu
Dhaaltota Obbo Masfin Burruusee kan Tasfaayee waan hin kaffaleef manni jireenyaa isaanii Lakk. Kaarraa ganda 02 keessaa qaban lakk. Isaa P.971 tae Obbo
taan Aadde Tsiggee Kabbadaa mana Kaartaa 292/FMMLMN 192 M2 tae magaalaa Naqamtee Ballaa Biyanaatti gurgurachuu waan barbaadaniif kan
jireenyaa fi daldalaa Magaalaa D/Dolloo kutaa bulchiinsa Bakkanniisa Qasee keessatti argamu gatii mormu yoo jiraate, beeksifni kun baee guyyaa 20 keessatti
ganda Yabaloo keessaa qaban Lakk. guddaa argameen caalbaasii 2ffaan gaafa 23/07/2009 saaatii haadhihaatu. WMMLM B/M/Qilxuu Kaarraa
1160/Bu/La/99 tae balina lafa 224M2 3:00 6:30tti waan gurguramuuf namni bitachuu barbaadu
irratti kan argamu maqaa duaatiin bakka qabeenyichaatti argamuun bitachuu kan dandeessan Obbo Amaanueel Yoonaas kan jedhaman qabeenya isaanii kan
galmaaee kan beekamu gara maqaa tauu manni murtii ajajeera.. Mana Murtii Olaanaa godina tae mana jireenyaa Lakk. Kaartaa --- kaaree meetira 200 M2
isaaniitti jijjiirachuu waan barbaadaniif Wallaggaa Bahaa. tae Godina Qeellam wallaggaa A/D/Sadii Magaalaa Haroo
kan mormu yoo jiraate, guyyaa sabbuu ganda 01 keessaa qaban Aadde Dinqee Damiseetti
beeksifni kun bahee guyyaa 20keessatti Obbo Hayiluu Qunburee mana jireenyaa Lakk. isaa gurgurachuu waan barbaadaniif nu gaafataniiru. Kanaafuu kan
haadhiyaatu.EMM/Lafaa Magaalaa D/ tae ganda Bubbee 02 keesatti argamu Aadde Alamnesh mormu yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa 21 gidduutti
Dolloo. ragaa isaa deeggaru qabate W/Bulchiinsa Magaalaa H/Sabuutti
Taammiruutti gurgurachuu waan barbaadaniif kan mormuu
akka dhiyaatu jechaa, yoo hin jiraanne gurgurtaan kun kan
yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa hojii 10 keessatti W/
Obbo Fiqaaduu Balaachoo Babsahuu raawwatamuuf tauu ni beeksifna. WMML/B/M/H/Sabbuu.
Bul/M/Bubbeetti haa dhiyaatu. Waajjira Bulchinsa Magaalaa
mana jireenyaa Magaalaa Najjoo ganda Bubbee.
02 keessatti argamu Lakk inni durii ___ Obbo Nabiyyuu Mitikkuu mana jireenyaa Magaalaa D/Dolloo
Lakk. Inni haaraan --- Lakk. Kaartaa ganda Yabaloo keessaa qaban Lakk.7163/WMMLM/09 tae
Obbo Misgaanuu Ittafaafi Aadde Dasuusee Abdataa mana
855/2007 tae Obbo Abdii Fiqaaduu balina lafa 200 M2 irratti kan argamu Aadde Ayyaanee
jireenyaa Lakk. isaa tae ganda Bubbee 02 keesatti argamu
Balaachootti gurgurachuu waan Gannaatitti gurgurachuuf walii galaniiru. Kanaafuu kan
Obbo Kabbadaa Dhinsaatti gurgurachuu waan barbaadaniif
barbaadaniif kan mormu yoo jiraate, mormu yoo jiraate, guyyaa beeksifni kun bahee jalqabee
kan mormuu yoo jiraate, beeksifni kun bahee guyyaa hojii
beeksifni kun bahee guyyaa 20 gidduutti guyyaa 20keessatti haadhiyaatu.EMM/Lafaa Magaalaa D/
10 keessatti W/Bul/M/Bubbeetti haa dhiyaatu. Waajjira
haadhiyaatu.EMM/Lafaa Bulchiinsa Dolloo.
Bulchinsa Magaalaa Bubbee.
Magaalaa Najjoo.

Hedduminnaa keessummeessuun keenya yaaddoo bittinaau jalaa nubaraara!


Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
12

Addunyaa Hayiluu

Sadarkaa mirkaneessa ragaa dhimma yakkaa


-yaadrimeewwaniifi xiinxala dhimmaa
Qajeeltoowwan mirkaneessa ragaa beekamoofi xiinxala sirna seera keenyaa
(Kan darberraa kan itti fufe) yakkaarratti sadarkaa mirkaneessaa barbaadamudha. Nama himatamaarratti dhihaatu manni murtii
tokkorratti dhimma yakkaatiin murtii balleessummaa kennuuf himatamaan balleessaa qabaachuu
Sirni Seera Siivilii biyyoota Awurooppaa
ulaagaa guutamuu qabuufi heerawaa yoo taellee mirkaneessi akka amanu kan dandeessisuufi
mirkaneessi hubannaa dhuunfaa Abbaa
shakkii dhama qabeessaa kun biyya Amerikaattis qabeentaasaatiif ragaa biraan yoo faccifame
Seeraarratti hundaaa yoo jedhu sirni warra
hiikkaan kenname hin jiru. malee himatamaan yakkamaadha
seera Gamtaa garuu hubannaa waliigalaa
jechuufis kan quubsu tauu qaba.
buuureffachuu akka qabu kaaa. Sababni Beektonni seeraa biyya Amerikaa hedduun yaadrimee shakkii
Kanaaf murtii balleessummaa
warri Seera Siivilii kaasan ammoo dhugaa dhama qabeessaa kana hiikuufi qabeentaasaa ibsuuf yaalii addaa
kennuuf ragaa gahaa taetuu
baasuuf kan gargaaru waan taeefi isa addaa taasisaniiru. Gariinsaanii ammoo gaalee kana caalaa
barbaadama jechuudha. Akkasumas
jedhudha. Warri sirna Seera Gamtaa deggeran yaadrimicha ibsuuf yaaluun balaa qaba yaada jedhuun hiikkaa
ragaan dhihaate himatamaarratti murtii
ammoo seerri adeemsaa sababaawaa tauu kamiyyuu kennuuraa akka of qusatan barreessaniiru.
balleessummaa kennuu kan dandeessisu
Abbaa Seeraa mirkaneessuu dandauu Hayyuun seeraa tokko akka jedhutti sirni gahumsa tauu qaba. Ragaan dhihaate gahaa
qaba yaada jedhu kaasu. Kunis murtiin sadarkaa ragaa itti madaallu shakkii dhama qabeessa tahuu qaba inni jedhu garuu ammas
ilaalcha dhuunfaatiin kennamu dogoggoraaf jennu kun ogeessota dhugaa barbaadaniif qixxuma yaada ifaa tae miti. Ragaa
saaxilamaadha kan jedhurraa kauudhaani. himatamaa beekamuu akka qabu kan agarsiisudha. gahaa hintaane kan jedhamuufi
Ibsa biraatiin qajeeltoon mirkaneessa Dhugaa barbaaddonni ragaan raawwatamuu gocha himatamaan bilisaan akka
ragaa shakkii malee itti gaafatamummaa yakkaa agarsiisu tokko shakkii dhama qabeessa geggeeffamu kan ajajamu
Abbootii Seeraa mirkaneessuu keessatti irra malee, qulqulleesseera jechuudhaaf dhugummaa ragaan dhihaate
caalaa filatamaadha. Kun ammoo tattaaffii ragichaafi raawwatamuu gocha sadarkaa kamitti
Abbootiin Seeraa murtii haqaa kennuuf yakkaa sanatti guutumaan mirkaneessuu
qaban kan cimsudha. guutuutti itti amanuufi ofitti y o o
Biyya Amerikaatti sadarkaan ragaa fudhachuu qabu akka
balleessummaa nama yakkaan himatame jechuuti.
tokkoo itti mirkaneessuu qabu sadarkaa Biyya Amerikaatti
mirkaneessa shakkii dhama qabeessa Manni Murtii
malee jedhamuun beekamudha. Biyyoota dadhabedha.
waliigalaa seera biyyattii hiikuudhaaf qaama isa olaanaadha.
sirna seeraa Gamtaa hordofan keessaas Murtiifi hiikkaan mana murtii kanaan kennamus Manneen Murtii Ragaa gahaa hin taaneefi murtii balleessummaa kennuuf hin
biyyi Amerikaa yaadrimee shakkii dhama sadarkaa gajjallaatti argamaniif dirqisiisaa waan taeef manneen dandeessifne yeroo jennu balleessummaa himatamaarratti manni
qabeessaa jedhamu kana babalisuun ishee murtii sadarkaa garaagaraatti argaman murtii mana murtichaa akka murtii shakkii dhama qabeessa yeroo qabaatu akka jechuu miti.
angafa. Yaadrimeen kun Manneen Barnootaa seeraatti buuureffachuun hojii seera hiikuu raawwachuu qabu.
Sadarkaa mirkaneessa balleessummaa yakkaa kan biyya keenyaa
seeraa, beektota seeraafi Manneen Murtii
Manni Murtii Waliigalaa Amerikaa kun kaayyoofi sababa sadarkaa shakkii dhama qabeessa buuureffachuusaaf agarsiiftuuwwan
Amerikaa keessatti dhimmoota falmisiisoofi
mirkaneessa shakkii dhama qabeessa malee akka itti aanutti ibseera. garaagaraa biroonis ni jiru. Inni tokko S/D/F/Y keenya (1954)
Sadarkaan mirkaneessaa kun hanga dandaametti himatamaan yeroo wixineeffamu irra caalaa akka maddaatti kan gargaare seerota
dogoggoraan akka hin adabamne eegumsa olaanaa gochuufi amantaa biyyoota sirna Seera Gamtaa hordofanii tauunsaafi biyyoonni
jedhurraa kan madde akka tae hubachuun ni dandaama. Sababa sirnicha hordofanis sadarkaa mirkaneessa ragaa shakkii dhama
gahumsa ragaatiin murteen dogoggora himatamaa yakkaarratti qabeessaa kana kan fudhatan tauusaati. Inni biraan qajeeltoowwan
kennamuu dandaa jedhamee yeroo yaadamu bulchiinsa sirna haqaa ammayyaa heeraafi seera deemsa falmii yakkaa keenya keessatti
. . . murtii yakkaa keessatti miidhamaa yakkaa kan tae hawaasni dogoggora hammataman bilisummaa lammiileetiif iddoo olaanaa kan kennan
uumamuuf of saaxiluutu filatama ejjennoo jedhudha. Himatamaan tauusaati.
balleessummaa shakkiidhaan adabamuurra carraan balleessaa qabaachuusaa osoo
Mirgoonni buuuraa heericha keessatti hammataman kunneenis
kennuuf ragaa jiruullee gadhiifamuu wayya jechuudha. Manni Murtii Waliigalaa
kun hiikkaan gaalee shakkii dhama qabeessa jedhuuf yeroo
bifa walqixxummaa bilisummaa akkasumas kabajaa namoomaa
guddisaniin hiikamuu akka qabanis ni beekama. Kanaaf eegumsi
gahaa taetuu garaagaraatti kennes yaaduma kana kan buuureffatedha.
olaanaan mirgoota kanaaf akka godhamu ammoo sadarkaan
barbaadama . . . Akkuma biyya Amerikaa Ingiliz keessattis xiyyeeffannoo olaanaa
bilisummaa lammiileetiif kennamerraa kan kae sadarkaan ragaa
mirkaneessa balleessummaa yakkaa shakkii dhama qabeessa tauu
akka qabu nutti agarsiisa. Muuxannoon biyyoota mirga bilisummaa
ragaan dhihaate seeraa balleessummaa himatamaa itti mirkaneessuu qabu shakkii namootaaf eegumsa olaanaa gochuun beekamanis kan agarsiisu
dhama qabeessa malee isa jedhu kanadha. Kaumsi yaada kanaas isuma kana.
himatamaarratti qajeeltoo seera yakkaa beekamaa Namoonni qulqulluun balleessaa
Bilisummaa namootaaf xiyyeeffannaa olaanaan kennamuu kan
murtii jedhamuurra yakkamtoonni bilsa geggeeffamuu wayya isa
jedhudha.
agarsiisu tumaan heera biyya keenyaa keewwanni 17 namni
kamiyyuu akkaataa seerri ajajuun alatti bilisummaasaa dhabuu
balleessummaa Biyya keenyatti sadarkaan mirkaneessa ragaa murtii balleessummaa akka hin dandeenye ibsa. Heerichi eegumsi olaanaan bilisummaa
kennuu kan yakkaa kennuuf barbaachisu seerotas tae Heera keenya keessatti
ifatti hin teenye. Haatau malee, barreessitoonni tokko tokko
namootaaf kennamuu akka qabu yoo kaaellee seerri/labsiin
sadarkaa ragaan Abbaa Alangaa balleessummaa nama yakkaan
dandeessisu tauu dhiibbaa muuxannoo Aangiloo Amerikaarraa kaeen manneen himatame itti mirkaneessuu qabu adda baasee kaau hin jiru. Kun
murtii keenya qabatamaadhaan sadarkaa mirkaneessa shakkii ammoo kaayyoon tumaa Heeraa kun galma akka hin geenye kan
qaba. dhama qabeessaa hojiirra oolchaa akka jiran ni eeru. Dabalataanis taasisudha
barreessitoonni kun tumaalee seera deemsa falmii yakkaa keenya
Gara naannoo keenyaatti yommuu dhufnu ammoo hanga ammaatti
xiinxaluudhaan sadarkaan mirkaneessa ragaa biyya keenyaa
adeemsi falmii yakkaa qaamolee haqaa naannichaa keessatti
yaadrimee shakkii dhama qabeessaa waliin akka walgitutti
S/D/F/Y Itoophiyaa olitti ilaalle buuureffachuun yoo tau, yeroo
kaaaniiru. Kana agarsiisuuf kan fayyadaman keessaa tokko ammoo
ammaa garuu seerri deemsa falmii yakkaa Oromiyaa qophaaee
dubbisa garagaltoo seera /D/F/Y kwt. 141ti. Himni keewwatichaas
ilaalchi adda addaa irratti calaqqisu keessaa akka jiru ni beekama.
akkas jedha. Ragaa diiggaa osoo hin barbaachisiin himatamicha
isa tokkodha. balleessaa kan taasisu taee yeroo hin argamnettiifi ragichi gaaa Jornaalii seeraa Oromiyaa, Inistiitiyuutii Leenjii Ogeessota
Hojiitti hiikinsarratti falmisiisaa taee kan hin arganne yoo tae himatamichi bilisaan akka gadhiifamu Qaamolee Haqaafi Qoannoo Seeraa Oromiyaatiin
haatauyyuu malee, yaadrimichi Heera manni murtii ni ajaja. maxxanfamtu jildii 1, Lakk.1 Waxabajjii 2004 baaterraa kan
Amerikaa fooyyainsa 14ffaa irraa jalqabee fudhatame.
Yaada keewwata kanaarraa akka hubatamutti ragaan seeraa
beekamtii kan argateefi dhimmoota
Mootummaan gadi fageenyaan of haaromsuudhaaniifi hirmaannaafi fayyadamummaa ummataa guddisuudhaan deemsa haaromsichaa ni ariifachiisa !
Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 13

Galaanaa Kumarraa
lafti mana jireenyaa akka kennamuuf

Raawwii karoora hojii damee qajeelfamaafi danbii baasuun hojiirra


oolchuu jalqabee jira. Haatau malee,
murtee kana bifa walfakkaatuun hojiirra

hawaasummaa jioota jaan darbanii keessaa oolchuurratti iddoodhaa gara iddootti


garaagarteen raawwii waan jiruuf, yeroo
itti aanu keessatti qooda fudhattootni hundi
/ Walgaii idilee 5ffaa waggaa 2ffaa bara hojii 5ffaa Caffee Oromiyaatiif kan dhiyaate/ gahee isaanirraa barbaadamu saffinaan
raawwachuun dhimma xiyyeeffannoo addaa
barbaadu tauu hubachiisuun barbaada.
Gama sektara fayyaatiinis, tarsiimoo
babalisuu paakeejii ekisteenshiinii
fayyaatti fayyadamuudhaan tajaajilli fayyaa
qaqqabamaa taeefi hawaasa giddugaleessa
godhate balinaan akka kennamu taasisuun,
kenninsa tajaajila fayyaa fooyyessuufi
hawaasni tajaajila fayyaa dhiyootti
akka argatu gochuuf dhaabbilee fayyaa
babalisuu, humna namaa, meeshaalee
yaalaafi qorichaan guutuudhaan tajaajila
fayyaa qulqullinaafi gahumsa qabu
akka argatu gochuurratti hojiin balaan
hojjetamaa turee jira.
Hojiiwwan sektara kana keessatti
raawwataman akkuma jiranitti taee,
ammas komiiwwan hawaasa biraa kaaa
jiran balaa tauun hubatamee hudhaaleen
dhiyeessiiwwan garaagaraa, hanqina
kenninsaafi qulqullina tajaajilarratti
mulataniifi hojiiwwan biroo raawwii
sektarichaa keessatti harcaanii jiran bifa
hirmaachisummaa ummataafi qooda
fudhattootaa mirkaneesseen furamaa
deemuu qaba.
Giddugaleessummaa naannoon keenya
babalina invastimentiidhaan qabuufi
lakkoofsa namoota naannoo keenya keessa
hojiidhaaf sochoaa jiruun walqabatee, amala
Yaaichi wayita geggeeffametti saaxilamummaa HIV/AIDSf mulachaa jiru
Biyya keenya biyyoota galii giddugaleessaa Gaaffii yeroo dheeraa manneen barnootaa tauun hubatamee, sadarkaa hundattuu xiqqeessuuf muuxannoon ittisaafi toannoo
qaban cinaa hiriirsuuf gaheen humna afaan Oromoo magaalaa Finfinnee xiyyeeffannaan kennamee yeroo gabaabaa balaa dhibee kanarratti qabnu sadarkaa
nama baratee murteessaadha. Kanuma keessatti akka ijaaramuuf gaafatamaa tures, keessatti gara hojii baruufi barsiisuutti sadarkaan cimsuun tatamsaina dhibee
hubachuudhaan mootummaan naannoo mootummaan keenya xiyyeeffannaa kennee seensisuun hunduu tumsa gochuun kanaa xiqqeessuuf qindoominaan irratti
keenyaa uwwisa carraa walgitinsa hojii hojjetaa jiruun yeroo ammaa manneen murteessaa taa. hojjechuun barbaachisaadha.
barnootaa bara kana keessatti barattoota barnootaa lama xumuramanii tajaajilaaf
Galma gahinsa hojii baruufi barsiisuu Mootummaan keenya hirmaannaafi
mil. 8.64 (%95.9) carraa akka argatan qophaaanii jiru. Bifuma walfakkaatuun,
akkasumas qulqullina barnootaa fayyadamummaa dubartootaa
kan taasifame yommuu tau, kanneen kanneen hafanis ijaarsisaanii sadarkaa
mirkaneessuu keessatti gaheen mirkaneesuuf dhiibbaa dubartootarra
keessaa barattoonni mil. 3.99 (%46.3) taan garaagaraarratti argamu. Haatau malee,
barsiisaa kan bakka buinsa hinqabne gau hambisuun carraa walqixa kallattii
dubartoota, barattoonni 30,603 taan immoo kun qofti akka galmaattti fudhatamuu waan
tauun hubatamee, keessattuu rakkoon hundaan akka argataniifi mirgisaanii akka
ijoollee fedhii addaa qabanidha. Kana hinqabneef, manneen barnootaa kunis
mana jireenyaa hojiisaaniifi jireenya kabajamuuf sochiin sadarkaa hundattuu
keessatti hirmaannaa ummataatiin manneen filatamaafi dorgomaa cimaa akka taan
hawaasummaasaaniirratti danqaa akka taasifamaa tureen dubartoonni gama
barnootaa 267 kan ijaaraman yoo tau, kunis irratti hojjetamuu qaba. Uummanni Oromoo
hintaaneef, mootummaan naannoo siyaasaa, dinagdeefi hawaasummaatiin
lakkoofsa manneen barnootaa naannoo magaalaa Finfinneefi naannawaashees
Oromiyaa barsiisota waliigala 191,786 hirmaannaaniifi fayyadamummaansaani
keenyaa gara 15,516tti akka guddatu daaimmansaanii barsiifachuun babalina
jiran keessaa kanneen mana jireenyaa yeroodhaa gara yerootti dabalaa dhufee jira.
taasisee jira. afaan Oromootiif carraa isa guddaa
akka hinqabne adda bahan 133,141 taaniif

Gujiitti lammiiwwan gargaarsi godhamaafii jiru gahaa . . .


loonii qabanirraa kan kae nyaachifatanii lubbuusaanii baayifamuuf hojjetamaa jira jedhaniiru. cinaatti akka wal deggeru taasifamaa jira jehan.
baraarfachuu kan dadhaban tauufi aadaan lakkoofsa
Dabalataanis dhaabbata miti mootummaa daldaltoota horii Ummata kana yeroo rakkoon uumamu mara eegnee
looniirratti xiyeeffachuus akka isaan miidheefi gara
Booranaa bituun godinaalee birootti geessanii gurguraniif deggeruu qofa osoo hin taiin ummata ongee dandamachuu
fuulduraatti kanarraa hubannoo argachuun sanyii
deggersa geejjibaa loon tokkoon qarshii 900 kennuudhaan dandau uumuurratti xiyyeeffannee hojjechuun akkaataa
filatamaarratti qofa xiyeeffachuun kan hojjetan akka taes
horiin gaanfaa kuma 6 ol horsiisee bultootarraa akka bitamu bishaan lafa jalaafi rooba gannaatti fayyadamuun
dubbataniiru.
taeera. Kunis taee, godinichatti miidhaan beeladootarra dandaamurratti kan hojjetamu yoo tau, kunuunsaafi
Itti gaafatamaan Waajjira ooggansa Sodaa Balaa Godina gahaa jiru hammaachuusaatiin loon gaanfaa duaa jiru horsiisa beeladaarrattis akkaataa nyaata horii kan uumamaan
Booranaa Obbo Godaanaa Duubaa akka godinichaatti jedhan. biqiluufi kaloowwanirratti qofa xiyyeeffachuu keessa
beeladoonni miliyona 4 ol jiraachuu eeranii, kana keessaa bahamurrattis kan hojjetamu akka tae dubbataniiru.
Filannoo gabaa maraan fayyadamuun loon godinichaa akka
%10f mootummaan nyaata beeladaa dhiyeessuuf, %50
gurguramaniif ammas kan hojjetamu yoo tau, rakkoon Haroowwaniifi iskiimonni bishaanii tajaajila kennaa jiranis
filannoo gabaa garaagaraan gurguruun godinichaa baasuufi
akkanaa gara fuulduraattis yoo mudate miidhaan akkanaa kunuunfamuu kan qaban yoo tau, Eelawwaniifi bishaanonni
%40 ammoo horsiisee bultoonni kunuunfachuun akka
akka hin qaqqabneef hojiin horsiisee bultoonni lakkoofsa amma tajaajila kennaa jiranis fayyaa ummatichaarraan
tursan karoorfamee hojjetamaa jira jadhan.
loonii baayisuurra loon sanyiinsaanii filatame muraasa balaa akka hin qaqqabsiifneef keemikaalotaafi qorichoota
Komiishiinii Horsiisee Bulaa Oromiyaatti Abbaan Adeemsa qofa akka horsiisaniif hojiin hubannoo uumuufi barsiisuu adda addaan yaalamaa akka jiranis bulchichi himaniiru.
Hojii Dhimmoota Kominikeeshiinii Mootummaa Obbo xiyyeeffannoon akka hojjetamu Obbo Naasir himaniiru.
Deggersa mootummaan taasisaa jirus yeroo gara yerootti
Naasir Huseen gamasaaniitiin mootummaan naannoo
Bulchaan godina Booranaa Obbo Liiban Areeroo ummanni fooyyaaa waan deemuuf hawwaaschi ammas obsaafi
Oromiyaa qarshii miliyoona 15 ramaduun loon Booranaa
akka godinichaatti gargaaramaa jiru kuma 300 tauu eeranii, naamusaan tumsa barbaachisu hunda akka taasisu
bituudhaan jiraattota Harargee bara darbe sababa ongeen
hawaasni godinichaa gargaarsa mootumaan godhuuf dhaamaniiru.
horiin jalaa dueef geessuun gabbisuun sanyiinsaanii akka

Aangoo mootummaa kan ummata ittiin tajaajilan qofa gochuuf ni hojjenna!


Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
14

Yaaiin idilee Caffee Oromiyaa 5ffaa . . .


gurmaainsa, hojimaata naamusa hundaauun falmanii Caffichatti bakka mirkanaaeera. Akkasumas, miseensota
Godinichatti harcaatii . . .
Barnootaatiin barattoonni akka hin harcaane hojjetamaa
jira jedhan.
miseensotaafi sirna walgahii Caffichaa buaa mootummaa Obbo Bakar boordii Dhaabbata Raadiyoofi
irra deebiidhaan murteessuuf bahe, Shaaleetiin dhiyaatan 6 raggaaseera. Televizhiinii Oromiyaas (DHRTVO) Hanga ammaattis sababa ongeetiin harcaatiin barattootaa
koreen dhaabbii dhimma bulchiinsaafi raggaaseera. uumame jiraachuu baatus, ongeen qunname dheerachuun
Haaluma kanaan Dr. Biqilaa Hurrisaa
seeraa obbo Issaa Boruu, gorsaa olaanaa harcaatii barattootaaf sababa akka hin taanef sagantaan
oogganaa Biiroo Paabilik Sarviisiifi Kana malees,dhimma waldhabdee
seeraa obbo Addisuu Malaakuufi itti barattoota manneen barnootaatti sooruu eegaleera jedhan.
Misooma Qabeenya Namaa Obbo daangaa naannolee ollaa Oromiyaa tokko
gaafatamaa Waajjira Caffee Oromiyaa
AddisuuAraggaaQixxeessaa Oogganaa tokko waliin jirurratti xiyyeeffannaan Sagantinchi kan eegalame degagersa ummataa akkasumas
Obbo Musxafaa Abbaa Simal Caffeef
Biiroo Dhimmoota Kominikeeshiinii kennamee hojjetamaa kan jiru tauu hojjetoonni mootummaa miindaa jaa tokkoo gadi
erga dhiyeessaniin booda, mariin
Mootummaa Naannoo Oromiyaa, Obbo Pirezidaanti Lammaa Magarsaa eeranii dhiisuun balaa ongee kana dandamachuuf taasisaniifi
irratti taasifamee sagalee guutuudhaan
Ahimad Tusaa OogganaaAbbaa Taayitaa rakkooleen kunneenis yeroon furamuu deggersa qarshii miliyoon 25 Ministeerri Barnootaa
mirkanaaeera.
Galiiwwanii Oromiyaa,Injiinar Abdoo dhabuusaaniitiin harkifachaa dhufuun Federaalaa taasiseen akka taes himaniiru.
Ittifufuunis wixineen labsii gibiraafi Galatoo Oogganaa Abbaa Taayitaa haala yeroo ammaa mulateef sababa Godinichatti akka waliigalaatti manneen barnootaa 399
galii mootummaa fooyyaee bahe labsii Daandiiwwanii Oromiyaa,Obbo taeera jedhan. Rakkoolee daangaa kan jiran yoo tau, kanneen keessaa manneen barnootaa
lakkoofsa 202/2009 tauun sagalee Awwaluu Abdii Oogganaa Ejensii naannoolee ollaa waliin jiru hundeerraa 326 keessatti sagantaan barattootaaf nyaata dhiheessuu
guutuun raggaeera. Labsiin kunis galii Carraa Hojii Uumuufi Wabii Nyaataa furuufis marii geggeessitoota olaanoo kan barbaachisu akka tae Obbo Liiban dubbataniiru.
Oromiyaa keessa jiru hundi Oromiyaaf Oromiyaa, Injiinar Taakkalaa Uumaa naannoolee, ooggantoota mootummaa
akka oolu kan mirkaneessudha. Oogganaa Abbaa Taayitaa Geejjibaa federaalaarraa, abbootii Gadaa, Hanga ammaattis manneen barnootaa 60 keessatti hojiin
Oromiyaa taanii akka muudaman jaarsolii biyyaafi hawaasa naanoo barattoota sooruu eegaluusaafi kanneen hafan keessattis
Wixineen labsii bulchiinsa taaksii
miseensonni caffee sagalee guutuun daangaa jiraatan waliin ittifufee qophiin dhiheessii midhaan nyaataafi meeshaalee nyaataa
Naannoo Oromiyaa murteessuuf baheefi
raggaasaniiru. jiraachuusaafi hanga furmaanni taasifamaa jira jedhaniiru.
muudamni ooggantoota manneen hojii
buuuraa kennamuufitti kan hojjatamu Sagantaan barattoota sooruu kunis hanga xumura
mootummaa garaagaraa naannichaa Muudamni koreewwan dhaabbii Caffee
tauus mirkaneessaniiru. barnootaa bara kanaa Waxabajjii 30tti akka taes bulchichi
qophaaina barumsaa, dandeettiifi Oromiyaa saddeettiifi walumatti kan
muuxannoo hojii qabanirratti namoota 48 sagalee guutuudhaan himaniiru.

Gujiitti lammiiwwan gargaarsi godhamaafii jiru gahaa . . .


taasifame garuu gaaa akka hin taane gargaaramtoonni ni utuu hudhamanii liqimsuuf dirqamuu dubbatu. Midhaan qoodamaa jiru.
dubbatu. gargaarsaa kennamuuf kunillee osoo bifa daakuun taee
Komiishiinii Ooggansa Sodaa Balaa Naannoo Oromiyaatti
marqaa tolfachuun soorachuufillee wayyaa qaba ture jedhan.
Deggarsi nyaata beeladaa mootummaa biraa taasifamaa Abbaan Adeemsa Hojii Dhimmoota Kominikeeshiinii
iruufi baayinni beeladootaa wal simuu dhabuurraa kan kae Obbo Huqqaa Jiloos ongichaan horiifi reootasaanii Mootummaa Obbo Girmaa Wataree gamasaaniitiin
beeladoonni keessumaa loowwan hedduun dhumaa jiru. dhabaniiru. Deggersi gama mootummaatiin taasifamaa furmaata hatattamaaf hanga dandaame bishaaniifi nyaata
jiraatus, nyaataafi bishaan gaaa akka hin taane himuun, isaaniif qoodaa jirra, garuu deggersi taasifamaa jiru gahaa
Ongee mudate kanaan motumaan lubbuu namaarratti
marsaa tokkotti ykn jiatti isaan dabalatee maatii isaan akka hin taane ilaalleerra jedhan.
xiyeeffachuun midhaan nyaataa, nyaata daaimmanii,
bulchan 15f midhaan kiiloogiraama 50 qofatu dhiyaata.
bishaan dhugaatiifi waantota barbaachisoo taan Mootummaa naannoo Oromiyaa waliin dubbachuudhaanis
Margis hidhaa tokkittiin jiaafi isaa olitti dhiyaattu horii
dhiheessuurratti kan argamu yoo tau, gargaarsi dhihaachaa gargaarsi nyaataafi bishaanii dabalatee deggersa meeshaa
qabaniif yoo qoodamu battalatti kan dhumtudha jedhan.
jiruufi ummanni gargaarsa barbaadu wal simuu dhabuun manaa nyaata ittiin bilcheeffatan dhiyeessuuf qophiin
rakkoo quunnamaa jirudha. Kana furuufis hawaasichi Jiraattuun Gooroo Doolaa Aadde Feetisaa Gumii ammoo, taasifamaa jiraachuus himaniiru.
lammiin lammiif miira jedhuun akka wal deggeruufi bishaan naannoosaanii jiru bifasaa waan jijjiirrateef
Godina Booranaattis roobni ganna darbee dafee
mootummaa cinaa dhaabbachuun balicha dandamachiisuuf fageenya deemanii, ofiifi loonsaanitiif bishaan waraabuuf
caamuusaatiifi kan Arfaasaa utuu hin roobiin hafuusaatiin
tattaafataa jira. dirqamaniiru. Bishaan fageenyarraa waraabbatan kanas
horsiifatanii bultoonni jiruufi jireenyasaanii beeladarratti
beeladoonnis tae ummanni isuma waan fayyadamaniif
Gargaarsicha akka yaadametti akka waliin hin geenyeef buuureffatan miidhaaf saaxilamuusaanii ibsaniiru. Akka
yaaddoon rakkoo fayyaa nu mudachuu dandaas sodaa
rakkoowwan quunnaman keessaa walitti buinsa daangaan godinichaatti horsiifatanii bultoonni aanaalee 9 keessa
jedhu qabu.
wal qabatee namoonni qeesaaniirraa buqqaan gargaarsa jiraatan kuma dhibba 4 fi kuma 71 ol taan ongeef saaxilaman
kan barbaadan tauunsaanii baayina gargaaramtootaa Mootummaan bishaan dhiyeessaa akka jiru kan himan Aadde sagantaalee seeftineetiifi nyaata yeroo hatattamaan
dabaleera. Feetisaan, bishaan dhiyaatu guyyoota 4/5 yookin torbeetti deggeramaa jiru.
yammuu tau, konkolaataan bishaan dhiyeessu jiraattota
Horsiifatanii bultoonni godina Gujii aanaa Gumii Eeldalloo Gama mootummaatiinis rakkichi kana caalaa babalachuun
osoo waliin hin gaiin dhuma. Nyaanni madaalawaan
deggersa midhaan nyaataafi bishaan dhugaatii qulqulluu lubbuu namaarra miidhaan akka hin geenyeefi sanyii
hawwaniifi daaimmaniif dhiyaachaa jirus gaaa akka hin
gahaa dhabuusaaniitiif sababa kan tae walitti buinsa loonii hambisuuf konkolaatonni boottee 39 bishaan akka
taane himuun deggersi amma taasifamaafii jiru fooyyauun
daangaatiin qeefi qabeenyasaaniirraa harka duwwaa deddeebisaniif karoorfamee hanga ammaatti 28 hojii
itti fufuu akka qabus dhaammataniiru.
lubbuusaanii oolfachuuf godaanuusaanii yoo tau, gargaarsi jalqabaniiru.
gahaan akka hin taasifamneef himaniiru. Jiraattonniifi hojjetoonni mootummaa magaalaa Nageellee
Jiraataa aanaa Moyyaalee ganda Maalaab kan taan
maallaqa walitti buusuun qarshii kuma 300 oliin midhaan
Obbo Jaarsoo Miillee horsiisee bulaa aanichaa ganda obbo Qalloo Roobaa sababa addaan ciccituu nyaata
nyaataafi nyaata beeladaa bituun jiraattota godina Gujii
Odaa Diimaa jiraatanidha. Beeladasaanii ongeen jalaa beeladaatiiniifi baayina beeladaa jiruufi gargaarsi
aanaa Gumii Eeldalloof arjoomaniiru. Aanaalee kanneen
miidhamaniifi qabeenyaasaanii biroo sababa walitti dhihaachaa jiru wal gituu dhabuurraa kan kae beeladoonni
biroofis arjoomuuf hojjechaa kan jiran yoo tau, karaa
buinsa daangaan dhiisanii dhufuusaaniifi deggersi argataa hedduun duuu eeranii, gargaarsa namaan wal qabte garuu
bakka buaasaanii rakkichi rakkoo waliinii waan taeef
jiran boqqolloo kg 50 mana 4tti tauusaati kan dubbatan. midhaan kg 15 akkasumas zayita, nyaata daaimmaniifi
hanga humnisaanii dandaetti deeggersa taasisan kan itti
Kunimmoo mana tokko keessa maatii 5 hanaga 10 tauuf boloqqeen kennamaa jira, gargaarsi kun osoo bifa kanaan
fufan tauu ibsaniiru.
gahaa miti jedhu. hin dhihaatu taee carraan keenyas akkuma beeladaa ture
Itti gaafatamaan Waajjira Sodaa Balaafi Qophaaummaa jedhaniiru.
Ongeen naannoo kanatti deddeebiee kan mulatu
godinichaa Obbo Abbabaa Abbaa Bulguu gamasaaniitiin,
taus, bara kanaa garuu akka adda itti taes himaniiru. Gama dhiheessii bishaaniitiin garuu hanqinni jira kan jedhan
deggersi mootummaan naannoofi federaalaa godhu akka
Sababnisaas kanaan dura wayita ongeen isaan mudatu ammoo Aadde Faadum Maaxenoon yoo taan, nyaanni
cimu gaafatanii, deggersi hawaasaas akkasuma akka cimu
nannnoosaanii albuudni waan jiruuf albuuda sana baasuun daaimmanii kg 4 daaima tokkotti isaaniif kennamaa akka
hojjetamaa jira. Deggersa idileef midhaan toonii 106 ol kan
gabaatti geeffachuun nyaata namaas tae beeladootasaaniif jiru dubbataniiru.
jiru yoo tau, deggersi hatattamaas dabalataan dhiyaachaa
bitachuun dandamachaa turanirraa sababa walitti buinsaan
akka jiruufi bishaanis boottee 4 fi 5n dhiyaachaa jira jedhan. Obbo Alii Jaataniifi Obbo Dhibaa Waaqoo jiraattota aanaa
buqqauunsaanii rakkicha akka itti hammeesse Horsiifatanii
Mioo ganda Hidhi baabboo yoo taan, nyaanni beeladaa
bultoonni kunniin himaniiru. Loowwan ongeen miidhaman baraaruufis amma ammaatti
dhiyaachaa ture addaan ciccituusaatiin loonsaanii hedduun
margi marsaa shan dhiyaateera kan jedhan ooggantichi,
Aadde Nuuraa Godaanaas aanaadhuma kana keessatti akka jalaa miidhamaniifi duan himanii, loon tokko kanaan
kun garuu gaaa mitiin ibsu. Dhaabbileen mootummaafi
namoota ongeen miidhamaniifi walitti buinsa daangaan dura qarshii kuma 10 hanaga 12tti gurgurachaa turan amma
miti mootummaa piroojektoota bishaaniirratti karoorsuun
buqqaan keessaa tokko yoo taan daaima reefuu dhalatte namni qarshii kuma 3n irraa bitu dhabanii rakkachaa akka
hojjechaa kan jiran yoo tau, bishaan akka kuufamuufi
dugadatti baatanii jiru. Isaanis rakkichaan hubamuusaaniifi jiran himaniiru. Lamaansaaniiyyuu gabaa looniitti loowwan
hawaasnis gara jallisiitti akka galuuf hojjetamaa jiras
daaimmansaaniif nyaanni dabalataa dhihaachaa waan xiqqoo fooyyee qabaniifi adeemuu dandaan gabaatti
jedhaniiru. Meeshaaleen mana keessaafi uffanni halkanii
hin jirreef daaimman kunneen annaan dhuguu baran fidatanis kan irraa bitu hin arganne.
dhaabbilee miti mootummaan arjoomamanis namoota
bishaanillee dhabuun cinaatti boqqolloo affeelamaa
sababa walitti buinsaan qeesaaniirraa buqqaaniif Horsiifatee bultoonni kunneen baayina Gara fuula 13tti

Sirna heera mootummaa gabbisuuf mootummaafi ummanni waliin hojjechuusaanii ni cimsu!


Guraandhala 30 bara 2009 Kallacha Oromiyaa 15

Gaaddisee Ittaanaa

Chaayinaatti manni fincaanii


abbaa urjii shanii ijaarame
Yeroo baayee moggaasni sadarkaan
abbaa urjii jedhamu kan kennamu
hoteeloota stajaajilaafi ulaagaa
hoteelli tokko guutuu qabu guutaniif
sadarkaa isaaniiratti hundaauunidha.
Odeeffannoon tibbana gara biyya
baha fagoo Chaayinaatii dhagaaame
garuu kanaan faallaa kan taedha.
Kutaa kibba Lixaa Chaayinaatti
manni fincaanii abbaa urjii shanii
sadarkaasaa eeggateefi waan
hundumaa of keessaa qabu tokko
ijaaramee tajaajilaaf banaa taeera.
Kutaa biyaattii Shaappiingibaa
jedhamu keessatti manni
qopheessaa magaalittii qulqullina
naannoo eeguufi bakka qulqullinaa
hawwataa tae kana kan ijaare
yoo tau, tajaajiloota kaneen akka
inarneetaa wadaroo malee (Wifi),
televiziyoonota amayyaa qabu kun
bakkee bashannanaa ykn hoteela
sadarkaasa eeggate malee mana
fincaanii hin fakkaatu.
Gamoon isaa alaa wayita ilaalamu baayyee miidhagaafi
ijatti kan tolu yoo tau, keessi isaas dhagaa gati jabeessa
seeraamikiifi halluuwwan hawwatoo, teessuma adda adaa,
bakka itti dhiqannaa qaba. Kana malees gamoo kana keessatti
kutaa daaimman itti kunuunfamaniifi turfaman ammayyaaas Gamoo mana
of keessaa qaba. fincaanichaa
alaafi keessaan
Dabalataanis manni fincaanii kun tajaajila bishaan dhugaatii
qulqulluus ni kenna, bakkeewwan itti bilbila harkaa ykn
mobaayila humna itti guuttatan balaa tae kan qabu yoo
tau, maashinoonni ariitiidhaan kophee miillaa namaarraa
qulqulleessuun qalama itti dibanis tolfameefiira.
Maddi CCTV

Misirroota sirna gaeelasaanii haala adda taeen raawwatan


Dargaggoota biyyaa Chaayinaa kan taan bilisumaanis natti hin dhagaaamu waan
Wuu Shuuyuufi Oowu Kiyaan jedhaman na qabuuf jettee yaaddoo qabdu wayita
jaalalaan waliin erga turanii booda jireenyi kaadhimaasheetti himtutti yaada furmaataa
qofa qofaa nu gaha midhaaniifi bishaan
jechuun uffata walii wal jijjiiranii uffachuuf
keenya bakka tokkoo tauu qaba jechuun
wal fudhuuf murteeffatan. inni dhiheessetti walii galuunidha.

Maarree wal fuudhuun waan haaraa kanarraa kauun misirrichi Wuu Shuyeen
miti, garuu cidha jara kana lamaanii veeloo misirrittiin Oowu Kiyaan uffata
wanti adda isa taasisu, misirrichi uffata guutuu ykn suufii uffachuun sirna
misirrittiin isheenimmoo uffata isaan gaaelasaanii raawwataniiru. kana
sirnicha gaggeeffachuusaaniitiin namoota gochuusaaniitiin namoota waamichicharratti
cidhicharratti hirmaatan raajeeffachiiseera.
argaman ajaaibsiisuusaarrayyuu jaalala
Dhimmichi kaninni akkana tauu dandaeefis waliif qaban ittiin ibsachuuf dhimma itti
Oowu Kiyaan guyyaa cidhasheetiitti uffanni
baaniiru jedhameera.
Wuu Shuuyuufi Oowu Kiyaan sirna gaaelaa isaanii wayita cidhaa isheen uffachuuf yaadde ykn veeloon
raawwatan waan itti dhiphateef wayitan baasu narakkisa, Maddi:-cctvnewschina
Milkaainni gama misooma dinagdeetiin galmaae bulchiinsa gaarii mirkaneessuutiinis ni dabalama!
Kallacha Oromiyaa Guraandhala 30 bara 2009
16

Ibsaa Xurunaa

Shaampiyoonaan ispoortii
tapha guutuu Oromiyaa 23ffaan
iftaan jalqabama
S
haampiyoonaan ispoortii tapha Godinaaleefi bulchiinsonni magaalaa
guutuu Oromiyaa 23ffaan torban qophii gahaa taasisuun ispoorteessitoota
lamaaf Bitooteessa 3 hanga bakka isaan buan kan qopheeffatan yoo
17tti turu iftaan qopheessummaa tau, gara godina Baaleettis imalaa jiru.
godina Baaleetiin magaalaa Roobeetti Godinni Baaleefi bulchiinsi magaalaa
jalqabamuuf qophiin barbaachisu hundi Roobees qophii barbaachisu hunda
xumuraamuusaa Biiroon Dhimma xumuranii eegaa jiru jedhan.
Dargaggootaafi Ispoortii Oromiyaa Godinaaleefi bulchiinsota magaalaa
beeksise. hundarraa ispoorteessitoonni kuma 5
Oogganaan Itti Aanaa biiricha taan gosoota ispoortii 20n kan hirmaatan
Obbo Fissahaa Gabremikaaeel yoo tau, kaayyoon wal dorgommichaas
ibsa biiroosaaniitti miidiyaaleef fayyadamummaa ummataa sadarkaa
kennaniin shaampiyoonichi waggaa sadarkaan jiran mirkaneessuu, Obbo Fissahaa Gabremikaaeel
waggaadhaan gosoota ispoortii 17n ispoorteessitoota ciccimoo naannoo
carraa wal dorgommii hin argannees Naamusa ispoortiin wal qabatees
adeemsifamaa akka ture eeranii, bara keenyaafi biyya keenya bakka buuu
carraa kanaan akka fayyadamaniif leenjistoota, abbootii murtee,
kanas xiyyeeffannoofi qophii addaa dandaaan horachuu, walitti dhufeenya
yaadamee akka tae Obbo Fissahaan oggantoota sadarkaa sadarkaan
taasifameen baayina hirmaattotaafi ummataa cimsuun muuxannoo
eeranii, kilaboonniifi akkaadaamiiwwan jiraniifi isporteessitootaafi leenjiin
gosoota ispoortiin dabaluun dhaadannoo babalisuu, ispoorteessitootaaf carraa
ispoortii kanneen akka Boqqojjiifi gaggabaabaan kennameera, kana
sosochii ummata balaa uumuudhaan kilabootaafi akkadaamiiwwanii akka
Amboo achitti argamuun atileetota waan taeefis wal dorgommichi
fayyadamummaa ispoortii ummataa galaniif carraa uumuudha.
filachuun carraa leenjii akka argatan haala miidhagaafi hoaa taeen kan
ni mirkaneessina jedhuun kan Wal dorgommii kanarratti kilaboonni 20 taasisuufis qophiin taasifameera gaggeeffamu taa jedhamee akka
adeemsifamu taa jedhaniiru. taanis kan hirmaatan yoo tau, atileetota jedhaniiru. eegamus himaniiru.

Wal dorgommiin biskileettii Tour Abbaa


Gadaa 2ffaan adeemsifame
S
irna walarkaa fuudhinsa Baallii
Booranaa 71ffaa sababeeffachuun
wal dorgommiin biskileettii
Tour Abbaa Gadaa 2ffaan godina
Booranaa magaalaa Yaabeellootti
adeemsifameera.
Wal dorgommii guluffii biskileettii
kanarratti ispoorteessitoonni sadarkaa
biyyaatti dorgomaniifi bebeekamoo taan
kan hirmaatan yo tau, kiilomeetira 60
gulufuu dandaaaniiru. Tuuti biskileettii
kun tibba darbe Finfinnee Giddu gala
Aadaatii kan kae yoo tau, xumura
wal dorgommichaan booda gara aanaa
Areeroo ganda badhaasaatti imaluun
sirna xumura wal harkaa fudhinsa baalii
Oromoo Gadaa Booranaa 71ffaarratti
hirmaataniiru.
Waldorgommiin kiilomeetira 60 haguuge
kanaarratti waldorgomtoota gidduutti
wal morkiin cimaan kan taasifame yoo
tau, sadarkaa 1ffaa argachuun Abbaas
Jamaal magaalaa Adaamaarraa warqee,
Wal dorgommichaan booda gara Areeroo ganda Badhaasaatti wayita imalan
Firaaool Warqinaa bulchiinsa magaalaa
Bishooftuurraa nahaasa wayita ispoorteessitoonni kunneen uffata aadaa Booranaa bulchaa akka ta;e ibsaniiru.
badhaafamu, Alamaayyoo Lammeessaa
Godina Booranaa Obbo Liiban Areeroo harkaa fudhataniiru.
Shawaa Kibba Lixaa magaalaa Tullu Ummanni magaalaa Yaabeeloofi naannawa ishees bakkee
Boolloorraa sadaffaa bahuun badhaasa Wal dorgommichaan booda yaada kennaanis deggarsaafi
kabaja Sirna Gadaaf qaban ibsachuuf dorgommii kanarratti dorgommiin gaggeeffamutti argamuun dorgomtootaaf
meedaaliyaa birrii argataniiru.
akka hirmaatan himuun, dorgommii seena qabeessaa kanarratti hamilee kennuun kabaja ispoorteessitoota kanaaf qaban
Badhasa meedaaliyaa kana cinaattis
hirmaachuusaaniitiin gammaachuun itti dhagaaame olaanaa ibsaniiru.
Dhaabbata Birihaaninnaa Salaamitti Maxxansame