Вы находитесь на странице: 1из 46

. .

.
Suomen kielen lyhyt kielioppi.
Astevaihtelu. .
.
() ( ).
(vahva aste).
(heikko aste).
astevaihtelu :
1) kk k (hk h, hke hje; lk l, lke lje; rk r, rke rje).
2) k - (aik aj, eik ej, oik oj; auk au, iik ii, iuk iu; uku uvu, yky yvy).
3) pp p, p v (lp lv, mp mm, rp rv).
4) nk ng.
5) tt t (ht hd, lt ll, nt nn, rt rr).
6) t d (ait aid, oit oid, yt yd; aut au).
NB! tk t ( , pitk.
pitk astevaihtelu !).

. , -i-
( ):
1) : aa ai, ee ei, uu ui, yy yi, i.
2) : uo oi, ie ei, y i, y vi.
3) : a + i oi, i; i + i ei; e, + i i.

. , ( astevaihtelu A) heikko aste


, kiristyneet (). vahva aste:

A. 1) kukka () kukat (), nahka () nahan ( [..]), lahje ()


lahkeet (), jalka () jalat (), kulkea () kuljen (), virka ()
virat (), srke () srjen ().
2) sika () siat (), aika () ajat (), reik () rejt (), poika
() pojat (), hauki () hauet (), liika () liiat (), hiueta
() hiukenen (), puku () puvut (), kyky () kyvyt
().
3) kauppa () kaupan ( [..]), tapa () tavat (), kelvata
() kelpaan (), hammas () hampaat (), varvas ( ) varpaat
( ).
4) henki () henget (), pitk () pitempi ().
5) katto () katot (), vahti () vahdin ( [..]), silta () sillat
(), ranta () rannat (), saartaa () saarran ().
6) lato () ladot (), taitaa () taidan (), voitaa () voidan (),
pyt () pydt (), hauta () hauat ().

. 1) saada () sain ( ), p () piden (), kamee ()


kameiden (), puu () puiden (), syy () syiden ().
2) tuoda () toin ( ), y () iden (), tie () teiden (),
kyd () kvin ( ).
3) antaa () antoi ( ), sortaa () sorti ( ), lukea ()
luki ( ), risti () risteill ( ), sepp () sepill ( ).

C. auer () auteren ( [..]), hiueta () hiukenee (), koe ()


kokeet (), paeta () pakenee ().

1
Substantiivi (Nimisana). Adjektiivi.
. .
Sija. .
12 :
1) nominatiivi, niment (); 2) genitiivi, omanto (); 3) partitiivi, osanto
(); 4) illatiivi, sistulento (); 5) inessiivi, sisolento (); 6) elatiivi,
siseronto (); 7) allatiivi, ulkotulento (); 8) adessiivi, ulko-olento
(); 9) ablatiivi, ulkoeronto (); 10) translatiivi, tulento
();11) essiivi, olento (); 12) abessiivi, vajanto ().
3 :
1) akkusatiivi, ohjanto (); 2) komitatiivi, seuranto (); 3) instruktiivi,
keinonto ( ).

1. Nominatiivi (Niment). .
1) , :
Ihminen menee .
2) ( ) ,
:
Avaa uksi! !
3) (. genitiivi, partitiivi)
:
Min avaan ukset .
4)
(. partitiivi):
Rakentaa talo .

yksikk (. ) , monikko (. )
yksikk, -t.

2. Genitiivi (Omanto). .
1) (
).
:
Isn koti .
:
Isnmaa ( ).
2) (. nominatiivi, partitiivi)
:
Min avaan uksen .
3)
(. nominatiivi, partitiivi):
Min rakensin talon .
4) pit (, ), tytyy (, ), ei tarvitse ( ,
), tekee kipe (), on kuuma (), on kylm () ..,
:
Vieraan pit odottaman .
Pojan tytyy lukea tm kirja .
Pojan ei tarvitse lukea tt kirjaa .
Lapsen tekee kipe .

, astevaihtelu ( yksikk nominatiivi IXII


vahva aste, genitiivi heikko aste, XIIIXX : nominatiivi heikko aste,
genitiivi vahva aste). yksikk monikon nominatiivi ( monikko
-i ).
yksikk -n, monikko 3 : 1) -en, -den (-tten) [
monikko -i]; 2) -en [ yksikk]; 3) -ten [
yksikk].

2
3. Partitiivi (Osanto). .
1) :
Pala leip .
Kilo omenoita .
2) 1 :
Ihmisi (-).
3) p ( yksikk!):
Viisi ihmist .
4) paljon (), vhn ():
Vhn leip .
Paljon ihmisi .
5) monikko, olla (, )
:
Hn on parhaimpia oppilaita .
6) :
Ei ole leip .
7) (. nominatiivi, genitiivi)
( ):
Min avaan usta ( ).
8) C
(. nominatiivi):
Rakentaa taloa .
9) C
(. nominatiivi, genitiivi):
Min rakensin taloa .
10) tulla + ,
:
Min tulen rakentamaan taloa .
11) pyyt (), auttaa (), rakastaa (), tahtoa
(), haluta (), toivottaa ( -. -.):
He pyytvt apua .
Auta ystv! !
Hn rakastaa tytt .
12) :
Hn on vanhempi velle .
13) :
Ystv haluttaa lhte pois .
Laskea mke .
Laskeutua mke (. ablatiivi).
Nousta mke [ ] (. allatiivi).
Puhua suomea - (. translatiivi).
, genitiivi ( astevaihtelu).
yksikk : 1) II VI, IX -a (-);
2) I, VII, VIII, X XX -ta (-t).
monikko : 1) VI, IX XVII -ia (-i);
2) II IV -ja (-j);
3) I, V, VII, VIII, XVIII XX -ita (-it).

1
, () partitiivi , (),
:
Puutarhassa kasvaa omenapuita .
( ).

3
: ;
;
.
Kohteen sijan kyttminen: tekemisen ptksen tahi pttymttmyksen tapauksessa; kokonaiselle tai
epkokonaiselle esineelle vaikutuksen tapauksessa; verbin infinitiivin ja imperatiivin kytksen
tapauksessa.
1) Avaa uksi! (yksikn nominatiivi) !
Min avaan ukset (monikon nominatiivi) .
Min avaan uksen (yksikn genitiivi) .
Min avaan usta (yksikn partitiivi) .
2) Rakentaa talo (nominatiivi) .
Rakentaa taloa (partitiivi) .
Rakenna talo! (nominatiivi) !
Min rakensin talon (genitiivi) .
Min rakensin taloa (partitiivi) .
Min rakennan talon (genitiivi) .
Min rakennan taloa (partitiivi) .
Min tulen rakentamaan taloa (partitiivi) .

4. Illatiivi (Sistulento). .
1) -:
Hn matkusti kaupunkiin .
2) koskea (, ):
Koskea pytn ; .
3) jtt () jd ():
Hn ji puutarhaan .
4) :
Kompastua kiveen ,
Kolauttaa pytn c,
Pist neulaan ,
Laskea rantaan ,
Purra jalkaan ,
Menn lkriin ,
Menn sieneen ,
Kelvata sotilapalvelukseen ,
Tulla tajuihin ,
Joutua eptoivoon .

vahva aste (.. nominatiivi genitiivi), :


B yksikk: 1) II IV, VIII XI, XIII, XIV (), XV () XVII, XX
+ -n;
2) I -h + + -n;
3) VII, XIV (), XVIII, XIX -seen;
4) XII, XV () -teen.
B monikko: 1) IX XIII, XVI XVII -iin;
2) I VI, VIII, XX -ihin;
3) VII, XIV (), XVIII, XIX -isiin;
4) XIV (), XV -ksiin.

4
5. Inessiivi (Sisolento). .
1) -:
Hn asuu kaupungissa .
2) kyd ():
Me kymme elokuvassa .
3) :
Tehd viidess vuodessa .
4) :
Olla sieness [ ],
Olla lkriss ,
Kyd sieness ,
Kyd tiss ,
Miss hn on tiss? [ ]?

:
yksikk yksikn genitiivi + -ssa (-ss).
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -ssa (-ss).

6. Elatiivi (Siseronto). .
1) -:
Hn menee kaupungista .
2) , :
Kertomus isst .
3) :
Ruukku savesta .
4) :
Itke ilosta ,
Tyst vsynyt .
5) :
Kieltyty avusta ,
Palkka tyst ,
Tarttua jalasta kiinni ,
Ihmisest tuntuu, ett ... , ...
Ystvst ... ...

:
yksikk yksikn genitiivi + -sta (-st).
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -sta (-st).

7. Allatiivi (Ulkotulento). .
1) -:
Nousta katolle (. partitiivi).
2) 1 :
Anna koiralle syd! !

:
yksikk yksikn genitiivi + -lle.
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -lle.

1
. genitiivi.

5
8. Adessiivi (Ulko-olento). .
1) -:
Istua katolla .
2) :
Ihmisella on koti .
3) , (. essiivi):
Pivll . Syksyll .
4) .
Lyda naela vasaralla .
5) :
Sijaita oikealla kdell ,
Ampua pyssyll ,
Ajaa autolla ,
Poika on kolmannella .

:
yksikk yksikn genitiivi + -lla (-ll).
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -lla (-ll).

9. Ablatiivi (Ulkoeronto). .
1) -:
Laskeutua katolta alos .
2) -:
Menn joelta .
3) :
Kysy islt ,
Saada tiet ystvlt () ,
Kirje veljelt ,
Hness on jotain islt - ,
Ottaa koiralta luu pois .

:
yksikk yksikn genitiivi + -lta (-lt).
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -lta (-lt).

10. Translatiivi (Tulento). .


1) , :
Tulla aikuiseksi ,
Maalata mustaksi .
2) (. partitiivi):
Sanoa suomeksi -,
3) :
Kolmanneksi - ( ..),
Antakaa anteeksi! !
Hn kelpaa opettajaksi ,
Hnt sanotaan insinriksi (. essiivi).

:
yksikk yksikn genitiivi + -ksi.
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -ksi.

6
11. Essiivi (Olento). .
1) , :
Palvella sotilaana C ,
Silloin hn oli viel tttsen ,
Tyskennell paimenena ,
Hnt pidetn insinrin (. translatiivi).

2) , - (. adessiivi):
Pivn . Tn pivn .
Syksyn [ ]. Viime syksyn .
Ensi vuonna .

:
yksikk: 1) I VIII yksikn nominatiivi + -na (-n);
2) IX XI, XVII yksikn genitiivi ( vahva aste) + -na (-n);
3) XII, XV -tena (-ten);
4) XIII, XIV, XVI, XVIII XX yksikn genitiivi + -na (-n).
monikk: 1) I e monikon partitiivi + -na (-n);
2) II XX monikon genitiivi + -na (-n).

12. Abessiivi (Vajanto). .


- -.
. ilman, partitiivi:
Leivtt; ilman leip .

:
yksikk yksikn genitiivi + -tta (-tt).
monikk monikon genitiivi partitiivi ( I VI, IX heikko aste, VII, VIII, X
XX vahva aste) + -tta (-tt).

13. Komitatiivi (Seuranto). .


.
. , ,
monikko possessiivinen muoto (. ):
Jokainen tuli vaimoinensa, poikinensa, tytrinens, veljinens, sisrinens, ystvinens
, | (), | (), | (), | (),
| ().
: -ine + -ni, -si, -nsa (-ns), -mme, -nne.

14. Instruktiivi (Keinonto). .


. , , .
monikko ( komitatiivi).
Jalkaisin ,
Ksin ,
Kiitollisin mielin ,
Paljain jaloin ,
Paljain pin C ,
Olla hyvilla (pahoilla) mielin () ,
Tulla hyville (pahoille) mielin () .
-in.

7
I taivutus. I .
I .

Yksikk Monikko
Nom. maa pii tie y maat piit tiet yt
Gen. maan piin tien yn maiden piiden teiden iden
Part. maata piit tiet yt maita piit teit it
Ill. maahan piihin tiehen yhn maihin piihin teihin ihin
Iness. maassa piiss tiess yss maissa piiss teiss iss
El. maasta piist tiest yst maist piist teist ist
All. maalle piille tielle ylle maille piille teille ille
Adess. maalla piill tiell yll maill piill teill ill
Abl. maalta piilt tielt ylt mailta piilt teilt ilt
Tr. maaksi piiksi tieksi yksi maiksi piiksi teiksi iksi
Ess. maana piin tien yn maina piin tein in
Abess. maatta piitt tiett ytt maitta piitt teitt itt

Possessiivinen muoto. .

, .

Persoona () Yksikk Monikko


I -ni , , ; . -mme , , ; .
II -si , , ; . -nne , , ; .
III -nsa (-ns) , ; .
yksikn nominatiivi, genitiivi, partitiivi, illatiivi monikon
nominatiivi vahva aste. .
, , poika (), pojan () pojat ()
poikani, : , , .
translatiivi -ksi -kse-:
Hn tuli ystvkseni .
NB ! 1) III inessiivi, elatiivi, allatiivi, adessiivi, ablatiivi essiivi
: + -n.
Tieltns tieltn .
2) I monikon genitiivi
-ide- -itte- :
Maittenne B .

II taivutus. II .
II , -o (-), -u (-y).

Yksikk Monikko
Nom. mato pntt puku madot pntt puvut
Gen. madon pntn puvun matojen pnttjen pukujen
Part. matoa pntt pukua matoja pnttj pukuja
Ill. matoon pnttn pukuun matoihin pnttihin pukuihin
Iness. madossa pntss puvussa madoissa pntiss puvuissa
El. madosta pntst puvusta madoista pntist puvuista
All. madolle pntlle puvulle madoille pntille puvuille
Adess. madolla pntll puvulla madoilla pntill puvuilla
Abl. madolta pntlt puvulta madoilta pntilt puvuilta
Tr. madoksi pntksi puvuksi madoiksi pntiksi puvuiksi
Ess. matona pnttn pukuna matoina pnttin pukuina
Abess. madotta pnttt puvutta madoitta pntitt puvuitta

Poss. m.: yks. nom., gen. matoni, pukusi; ill. pukuunsa; iness. puvussaan.
mon. nom. matomme; gen. matojenne, pukuittenne 1 ; all. puvuilleen.

1
-u (-y) poss. m. mon. gen. -je- -itte-.

8
III taivutus. III .
III (yksivartaloiset ):
1) -i; 2) -e; 3)
, -e ( yksikn nominatiivi , yksikk
monikon nominatiivi genitiivi -i, monikko -e; 4)
-ns, -um, -t, -er, -el, -ail, -ing .. (, -).

Yksikk
Nom. risti paperi polle baisse [bes] cocktail [kokteil]
Gen. ristin paperin pollen baissen [besin] cocktailin
Part. risti paperia pollea baisse [besi] cocktailia
Ill. ristiin paperiin polleen baisseen [besiin] cocktailiin
Iness. ristiss paperissa pollessa baissess [besiss] cocktailissa
El. ristist paperista pollesta baissest [besist] cocktailista
All. ristille paperille pollelle baisselle [besille] cocktailille
Adess. ristill paperilla pollella baissell [besill] cocktaililla
Abl. ristilt paperilta pollelta baisselt [besilt] cocktaililta
Tr. ristiksi paperiksi polleksi baisseksi [besiksi] cocktailiksi
Ess. ristin paperina pollena baissen [besin] cocktailina
Abess. ristitt paperitta polletta baissett [besitt] cocktailitta

Monikko
Nom. ristit paperit pollet baisset [besit] cocktailit
Gen. ristien papereiden pollein baissein [besiin] cocktailien
Part. ristej papereita polleja baissej [besej] cocktaileja
Ill. risteihin papereihin polleihin baisseihin [beseihin] cocktaileihin
Iness. risteiss papereissa polleissa baisseiss [beseiss] cocktaileissa
El. risteist papereista polleista baisseista [beseist] cocktaileista
All. risteille papereille polleille baisseille [beseille] cocktaileille
Adess. risteill papereilla polleilla baisseill [beseill] cocktaileilla
Abl. risteilt papereilta polleilta baisseilt [beseilt] cocktaileilta
Tr. risteiksi papereiksi polleiksi baisseiksi [beseiksi] cocktaileiksi
Ess. ristein papereina polleina baissein [besein] cocktaileina
Abess. risteitt papereitta polleitta baisseitt [beseitt] cocktaileitta

Poss. m.: yks. nom., gen. ristini, paperisi; ill. polleensa; iness. cocktailissaan.
mon. nom. ristinne; gen . ristiemme, papereittemme; iness . baisseissaan.
NB ! sankari mon. gen . sankarten.

IV taivutus. IV .
IV , -a, I
a, aa, ai, i, ii (. VI ).

Yksikk Monikko
Nom. jalka liika silta jalat liiat sillat
Gen. jalan liian sillan jalkojen liikojen siltojen
Part. jalkaa liikaa siltaa jalkoja liikoja siltoja
Ill. jalkaan liikaan siltaan jalkoihin liikoihin siltoihin
Iness. jalassa liiassa sillassa jaloissa liioissa silloissa
El. jalasta liiasta sillasta jaloista liioista silloista
All. jalalle liialle sillalle jaloille liioille silloille
Adess. jalalla liialla sillalla jaloilla liioilla silloilla
Abl. jalalta liialta sillalta jaloilta liioilta silloilta
Tr. jalaksi liiaksi sillaksi jaloiksi liioiksi silloiksi
Ess. jalkana liikana siltana jalkoina liikoina siltoina
Abess. jalatta liiatta sillatta jaloitta liioitta silloitta

Poss. m.: yks. nom., gen. jalkani, liikasi; ill . siltaansa; iness . jalassaan.
mon. nom. jalkamme; gen . siltojenne; ill . liikoihinsa; iness . silloissaan.

9
V taivutus. V .
V : 1) , -a (-) [ ,
-ka (-k), -na (-n), -ra] (c. VI ); 2) , -ia (-i) (. VIII
); 3) , -nta (-nt) (. XIV ); 4)
, , -ija (-ij) [ I V ] (. VI
).

Yksikk Monikko
Nom. harakka astia kulkija harakat astiat kulkijat
Gen. harakan astian kulkijan harakkoiden astioiden kulkijoiden
Part. harakkaa astiaa kulkijaa harakkoita astioita kulkijoita
Ill. harakkaan astiaan kulkijaan harakkoihin astioihin kulkijoihin
Iness. harakassa astiassa kulkijassa harakoissa astioissa kulkijoissa
El. harakasta astiasta kulkijasta harakoista astioista kulkijoista
All. harakalle astialle kulkijalle harakoille astioille kulkijoille
Adess. harakalla astialla kulkijalla harakoilla astioilla kulkijoilla
Abl. harakalta astialta kulkijalta harakoilta astioilta kulkijoilta
Tr. harakaksi astiaksi kulkijaksi harakoiksi astioiksi kulkijoiksi
Ess. harakkana astiana kulkijana harakkoina astioina kulkijoina
Abess. harakatta astiatta kulkijatta harakoitta astioitta kulkijoitta

NB ! monikon genitiivi -ain (-in)


-oiden (-iden) [harakkain], possessiivinen muoto -oitte- (-itte-)
[harakkoittemme].

VI taivutus. VI .
VI : 1) , -a, 1-
e, ee, ei; o, oo, oi; u, uu, ui (. IV ); 2) , -;
3) , -a (-) [ -la (-l), -ma (-m), -pa (-p), -r, -sa (-s),
-ta (-t), -va (-v)] (. V ); 4) -va (-v) , -ma (-m); 5) ,
, -aja (-j), -eja (-ej), -oja (-j), -uja (-yj) [ VI XI ]
(. V ).

Yksikk Monikko
Nom. poika sanoja kyv pojat sanojat kyvt
Gen. pojan sanojan kyvn poikien sanojien kyvien
Part. poikaa sanojaa kyv poikia sanojia kyvi
Ill. poikaan sanojaan kyvn poikiin sanojiin kyviin
Iness. pojassa sanojassa kyvss pojissa sanojissa kyviss
El. pojasta sanojasta kyvst pojista sanojista kyvist
All. pojalle sanojalle kyvlle pojille sanojille kyville
Adess. pojalla sanojalla kyvll pojilla sanojilla kyvill
Abl. pojalta sanojalta kyvlt pojilta sanojilta kyvilt
Tr. pojaksi sanojaksi kyvksi pojiksi sanojiksi kyviksi
Ess. poikana sanojana kyvn poikina sanojina kyvin
Abess. pojatta sanojatta kyvtt pojitta sanojitta kyvitt

Poss. m.: yks. nom., gen. poikani; ill. kyvns; iness. pojassaan.
mon. nom. poikamme; gen. sanojienne; iness. sanojissaan, pojissaan.
NB ! C Jumala mon. gen. jumalten.

10
VII . VII taivutus.
VII , (. I
VIII ).

Yksikk Monikko
Nom. vapaa tienoo kamee vapaat tienoot kameet
Gen. vapaan tienoon kameen vapaiden tienoiden kameiden
Part. vapaata tienoota kameeta vapaita tienoita kameita
Ill. vapaaseen tienooseen kameeseen vapaisiin tienoisiin kameisiin
Iness. vapaassa tienoossa kameessa vapaissa tienoissa kameissa
El. vapaasta tienoosta kameesta vapaista tienoista kameista
All. vapaalle tienoolle kameelle vapaille tienoille kameille
Adess. vapaalla tienoolla kameella vapailla tienoilla kameilla
Abl. vapaalta tienoolta kameelta vapailta tienoilta kameilta
Tr. vapaaksi tienooksi kameeksi vapaiksi tienoiksi kameiksi
Ess. vapaana tienoona kameena vapaina tienoina kameina
Abess. vapaatta tienootta kameetta vapaitta tienoitta kameitta

NB ! -ee bb [bebee] illatiivi -seen (-siin)


-hen (-hiin): ateljeehen; ateljeihiin; bbhen, bbihiin.
Poss. m.: mon. gen. kameittemme, ateljeittenne, bbittens.

VIII . VIII taivutus.


VIII , (. I VII
).

Yksikk Monikko
Nom. autio herttua ainoa korkea autiot herttuat ainoat korkeat
Gen. aution herttuan ainoan korkean autioiden herttuoiden ainoiden korkeiden
Part. autiota herttuata ainoata korkeaa autioita herttuoita ainoita korkeita
Ill. autioon herttuaan ainoaan korkeaan autioihin herttuoihin ainoihin korkeihin
Iness. autiossa herttuassa ainoassa korkeassa autioissa herttuoissa ainoissa korkeissa
El. autiosta herttuasta ainoasta korkeasta autioista herttuoista ainoista korkeista
All. autiolle herttualle ainoalle korkealle autioille herttuoille ainoille korkeille
Adess. autiolla herttualla ainoalla korkealla autioilla herttuoilla ainoilla korkeilla
Abl. autiolta herttualta ainoalta korkealta autioilta herttuoilta ainoilta korkeilta
Tr. autioksi herttuaksi ainoaksi korkeaksi autioiksi herttuoiksi ainoiksi korkeiksi
Ess. autiona herttuana ainoana korkeana autioina herttuoina ainoina korkeina
Abess. autiotta herttuatta ainoatta korkeatta autioitta herttuoitta ainoitta korkeitta

NB ! 1) , -ea (-e), -oa, -ua


monikon genitiivi -eiden, -oiden, -uoiden , , -eain (-ein),
-oain, -uain [korkeain, ainoain, herttuain], possessiivinen muoto , -eitte-, -oitte-,
-uoitte- [korkeittemme, ainoittenne, herttuoittensa].
2) pallea herttua : yks. part. palleata, mon. part. palleoita ..

11
IX . IX taivutus.
IX , ie [
kaksivartaloiset ]. yksikn partitiivi
vahva aste.

Yksikk Monikko
Nom. joki jlki lahti joet jljet lahdet
Gen. joen jljen lahden jokien jlkien lahtien
Part. jokea jlke lahtea jokia jlki lahtia
Ill. jokeen jlkeen lahteen jokiin jlkiin lahtiin
Iness. joessa jljess lahdessa joissa jljiss lahdissa
El. joesta jljest lahdesta joista jljist lahdista
All. joelle jljelle lahdelle joille jljille lahdille
Adess. joella jljell lahdella joilla jljill lahdilla
Abl. joelta jljelt lahdelta joilta jljilt lahdilta
Tr. joeksi jljeksi lahdeksi joiksi jljiksi lahdiksi
Ess. jokena jlken lahtena jokina jlkin lahtina
Abess. joetta jljett lahdetta joitta jljitt lahditta

Poss. m.: yks. nom., gen. jokeni, lahtesi, ill. jlkeesi, iness. lahdessaan.
mon. nom. jokemme, gen. jlkienne, iness. lahdissaan.
NB ! 1) hapsi XI .
2) niemi monikon genitiivi nienten ( XI ).

X . X taivutus.
X ie, IX , ,
, -t- yksikn partitiivi monikon genitiivi.

Yksikk Monikko
Nom. tuli pieni tulet pienet
Gen. tulen pienen tulten pienten
Part. tulta pient tulia pieni
Ill. tuleen pieneen tuliin pieniin
Iness. tulessa pieness tulissa pieniss
El. tulesta pienest tulista pienist
All. tulelle pienelle tulille pienille
Adess. tulella pienell tulilla pienill
Abl. tulelta pienelt tulilta pienilt
Tr. tuleksi pieneksi tuliksi pieniksi
Ess. tulena pienen tulina pienin
Abess. tuletta pienett tulitta pienitta

Poss. m.: yks. nom., gen. tuleni, part. pientsi.


mon. nom. tulemme, gen. pientenne.

12
XI . XI taivutus.
XI , X .
-t- : mn; ks, ps, tss.

Yksikk Monikko
Nom. lumi uksi lapsi veitsi lumet ukset lapset veitset
Gen. lumen uksen lapsen veitsen lunten usten lasten veisten
Part. lunta usta lasta veist lumia uksia lapsia veitsi
Ill. lumeen ukseen lapseen veitseen lumiin uksiin lapsiin veitsiin
Iness. lumessa uksessa lapsessa veitsess lumissa uksissa lapsissa veitsiss
El. lumesta uksesta lapsesta veitsest lumista uksista lapsista veitsist
All. lumelle ukselle lapselle veitselle lumille uksille lapsille veitsille
Adess. lumella uksella lapsella veitsell lumilla uksilla lapsilla veitsill
Abl. lumelta ukselta lapselta veitselt lumilta uksilta lapsilta veitsilt
Tr. lumeksi ukseksi lapseksi veitseksi lumiksi uksiksi lapsiksi veitsiksi
Ess. lumena uksena lapsena veitsen lumina uksina lapsina veitsin
Abess. lumetta uksetta lapsetta veitsett lumitta uksitta lapsitta veitsitt
Poss. m.: yks. nom., gen. ukseni, part. lastasi, iness. veitsessn.
mon. nom. uksemme, gen. veistenne, tr. lapsikseen.
NB ! hapsi IX .

XII . XII taivutus.


XII -si (-lsi, -nsi, -rsi) [ heikk aste], ,
ie, st (d) [-lt-, -nt-, -rt- (-ll-, -nn-, -rr-)] [ t
vahva aste].

Yksikk Monikko
Nom. ksi hirsi kynsi kdet hirret kynnet
Gen. kden hirren kynnen ktten hirtten kyntten
Part. ktt hirtt kyntt ksi hirsi kynsi
Ill. kteen hirteen kynteen ksiin hirsiin kynsiin
Iness. kdess hirress kynness ksiss hirsiss kynsiss
El. kdest hirrest kynnest ksist hirsist kynsist
All. kdelle hirrelle kynnelle ksille hirsille kynsille
Adess. kdell hirrell kynnell ksill hirsill kynsill
Abl. kdelt hirrelt kynnelt ksilt hirsilt kynsilt
Tr. kdeksi hirreksi kynneksi ksiksi hirsiksi kynsiksi
Ess. kten hirten kynten ksin hirsin kynsin
Abess. kdett hirrett kynnett ksitt hirsitt kynsitt

Poss. m.: yks. nom., gen. kteni, kyntesi, part. hirttsi, ill. kynteens.
mon. nom. kyntemme, gen. kttenne, tr. ksikseen.
NB ! 1) tosi monikon genitiivi tosien ( IX ).
2) vuosi yksikn essiivi vuonna.

13
XIII . XIII taivutus.
XIII , -l, -n, -r [
-tar (-tr)], (
vahva aste). (.
astevaihtelu).

Yksikk Monikko
Nom. paimen tytr auer paimenet tyttret auteret
Gen. paimenen tyttren auteren paimenten tytrten auerten
Part. paimenta tytrta auert paimenia tyttri auteria
Ill. paimeneen tyttreen autereen paimeniin tyttriin auteriin
Iness. paimenessa tyttress auteressa paimenissa tyttriss auterissa
El. paimenesta tyttrest auteresta paimenista tyttrist auterista
All. paimenelle tyttrelle auterelle paimenille tyttrille auterille
Adess. paimenella tyttrell auterella paimenilla tyttrill auterilla
Abl. paimenelta tyttrelt auterelta paimenilta tyttrilt auterilta
Tr. paimeneksi tyttreksi autereksi paimeniksi tyttriksi auteriksi
Ess. paimenena tyttren auterena paimenina tyttrin auterina
Abess. paimenetta tyttrett auterett paimenitta tyttritt auteritta

Poss. m.: yks. nom., gen. paimeneni, tyttresi.


mon. nom. paimenemme, gen. ttrtenne.
NB ! auer, askel, ommel, udar autere,
askele, ompele, utare. XVIII .

XIV . XIV taivutus.


XIV : 1) ; ns
[ -lainen (-linen) (, ) -minen
(. V )]; 2) ; sks (s ks
vahva aste).

Yksikk Monikko
Nom. uiminen venlinen ohjas uimiset venliset ohjakset
Gen. uimisen venlisen ohjaksen uimisten venlisten ohjasten
Part. uimista venlist ohjasta uimisia venlisi ohjaksia
Ill. uimiseen venliseen ohjakseen uimisiin venlisiin ohjaksiin
Iness. uimisessa venlisess ohjaksessa uimisissa venlisiss ohjaksissa
El. uimisesta venlisest ohjaksesta uimisista venlisist ohjaksista
All. uimiselle venliselle ohjakselle uimisille venlisille ohjaksille
Adess. uimisella venlisell ohjaksella uimisilla venlisill ohjaksilla
Abl. uimiselta venliselt ohjakselta uimisilta venlisilt ohjaksilta
Tr. uimiseksi venliseksi ohjakseksi uimisiksi venlisiksi ohjaksiksi
Ess. uimisena venlisen ohjaksena uimisina venlisin ohjaksina
Abess. uimisetta venlisett ohjaksetta uimisitta venlisitt ohjaksitta

Poss. m.: yks. nom., gen. uimiseni, ohjaksesi.


mon. nom. ohjaksemme, gen. ohjastenne.
NB ! 1) koiras XIX .
2) ahtaus XV .

14
XV . XV taivutus.
XV , -us (-ys),
, , : yksikk st (d), monikko d (t)ks (t ks
vahva aste).

Yksikk Monikko
Nom. ohjaus yhteys ohjaudet yhteydet
Gen. ohjauden yhteyden ohjauksien yhteyksien
Part. ohjautta yhteytt ohjauksia yhteyksi
Ill. ohjauteen yhteyteen ohjauksiin yhteyksiin
Iness. ohjaudessa yhteydess ohjauksissa yhteyksiss
El. ohjaudesta yhteydest ohjauksista yhteyksist
All. ohjaudelle yhteydelle ohjauksille yhteyksille
Adess. ohjaudella yhteydell ohjauksilla yhteyksill
Abl. ohjaudelta yhteydelt ohjauksilta yhteyksilt
Tr. ohjaudeksi yhteydeksi ohjauksiksi yhteyksiksi
Ess. ohjautena yhteyten ohjauksina yhteyksin
Abess. ohjaudetta yhteydett ohjauksitta yhteyksitt

Poss. m.: yks. nom., gen. ohjauteni, part. yhteyttsi, ill. yhteyteens.
mon. nom. ohjautemme, gen. yhteyksienne, tr. yhteyksikseen.
NB ! ahtaus XIV .

XVI . XVI taivutus.


XVI ( -mpi) vasen.

Yksikk Monikko
Nom. suurempi vasen suuremmat vasemmat
Gen. suuremman vasemman suurempien vasempien
Part. suurempaa vasempaa suurempia vasempia
Ill. suurempaan vasempaan suurempiin vasempiin
Iness. suuremmassa vasemmassa suuremmissa vasemmissa
El. suuremmasta vasemmasta suuremmista vasemmista
All. suuremmalle vasemmalle suuremmille vasemmille
Adess. suuremmalla vasemmalla suuremmilla vasemmilla
Abl. suuremmalta vasemmalta suuremmilta vasemmilta
Tr. suuremmaksi vasemmaksi suuremmiksi vasemmiksi
Ess. suurempana vasempana suurempina vasempina
Abess. suuremmatta vasemmatta suuremmitta vasemmitta

NB ! monikon genitiivi -mpain


(-mpin) -mpien [suurempain].

15
XVII . XVII taivutus.
XVII , , ,
nm, mm (mp) [ -ton (-tn) (-, -)
( -in)].

Yksikk Monikko
Nom. sydn onneton pahin sydmet onnettomat pahimmat
Gen. sydmen onnettoman pahimman sydnten onnetonten pahinten
Part. sydnt onnetonta pahinta sydmi onnettomia pahimpia
Ill. sydmeen onnettomaan pahimpaan sydmiin onnettomiin pahimpiin
Iness. sydmess onnettomassa pahimmassa sydmiss onnettomissa pahimmissa
El. sydmest onnettomasta pahimmasta sydmist onnettomista pahimmista
All. sydmelle onnettomalle pahimmalle sydmille onnettomille pahimmille
Adess. sydmell onnettomalla pahimmalla sydmill onnettomilla pahimmilla
Abl. sydmelt onnettomalta pahimmalta sydmilt onnettomilta pahimmilta
Tr. sydmeksi onnettomaksi pahimmaksi sydmiksi onnettomiksi pahimmiksi
Ess. sydmen onnettomana pahimpana sydmin onnettomina pahimpina
Abess. sydmett onnettomatta pahimmatta sydmitt onnettomitta pahimmitta

Poss. m.: yks. nom., gen. sydmeni; ill . sydmeesi; iness . sydmessn.
mon. nom. sydmemme; gen . sydntenne; ill . sydmiins; iness . sydmissn.

XVIII . XVIII taivutus.


XVIII c, -e, -i, -u,
( ) -h -k.
, yksikn nominatiivi (. astevaihtelu, ),
,
vahva aste.

Yksikk Monikko
Nom. ori osoite koe oriit osoitteet kokeet
Gen. oriin osoitteen kokeen oriiden osoitteiden kokeiden
Part. oritta osoitetta koetta oriita osoitteita kokeita
Ill. oriiseen osoitteeseen kokeeseen oriisiin osoitteisiin kokeisiin
Iness. oriissa osoitteessa kokeessa oriissa osoitteissa kokeissa
El. oriista osoitteesta kokeesta oriista osoitteista kokeista
All. oriille osoitteelle kokeelle oriille osoitteille kokeille
Adess. oriilla osoitteella kokeella oriilla osoitteilla kokeilla
Abl. oriilta osoitteelta kokeelta oriilta osoitteilta kokeilta
Tr. oriiksi osoitteeksi kokeeksi oriiksi osoitteiksi kokeiksi
Ess. oriina osoitteena kokeena oriina osoitteina kokeina
Abess. oriitta osoitteetta kokeetta oriitta osoitteitta kokeitta

NB ! monikon genitiivi possessiivinen muoto


-tte- ( -de-).
Poss. m.: yks. nom., gen. osoitteeni; ill . kokeeseesi; iness . oriissaan.
mon. nom. osoitteemme; gen . osoitteittenne, kokeittenne; ill . osoitteisiins; iness .
kokeissaan.

16
XIX . XIX taivutus.
XIX : 1) -as (-s), es, -is, -os (-s), -us (-ys) ( ),
-h,
, ; 2) mies,
-h .

Yksikk Monikko
Nom. kirves ies hammas mies kirveet ikeet hampaat miehet
Gen. kirveen ikeen hampaan miehen kirveiden ikeiden hampaiden miehien
Part. kirvest iest hammasta miest kirveit ikeit hampaita miehi
Ill. kirveeseen ikeeseen hampaaseen mieheen kirveisiin ikeisiin hampaisiin miehiin
Iness. kirveess ikeess hampaassa miehess kirveiss ikeiss hampaissa miehiss
El. kirveest ikeest hampaasta miehest kirveist ikeist hampaista miehist
All. kirveelle ikeelle hampaalle miehelle kirveille ikeille hampaille miehille
Adess. kirveell ikeell hampaalla miehell kirveill ikeill hampailla miehill
Abl. kirveelt ikeelt hampaalta miehelt kirveilt ikeilt hampailta miehilt
Tr. kirveeksi ikeeksi hampaaksi mieheksi kirveiksi ikeiksi hampaiksi miehiksi
Ess. kirveen ikeen hampaana miehen kirvein ikein hampaina miehin
Abess. kirveett ikeett hampaatta miehett kirveitt ikeitt hampaitta miehitt

NB ! 1) monikon genitiivi -sten


-iden (-ien), heikko (!) aste [kirvesten, iesten, hammasten, miesten].
2) koiras XIV .
Poss. m.: yks. nom., gen. hampaani, ikeesi; ill . hampaaseesi; iness . miehessn.
mon. nom. ikeemme; gen . hammastenne, miestenne; ill . hampaisiinsa; iness . miehissn.

XX . XX taivutus.
XX : 1) , -t (t
); 2) , -ut (-yt) (
), vahva aste , ,
te.

Yksikk Monikko
Nom. kevt airut ktkyt kevt airuet ktkyet
Gen. kevn airuen ktkyen keviden airuiden ktkyiden
Part. kevtt airutta ktkytt kevit airuita ktkyit
Ill. kevseen airueen ktkyeen kevisiin airuihin ktkyihin
Iness. kevss airuessa ktkyess keviss airuissa ktkyiss
El. kevst airuesta ktkyest kevist airuista ktkyist
All. kevlle airuelle ktkyelle keville airuille ktkyille
Adess. kevll airuella ktkyell kevill airuilla ktkyill
Abl. kevlt airuelta ktkyelt kevilt airuilta ktkyilt
Tr. kevksi airueksi ktkyeksi keviksi airuiksi ktkyiksi
Ess. kevn airuena ktkyen kevin airuina ktkyin
Abess. kevtt airuetta ktkyett kevitt airuitt ktkyitt

NB ! 1) monikon genitiivi -(i)tten


-iden (-ien) [kev(i)tten, airuitten, ktkyitten].
2) kevt yksikn essiivi kevnn.
Poss. m.: yks. nom., gen. kevni, ktkyesi; ill . ktkyeesi; iness . kevssn.
mon. nom. kevmme; gen . kevttenne, ktkyittenne; ill . airuihinsa; iness . ktkyissn.

17
Adjektiivi.

Vertailuasteet. .
I. Pozitiivi. .
yht kuin (( ) , ) kuin (, ).

Hn on yht vanha kuin isoisni , .


Valkoinen kuin lumi , .

II. Komparatiivi. C.
,
XVI . genitiivi ,
-mpi.

NB! 1) , -a (-), komparatiivi


-- (vanha c : vanhempi ).
partitiivi: Vanhempi isois .
kuin: Hn on vanhempi kuin isois , .

2) pitk komparatiivi astevaihtelu (. 4- ): pitk


() pitempi ().
3) Komparatiivi hv (; ) parempi (; ).

III. Superlatiivi. .
. genitiivi [ : -a (-),
-e, -o (-), -u (-y) -i; -ea (-e), -ii -ei] + -n:
vanha () vanhin (). hilpe () hilpein ( ).
kaunis (; gen. kauniin) kaunein ().
XVII .
kaikkein, kaikista, mit :
Kaikkein kaunein . Kaunein kaikista ;
. Mit kaunein .
NB! 1) pitk superlatiivi pisin.
2) hyv superlatiivi paras ( )
( XIX ), superlatiivi parhain [() ].

18
. Pronomini.

Akkusatiivi (Ohjanto). .
, , , , kuka?
(?). (,
nominatiivi genitiivi).

. Persoonapronomini.
min , me ,
sin , te ,
hn , [.], he [.],
se [.], n [.].

hn he .
se ne , .

Yksikk Monikko
Nom. min sin hn se me te he ne
Gen. minun sinun hnen sen meidn teidn heidn niiden
Akk. minut sinut hnet - meidt teidt heidt -
Part. minua sinua hnt sit meit teit heit niit
Ill. minuun sinuun hneen siihen meihin teihin heihin niihin
Iness. minussa sinussa hness siin meiss teiss heiss niiss
El. minusta sinusta hnest siit meist teist heist niist
All. minulle sinulle hnelle sille meille teille heille niille
Adess. minulla sinulla hnell sill meill teill heill niill
Abl. minulta sinulta hnelt silt meilt teilt heilt niilt
Tr. minuksi sinuksi hneksi siksi meiksi teiksi heiksi niiksi
Ess. minuna sinuna hnen sin mein tein hein niin
Abess. minutta sinutta hnett sitt meitt teitt heitt niitt

. Demonstratiivipronomini.
tm |, -, -; nm ;
[| (-, -, -) ]
se |, -, -; ne ;
[| (-, -, -) ; ]
tuo |, -, -; nuo ;
[| (-, -, -) ].

se ne persoonapronominit.

Yksikk Monikko
Nom. tm tuo nm nuo
Gen. tmn tuon niden noiden
Part. tt tuota nit noita
Ill. thn tuohon nihin noihin
Iness. tss tuossa niss noissa
El. tst tuosta nist noista
All. tlle tuolle nille noille
Adess. tll tuolla nill noilla
Abl. tlt tuolta nilt noilta
Tr. tksi tuoksi niksi noiksi
Ess. tn tuona nin noina
Abess. ttt tuotta nitt noitta

19
tm nm :
Tm on talo. .
Nm ovat talot. .
se ne :
1) Se, joka ... | (-, -), ...
Muista se! !
Sanon sinulle sit! !
Se viel puuttuisi! !
Sit ennen . Sit varten .
Puhua sit ja tt .
Sill lailla .
Siit voidaan ptell ett ... , ...
Sen tahden . Sen vuoksi .
Sen sijaan ett ... , ...
Sep se! - !
Sen pituinen se! !
Siin sit nyt ollaan! | (-, -)!
2) Ne, jotka ... , ...
Puhua niit nit , .

. Resiprookkinen pronomini.
monikko toinen (
), ,
(, , ).

Gen. toistemme toistenne toistensa


Part. toisiamme toisianne toisiaan
Ill. toisiimme toisiinne toisiinsa
Iness. toisissamme toisissanne toisissaan
El. toisistamme toisistanne toisistaan ,
All. toisillemme toisillenne toisilleen ,
Adess. toisillamme toisillanne toisillaan ,
Abl. toisiltamme toisiltanne toisiltaan
Tr. toisiksemme toisiksenne toisiksensa ()
Ess. toisinamme toisinanne toisinaan ()
Abess. toisittamme toisittanne toisittaan .

. Refleksiivinen pronomini.
itse, :
1) ( , ..) ,
, , :
Min ostin itselleni puvun ,
Hn pesee itsen ( ).

Gen. itse|ni (si, ns, mme, nne, ns)


Part. itse|ni (si, n, mme, nne, n)
Ill. itsee|ni (si, ns, mme, nne, ns)
Iness. itsess|ni (si, n, mme, nne, n)
El. itsest|ni (si, n, mme, nne, n)
All. itselle|ni (si, en, mme, nne, en)
Adess. itsell|ni (si, n, mme, nne, n)
Abl. itselt|ni (si, n, mme, nne, n)
Tr. itsekse|ni (si, ns, mme, nne, ns)
Ess. itsen|ni (si, n, mme, nne, n)
Abess. itsett|ni (si, n, mme, nne, n)

20
2) (, ..) persoonapronomini
, :
Sinun pit tekemn se itse .
:
Min itsekin shkhdin ,
Heill itsekn ei ole sit .

. Interrogatiivipronomini.
kuka? ?
mik? ?, | (-, -)?
mik on ...? ...?
millainen? | (-, -)?
monesko? | (-, -) ?, | (-, -) ?
kumpi? ?, | (-, -) ?
kuka yksikn akkusatiivi kenet. mik monikko mitk
nominatiivi.

Yksikk Monikko
Nom. kuka mik kumpi monesko millainen kutka monetko millaiset
Gen. kenen mink kumman monenko millaisen keitten monienko millaisten
Part. ket mit kumpaa monetako millaista keit moniako millaisia
Ill. kehen mihin kumpaan moneenko millaiseen keihin moniinko millaisiin
Iness. kess miss kummassa monessako millaisessa keiss monissako millaisissa
El. kest mist kummasta monestako millaisesta keist monistako millaisista
All. kelle mille kummalle monelleko millaiselle keille monilleko millaisille
Adess. kell mill kummalla monellako millaisella keill monillako millaisilla
Abl. kelt milt kummalta moneltako millaiselta keilt moniltako millaisilta
Tr. keneksi miksi kummaksi moneksiko millaiseksi keiksi moniksiko millaisiksi
Ess. kenen min kumpana monenako millaisena kein moninako millaisina
Abess. kenett mitt kummatta monettako millaisetta keitt monittako millaisitta

, kuka ( , ..)
illatiivi ablatiivi (keneen, keness, kenest, kenelle,
kenell, kenelt).

. Relatiivipronomini.
, ,
joka | (-, -).

Yksikk Monikko
Nom. joka All. jolle Nom. jotka All. joille
Gen. jonka Adess. jolla Gen. joiden Adess. joilla
Part. jota Abl. jolta Part. joita Abl. joilta
Ill. johon Tr. joksi Ill. joihin Tr. joiksi
Iness. jossa Ess. jona Iness. joissa Ess. joina
El. josta Abess. jotta El. joista Abess. joitta

. Indefiniittipronomini.
joku -; -; -,
jokin -; ; -; -; | (-, -)-; | (-, -)-,
ers - ,
ers ... | (-, -) ...; | (-, -) ... ,
muuan ... ...; | (-, -),
kuka tahansa -; ,
mik tahansa -; ; | (-, -)-; | (-, -) ,
jompikumpi - ; | (-, -)- .
kuka tahansa mik tahansa 1- .

21
Yksikk Monikko
Nom. joku jompikumpi jokin muuan jotkin muutamat
Gen. jonkun jommankumman jonkin muutaman joidenkin muutamien
Part. jotakuta jompaakumpaa jotakin muuatta joitakin muutamia
Ill. johonkuhun jompaankumpaan johonkin muutamaan joihinkin muutamiin
Iness. jossakussa jommassakummassa jossakin muutamassa joissakin muuiamissa
El. jostakusta jommastakummasta jostakin muutamasta joistakin muutamista
All. jollekulle jommallekummalle jollekin muutamalle joillekin muutamille
Adess. jollakulla jommallakummalla jollakin muutamalla joillakin muutamilla
Abl. joltakulta jommaltakummalta joltakin muutamalta joiltakin muutamilta
Tr. joksikuksi jommaksikummaksi joksikin muutamaksi joiksikin muutamiksi
Ess. jonakuna jompanakumpana jonakin muutamana joinakin muutamina
Abess. jottakutta jommattakummatta jottakin muutamatta joittakin muutamitta

Yhsikk Monikko
Nom. ers ert
Gen. ern ersten
Part. erst erit
Ill. erseen erisiin
Iness. erss eriss
El. erst erist
All. erlle erille
Adess. erll erill
Abl. erlt erilt
Tr. erksi eriksi
Ess. ern erin
Abess. ertt eritt

. Definiittinen pronomini.
joka ... | (-, -, -) ... [] (nhd ~ kivi ),
jokainen | (-, -) [] (~ tiet ),
kukin | (-, -) [ ] (~ miest ),
juuri sama | (-, -); | (-, -),
kaikki (, ); (se on ~ ; ~ tietvt ),
koko ... (, , ) [] (~ talo ),
kumpikin [yks.] [ ] (~ silm ),
molemmat [mon.] [ ] (~ tulivat ),
mokoma | (-, -),
muu | (-, -); | (-, -),
moinen | (-, -); | (-, -) (min en ole moista kuullut
),
samainen | [| (-, -)],
samanlainen | (-, -) [| (-, -)],
sellainen | (-, -); | (-, -).
joka koko .
juuri sama 2- ( IV ).
Mokoma VI .
Muu I .
jokainen, moinen, samainen, samanlainen sellainen XIV .
kaikki monikon nominatiivi kaikki; IX
(yhs. kaikki, kaiken, kaikkea, kaikkeen, kaikessa ..; mon. kaikki, kaikkien, kaikkia, kaikkiin, kaikissa ..).

22
Yhsikk Monikko
Nom. moinen kukin kumpikin moiset mollemmat
Gen. moisen kunkin kummankin moisien mollempien
Part. moista kutakin kumpaakin moisia mollempia
Ill. moiseen kuhunkin kumpaankin moisiin mollempiin
Iness. moisessa kussakin kummassakin moisissa mollemmissa
El. moisesta kustakin kummastakin moisista mollemmista
All. moiselle kullekin kummallekin moisille mollemmille
Adess. moisella kullakin kummallakin moisilla mollemmilla
Abl. moiselta kultakin kummaltakin moisilta mollemmilta
Tr. moiseksi kuksikin kummaksikin moisiksi mollemmiksi
Ess. moisena kunakin kumpanakin moisina mollempina
Abess. moisetta kuttakin kummattakin moisitta mollemmitta

. Kielteinen pronomini.
ei .
, ei.
(ei) kukaan ,
(ei) mikn ; | (-, -),
(ei) minknlainen | (-, -) [ ] (ei ole minknlaista epilyst
),
(ei) kumpikaan | (-, -) | (-, -).
Kumpikaan kumpikin.
Minknlainen moinen.

Nom. kukaan mikn


Gen. kenenkn minkn
Part. ketn mitn
Ill. kehenkn miheenkn
Iness. kesskn misskn
El. kestkn mistkn
All. kellekn millekn
Adess. kellkn millkn
Abl. keltkn miltkn
Tr. keneksikn miksikn
Ess. kenenn minn
Abess. kenettkn mittkn

Liitepartikkelit.
.

Edistv. .
-kin (, , , ),
, :
Minkin olin siell .
Hnkin lhtee .
Tsskin tapauksessa .
Siell min olinkin .

Kieltv. .
, -kaan (-kn) ( ,
, , ), (. ):
Ei hnkn lhde .
Siell min en ollutkn .

23
Kysyv. .
-ko (-k) (, ),
, :
Onko sinulla rahaa? ?
En tied, lhdenk , .
Eik hn ole siell? ?
Paljonko kello on? ? [ ?].

Voimistavat. .
I) -pa (-p).
1) ; ; ; (); ; :
Ajaapa hn kovasti! !
Olettepa tupakoineet! !
2) -:
Senp vuoksi min tulinkin! - !

II) -han (-hn).


1) :
Sinhn olet sairas! !
2) ... :
Niithn on paljon! !
3) -:
Otahan! -!
4) :
Tulenhan , .
5) :
Hn tulihan , , .
NB ! passiivin indikatiivin preesensin kielteinen muoto (. ) kysyv partikkeli
? ( -hn ,
):
Eikhn lhdet? , ?

24
. Verbi.

6 ,
partitiivi ( ) I (. ).

I . -aa (-), -ea (-e), -ia (-i), -oa (-), -ua (-y).
I, II, IV V , III .
II . -aada (-d), -ied, -uoda (-yd), -uida, -oida (-id).
VI VII .
III . -la (-l), -na (-n), -ra (-r), -hd, -sta (-st).
VIII IX .
IV . -ata (-t), -ota, -uta (-yt).
X .
V . -ita (-it). XI
.
VI . -eta (-et). XI
.

() . Aktiivi.

( ). Infinitiivi (Nimitapa).

, 5
.

I infinitiivi.
1) Partitiivi ( ). -a (-); -da (-d); -ta (-t) [ VIII -la(-l);
-na (-n); -ra (-r) ].
Tahdon uida .
Mieleen tekee nauraa .

2) Translatiivi. .
. partitiivi -kse.
.
Uidakseni .
Nauraaksens .
Lukeaksemme .

II infinitiivi.
1) Inessiivi. .
. -essa (-ess); -dessa (-dess); -tessa (-tess) [ VIII -lessa(-less); -nessa
(-ness); -ressa (-ress) ], -e -i.
.
Hn nauroi uidessaan , .
Hn nauroi lukiessaan , .
Uidessamme satoi , ( ) .

2) Instruktiivi. ,
. -en; -den; -ten [ VIII -len; -nen;-ren].
Hn ui nauraen , .
Hn kveli horjuen , .
Luottaen siihen ; .

25
III infinitiivi.
1) Illatiivi. menn (, ), lhte ( , ,
), jtt (), jd (), sattua (, ,
), saada ( , , ), tulla ( )
valmis (), valvollinen (). -maan (-mn).
Hn lksi uimaan .
Min sattuin tuolla kymn .
He jivt tyskentelemn .
Min sain uimaan .
Hnet saatiin nauramaan .
Sin tulet nauramaan () .
Min olen valvollinen lhtemn .
Hn on valmis lhtemn .

2) Inessiivi. olla, o (
continuous). -massa (-mss).
Hn on uimassa ( ).

3) Elatiivi. , , , .
tulla ( ( -.)), lopettaa (, ), kielt (), kieltyty
(). -masta (-mst).
Hn tuli uimasta .
Lopeta nauramasta! !
He kieltvt nauramasta .
Min kieltydyin lhtemst .

4) Adessiivi. .
(? ?). -malla (-mll).
Hn kannattaa terveyttn uimalla .

5) Abessiivi. . ,
II . -matta (-mtt).
Uimatta .
Nauramatta .

6) Instruktiivi. . pit ().


-man (-mn).
Minun pit lhtemn .

IV infinitiivi.
1) Nominatiivi. olla ( , ,
, , ). -minen ( nominatiivi
).
Hnen on matkustaminen .
Siihen oli luottaminen .

2) Partitiivi. , nominatiivi, ei ole (


, , , ). -mista (-mist).
Hnen ei ole matkustamista .
Siihen ei ollut luottamista .

IV . I
(. ).

V infinitiivi.
Adessiivi. ( olla) . -maisilla (-misill).
.

Hn oli lukemaisillaan .

26
. Kieltoverbi.
, (mynteinen muoto)
(kielteinen muoto),
(kieltoverbi), , en, et, ei,
emme, ette, eivt; l, lkn, lkmme, lk, lkt.

. Partisiippi.

I ( ).
I partisiippi (preesensin partisiippi).
III infinitiivi ( ) -va (-v). VI
.
1) .
Uidava | (-, -).
Tekev | (-, -).

2) olla () :
a) olla :
Hn on viel kirjottava meille .

b) olla :
Hn oli kirjottava meille ( , ).

3) tiedetn () genitiivi , :
Hnen tiedetn kirjottavan , .

4) :
Hn sanoi tulevansa , .

II ( ).
II partisiippi (perfektin partisiippi).
I infinitiivi -nut (-nyt) [ VIII -lut (-lyt); -rut (-ryt);
IX -sut (-syt); X, XI -nnut (-nnyt)].
:
Uinut | (-, -).
Noussut | (-, -).

Yksikk Monikko
Nom. uinut noussut uineet nousseet
Gen. uineen nousseen uineiden nousseiden
Part. uinutta noussutta uineita nousseita
Ill. uineeseen nousseeseen uineisiin nousseisiin
All. uineelle nousseelle uineille nousseille
Adess. uineella nousseella uineilla nousseilla
Abl. uineelta nousseelta uineilta nousseilta
Tr. uineeksi nousseeksi uineiksi nousseiksi
Ess. uineena nousseena uineina nousseina

27
. Indikatiivi.

. Preesens.
,
.
:
1) partitiivi:
Min saatan vierasta [sinua] [].
Min saatan vieraita [teit] [].
2) yksikn genitiivi monikon nominatiivi,
akkusatiivi:
Min saatan vieraan [sinut] [].
Min saatan vieraat [teidt] [].
indikatiivin preesens ( ) :

Mynteinen muoto (. ) Kielteinen muoto (. )


Yksikk I persoona () -n Yksikk I pers. en + yks. I
II pers. -t
III pers.

II pers. et
III pers. ei }
pers.

Monikko I pers. -mme Monikko I pers. emme + yks. I


II pers.
III pers.
-tte
-vat (-vt)
II pers. ette
III pers. eivt
} pers.

I II III , , (. astevaihtelu).

preesens kertoa ():

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min kerron | () Min en | ()

}
Sin kerrot | () Sin et | ()
Hn kertoo | () Hn ei kerro | ()
Me kerromme | () Me emme | ()
Te kerrotte | () Te ette | ()
He kertovat | () He eivt | ()

. Imperfekti.
, .
( preesens) :
1) partitiivi:
Hn saati vierasta [sinua] [].
Hn saati vieraita [teit] [].
2) yksikn genitiivi monikon nominatiivi,
akkusatiivi:
Hn saati vieraan [sinut] [].
Hn saati vieraat [teidt] [].

indikatiivin imperfekti ( ) :

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Yksikk I pers. -in Yksikk I pers. en
II pers. -it
III pers. -i
II pers. et
III pers. ei
} + II partisiipin yksikk

Monikko I pers. -imme Monikko I pers. emme


II pers. -itte
III pers. -ivat (-ivt)
II pers. ette
III pers. eivt
} + II partisiipin monikko

preesens, imperfekti I II III , ,


(. astevaihtelu).

28
: Esimerkiksi:

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min kerroin | () Min en | ()
Sin kerroit
Hn kertoi
| ()
| ()
Sin et
Hn ei } kertonut | ()
| ()
Me kerroimme | () Me emme | ()
Te kerroitte
He kertoivat
| ()
| ()
Te ette
He eivt } kertoneet | ()
| ()

. Perfekti.
preesens olla II partisiippi .

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min olen Min en ole
Sin olet
Hn on }
kertonut Sin et ole
Hn ei ole } kertonut

Me olemme Me emme ole


Te olette
He ovat }
kertoneet Te ette ole
He eivt ole } kertoneet

:
1) , :
Min olen tuolla toiminut kaksi kuuta .
He eivt ole tuolla toimineet kahtakaan kuuta .
Ty on loppunut, sen vuoksi me poistumme , .

2) , , :
Te olette odottaneet kaksi tuntia ja odotatte viel .
3) , :
Kun hn on synyt ja juonut, hn paneutuu maata , .
He tulevat vain silloin, kun me olemme poistuneet , .
NB! , [. -htaa (-ht) II ]
imperfekti:
Hn parahti kivust .

. Pluskvamperfekti.
imperfekti olla II partisiippi .

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min olin Min en ollut
Sin olit
Hn oli }
kertonut Sin et ollut
Hn ei ollut } kertonut

Me olimme Me emme olleet


Te olitte
He olivat }
kertoneet Te ette olleet
He eivt olleet } kertoneet

:
1) , , :
Min olin toiminut aamusta iltaan .
Te olitte hnen luo tulleet liian myhn .
Taudin takia en jo ollut toiminut kaksi kuuta - .
2) , :
Kun olimme tyn lopettaneet, me lksimme lepmn ,
.
He tulivat vain silloin, kun olimme nelj tuntia odottaneet ,
.
Ystvt eivt olleet heit kyln kutsuneet, sen vuoksi he eivt tulleet
, .

29
. Futuuri.
,
preesens, yksikn genitiivi monikon nominatiivi ,
akkusatiivi :
Min kerron sadun (sadut) ().
Min otan hnet vastaan .
kielteinen muoto, partitiivi, .
-htaa (-ht) preesens
:
Hn parahtaa kivust .
preesens tulla ( )
+ III infinitiivin illatiivi:

Min tulen ()

} }
Sin tulet ()
Hn tulee kertomaan ()
Me tulemme ()
Te tulette ()
He tulevat ()

NB! , preesens saada ( , )


:
Hn saa kertomaan .
Min saan hnet kertomaan .

. Konditionaali.

Preesens.
1) ,
.
:

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Yksikk I pers. -isin Yksikk I pers. en
II pers. -isit
III pers. -isi
II pers. et
III pers. ei
} -isi

Monikko I pers. -isimme Monikko I pers. emme


II pers. -isitte
III pers. -isivat (-isivt)
II pers. ette
III pers. eivt
} -isi

: Esimerkiksi:

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min kertoisin | () Min en | ()
Sin kertoisit
Hn kertoisi
Me kertoisimme
| ()
| ()
| ()
Sin et
Hn ei
Me emme
} kertoisi | ()
| ()
| ()
Te kertoisitte
He kertoisivat
| ()
| ()
Te ette
He eivt } kertoisi | ()
| ()

2) C , , (
yksikn III persoona):
En tied, kenen puoleen kntyisi , .
Mit nyt sanoisi? ?; ?
3) , kunpa ( ()):
Kunpa en myhstyisi! !

30
Perfekti.
konditionaalin preesens olla + II partisiippi .
: Esimerkiksi:

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min olisin Min en olisi
Sin olisit
Hn olisi }
kertonut Sin et olisi
Hn ei olisi }kertonut

Me olisimme Me emme olisi


Te olisitte
He olisivat }
kertoneet Te ette olisi
He eivt olisi }kertoneet

, , . ,
.
Jos hn olisi minulle sen kertonut, niin min tietisin ,
.

. Imperatiivi.

Preesens.
,
.
1) Yksikn I persoona .
2) Yksikn II persoona indikatiivin preesensin yksikn I persoona
.
3) Yksikn III persoona ( )
I infinitiivi + -koon (-kn), -tkoon (-tkn).
4) Monikon I persoona I infinitiivi + -kaamme (-kmme), -tkaamme (-tkmme).
indikatiivin preesens (. passiivi).
5) Monikon II persoona I infinitiivi + -kaa (-k), -tkaa (-tk).
6) Monikon III persoona I infinitiivi + -koot (-kt), -tkoot (-tkt).
kielteinen muoto , yksikn II persoona
, I
infinitiivi + -ko (-k), -tko (-tk).
: Esimerkiksi:

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Kerro! ! l kerro! !
Kertokoon! ! lkn kertoko! !
Kertokaamme! ()! lkmme kertoko! !
Kertokaa! ! lk kertoko! !
Kertokoot! ! lkt kertoko! !

Perfekti.
III persoona. imperatiivin preesens olla + II partisiippi
. , ( )
.

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Olkoon hn kertonut! ! lkn olko hn kertonut! !
Olkoot he kertoneet! ! lkt olko he kertoneet! !

: Esimerkiksi:
lkn olko hn kertonut ennen tuloani! !

31
. Potentiaali.

Preesens.
I infinitiivi -ne- [ VIII -le-; -re-; IX -se-; X,
XI -nne-] + . :

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min kertonen (tullen) , , () Min en

}
Sin kertonet (tullet) , , () Sin et
Hn kertonee (tullee) , , () Hn ei kertone (tulle)
Me kertonemme (tullemme) , , () Me emme
Te kertonette (tullette) , , () Te ette
He kertonevat (tullevat) , , () He eivt

Perfekti.
potentiaalin preesens , olla liene- + II partisiippi
:

Mynteinen muoto Kielteinen muoto


Min lienen Min en liene
Sin lienet
Hn lienee }
kertonut (tullut) Sin et liene
Hn ei liene } kertonut (tullut)

Me lienemme Me emme liene


Te lienette
He lienevat }
kertoneet (tulleet) Te ette liene
He eivt liene } kertoneet (tulleet)

:
Hn lienee jo lhtenyt , , .
Mihin he lienevt lhteneet? ?
NB! liene- :
Lieneep niin , .
Asianaita lienee toisin -, .

(-) . Passiivi.
Infinitiivi (Nimitapa).
II infinitiivi.
Inessiivi. , .
, .
:
1) I IV aktiivin indikatiivin preesensin I persoona [ -a (-) -]
+ -taessa (-tess);
2) V, VI, VII, IX XI c aktiivin I infinitiivi + -essa (-ess);
3) VIII -lessa (-less); -nessa (-ness); -ressa (-ress).
Uitaessa min istuin rannalla , .
Kytettess vaatetus voi revet , .

III infinitiivi.
Instruktiivi. , pit (, ,
), ei pid ( , ).
II infinitiivi + -taman (-tmn); -ttaman (-ttmn); [-laman (-lmn); -naman (-nmn);
-raman (-rmn)]:
Pit lhettmn sinne! !
Lakia ei pid rikottaman! !

32
Partisiippi.

I partisiippi (preesensin partisiippi).


II infinitiivi + -tava (-tv); -ttava (-ttv).

1) :
Kerrottava | (-, -).
VI .

2) aktiivin IV infinitiivi, on ( ,
, , , ):
Minun on syttv .
Teidn oli lhdettv pois .

II partisiippi (perfektin partisiippi).


II infinitiivi + -tu (-ty); -ttu (-tty).

1) :
Kerrottu | (-, -).
II .

2) partitiivi .
a) , genitiivi:
Vieraiden saavuttua me istuuduimme pydn reen .
b) , II partisiippi possessiivinen muoto:
Lopettuani ty min lksin pois , .

3) .

III partisiippi (tekijn partisiippi).


III ( ).
,
(), genitiivi / possessiivinen muoto.
aktiivin III infinitiivi + -ma (-m):
Isn tekem tuoli .
Maalaamasi taulu .

Indikatiivi.

Preesens.
-
.
II infinitiivi; mynteinen muoto +; -daan (-dn) ; -taan (-tn) [-laan (-ln);
-naan (-nn); -raan (-rn)]; kielteinen muoto + -da (-d); -ta (-t) [-la (-l); -na (-n); -ra (-r)]:
Kerrotaan ; .
Ei kerrota ; .

Imperfekti.
-
.
II infinitiivi; mynteinen muoto + -tiin; -ttiin; kielteinen muoto + -tu (-ty);
-ttu (-tty).
Kerrottiin ; .
Ei kerrottu ; .

33
Perfekti.
-
.
aktiivin indikatiivin preesensin yksikn III persoona olla + passiivin II
partisiippi:
Minulle on se kerrottu .
Minulle ei ole sit kerrottu .

Pluskvamperfekti.
- .
aktiivin indikatiivin imperfektin yksikn III persoona olla + passiivin II
partisiippi:
Kun hnelle oli se kerrottu, hn naurahti , .
Jos kerran hnelle ei ollut sit kerrottu, niin hn loukkaantui ,
.

Futuuri.
- :
passiivin preesensi tulla + aktiivin III infinitiivin illatiivi :
Tullaan sit kertomaan ; .

Konditionaali.

Preesens.
- .
II infinitiivi; mynteinen muoto + -taisiin (-tisiin); -ttaisiin (-ttisiin); kielteinen
muoto + -taisi (-tisi); -ttaisi (-ttisi):
Kerrottaisiin ; .
Ei kerrottaisi ; .

Perfekti.
aktiivin konditionaalin preesensin yksikn III persoona olla + passiivin II
partisiippi . , , -
, , :
Jos ei olisi sit minulle kerrottu, niin min en tietisi ,
.

Imperatiivi.

Preesens.
-
.
II infinitiivi; mynteinen muoto + -takoon (-tkn); -ttakoon (-ttkn);
kielteinen muoto lkn + -tako (-tk); -ttako (-ttk):
Kerrottakoon! !
lkn kerrottako! !

34
Perfekti.
( - ) .
aktiivin imperatiivin preesensin yksikn III persoona olla + passiivin II
partisiippi :
Olkoon kerrottu! !
lkn olko kerrottu! !

Potentiaali.

Preesens.
- .
II infinitiivi; mynteinen muoto + -taneen (-tneen); -ttaneen (-ttneen); kielteinen
muoto + -tane (-tne); -ttane (-ttne):
Kerrottaneen (tultaneen) , ().
Ei kerrottane (tultane) , ( ).

Perfekti.
- .
liene- + passiivin II partisiippi
:
Lieneen kerrottu (tultu) , ().
Ei liene kerrottu (tultu) , ( ).

Deverbaalinen nomini. .

Tekijnnimi. ().
aktiivin III infinitiivi.
-ja (-j):
Kertoja .
Tekijnnimet, I (), II V, VI () [ -
aja (-j), -eja (-ej), -oja (-j), -uja (-yj)], VI .
Tekijnnimet, I (), VI (), VII XI [ -
ija (-ij)], V .
NB! -tar (-tr). Tekijnnimi
XIII .

Kertojatar .

Teonnimi. ().
aktiivin III infinitiivi + -minen ( IV infinitiivi).
Uiminen .
XIV .

35
Verbien taipuminen. .
:
1) I infinitiivi [part.]; II infinitiivi [iness.]; III infinitiivi [ill.]; 2) aktiivi [indikatiivin preesens (yksikn, monikon I,
III persoonat); indikatiivin imperfekti (yksikn, monikon I, III persoonat); konditionaali (preesensin yksikn, monikon I, III
persoonat); imperatiivi (preesensin yksikn, monikon II persoonat); I partisiippi; II partisiippi]; 3) passiivi (indikatiivin
preesens, indikatiivin imperfekti, konditionaali (prees.), I partisiippi, II partisiippi); 4) teonnimi; 5) tekijnnimi 1 .

I .

I taivutus. I .
I : 1) ,
-a, 1- (. II );
2) , -.

Infinitiivit. Imperatiivi.
I antaa lukea anna! lue!
II antaessa lukiessa antakaa! lukekaa!
III antamaan lukemaan Partisiipit.
Aktiivi. I antava lukeva
Ind. Preesens. II antanut lukenut
annan luen Passiivi.
antaa lukee Ind. Preesens.
annamme luemme annetaan luetaan
antavat lukevat Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. annettiin luettiin
annoin luin Konditionaali.
antoi luki annettaisiin luettaisiin
annoimme luimme Partisiipit.
antoivat lukivat I annettava luettava
Konditionaali. II annettu luettu
antaisin lukisin Teonnimi.
antaisi lukisi antaminen lukeminen
antaisimme lukisimme Tekijnnimi.
antaisivat lukisivat antaja (VI) lukija (V)

II taivutus. II .
o II : 1) ,
-a, 1- e, o, u (c. I ); 1) ,
- (. III ); 1) , -a (-) (. III
) [ -ttaa (-tt) ,
, -htaa (-ht)].

Infinitiivit.
I pit sortaa opettaa vierht
II pitess sortaessa opettaessa vierhtess
III pitmn sortamaan opettamaan vierhtmn
Aktiivi.
Ind. Preesens.
pidn sorran opetan vierhdn
pit sortaa opettaa vierht
pidmme sorramme opetamme vierhdmme
pitvt sortavat opettavat vierhtvt
Ind. Imperfekti.
pidin sorrin opetin vierhdin
piti sorti opetti vierhti
pidimme sorrimme opetimme vierhdimme
pitivt sortivat opettivat vierhtivt

1
tekijnnimi , .

36
Konditionaali.
pitisin sortaisin opettaisin vierhtisin
pitisi sortaisi opettaisi vierhtisi
pitisimme sortaisimme opettaisimme vierhtisimme
pitisivt sortaisivat opettaisivat vierhtisivt
Imperatiivi.
pid! sorra! opeta! vierhd!
pitk! sortakaa! opettakaa! vierhtk!
Partisiipit.
I pitv sortava opettava vierhtv
II pitnyt sortanut opettanut vierhtnyt
Passiivi.
Ind. Preesens.
pidetn sorretaan opetetaan vierhdetn
Ind. Imperfekti.
pidettiin sorrettiin opetettiin vierhdettiin
Konditionaali.
pidettisiin sorrettaisiin opetettaisiin vierhdettisiin
Partisiipit.
I pidettv sorrettava opetettava vierhdettv
II pidetty sorrettu opetettu vierhdettv
Teonnimi.
pitminen sortaminen opettaminen vierhtminen
Tekijnnimi.
pitj (VI) sortaja (VI) opettaja (VI) vierhtj (VI)

III taivutus. III .


III , o II , :
ts.

Infinitiivit. Imperatiivi.
I puoltaa tiet puolla! tied!
II puoltaessa tietess puoltakaa! tietk!
III puoltamaan tietmn Partisiipit.
Aktiivi. I puoltava tietv
Ind. Preesens. II puoltanut tietnyt
puollan tiedn Passiivi.
puoltaa tiet Ind. Preesens.
puollamme tiedmme puolletaan tiedetn
puoltavat tietvt Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. puollettiin tiedettiin
puolsin tiesin Konditionaali.
puolsi tiesi puollettaisiin tiedettisiin
puolsimme tiesimme Partisiipit.
puolsivat tiesivt I puollettava tiedettv
Konditionaali. II puollettu tiedetty
puoltaisin tietisin Teonnimi.
puoltaisi tietisi puoltaminen tietminen
puoltaisimme tietisimme Tekijnnimi.
puoltaisivat tietisivt puoltaja (VI) tietj (VI)

37
IV taivutus. IV .
IV , -o (-), -i, -u (-y) [
- -ttua (-tty) . V ].

Infinitiivit. Imperatiivi.
I ehti kutoa sattua ehi! kudo! satu!
II ehtiess kutoessa sattuessa ehtik! kutokaa! sattukaa!
III ehtimn kutomaan sattumaan Partisiipit.
Aktiivi. I ehtiv kutova sattuva
Ind. Preesens. II ehtinyt kutonut sattunut
ehin kudon satun Passiivi.
ehtii kutoo sattuu Ind. Preesens.
ehimme kudomme satumme ehitn kudotaan satutaan
ehtivt kutovat sattuvat Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. ehittiin kudottiin satuttiin
ehin kudoin satuin Konditionaali.
ehti kutoi sattui ehittisiin kudottaisiin satuttaisiin
ehimme kudoimme satuimme Partisiipit.
ehtivt kutoivat sattuivat I ehittv kudottava satuttava
Konditionaali. II ehitty kudottu satuttu
ehtisin kutoisin sattuisin Teonnimi.
ehtisi kutoisi sattuisi ehtiminen kutominen sattuminen
ehtisimme kutoisimme sattuisimme Tekijnnimi.
ehtisivt kutoisivat sattuisivat ehtij (V) kutoja (VI) sattuja (VI)

V taivutus. V .
V - -utua (-yty) (. IV ):

Infinitiivit. Imperatiivi.
I avautua peseyty avaudu! peseydy!
II avautuessa peseytyess avautukaa! peseytyk!
III avautumaan peseytymn Partisiipit.
Aktiivi. I avautuva peseytyv
Ind. Preesens. II avautunut peseytynyt
avaudun peseydyn Passiivi.
avautuu peseytyy Ind. Preesens.
avaudumme peseydymme avaudutaan peseydytn
avautuvat peseytyvt Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. avauduttiin peseydyttiin
avauduin peseydyin Konditionaali.
avautui peseytyi avauduttaisiin peseydyttisiin
avauduimme peseydyimme Partisiipit.
avautuivat peseytyivt I avauduttava peseydyttv
Konditionaali. II avauduttu peseydytty
avautuisin peseytyisin Teonnimi.
avautuisi peseytyisi avautuminen peseytyminen
avautuisimme peseytyisimme Tekijnnimi.
avautuisivat peseytyisivt avautuja (VI) peseytyj (VI)

38
II .

VI taivutus. VI .
VI .

Infinitiivit. Imperatiivi.
I saada juoda kyd saa! juo! ky!
II saadessa juodessa kydess saakaa! juokaa! kyk!
III saamaan juomaan kymn Partisiipit.
Aktiivi. I saava juova kyv
Ind. Preesens. II saanut juonut kynyt
saan juon kyn Passiivi.
saa juo ky Ind. Preesens.
saamme juomme kymme saadaan juodaan kydn
saavat juovat kyvt Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. saatiin juotiin kytiin
sain join kvin Konditionaali.
sai joi kvi saataisiin juotaisiin kytisiin
saimme joimme kvimme Partisiipit.
saivat joivat kvivt I saatava juotava kytv
Konditionaali. II saatu juotu kyty
saisin joisin kvisin Teonnimi.
saisi joisi kvisi saaminen juominen kyminen
saisimme joisimme kvisimme Tekijnnimi.
saisivat joisivat kvisivt saaja (VI) juoja (VI) kvij (V)

VII taivutus. VII .


VII -oida (-id),
dts (. XI ).
NB! .

Infinitiivit. Imperatiivi.
I tupakoida tupakoi!
II tupakoidessa tupakoikaa!
III tupakoimaan Partisiipit.
Aktiivi. I tupakoiva
Ind. Preesens. II tupakoinut
tupakoin Passiivi.
tupakoi Ind. Preesens.
tupakoimme tupakoidaan
tupakoivat Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. tupakoitiin
tupakoi(tsi)n Konditionaali.
tupakoi(tsi) tupakoitaisiin
tupakoi(tsi)mme Partisiipit.
tupakoi(tsi)vat I tupakoitava
Konditionaali. II tupakoitu
tupakoisin Teonnimi.
tupakoisi tupakoiminen
tupakoisimme Tekijnnimi.
tupakoisivat tupakoi(tsi)ja (V)

39
III .

VIII taivutus. VIII .


VIII , :

Infinitiivit. Imperatiivi.
I tehd panna ommella tee! pane! ompele!
II tehdess pannessa ommellessa tehk! pankaa! ommelkaa!
III tekemn panemaan ompelemaan Partisiipit.
Aktiivi. I tekev paneva ompeleva
Ind. Preesens. II tehnyt pannut ommellut
teen panen ompelen Passiivi.
tekee panee ompelee Ind. Preesens.
teemme panemme ompelemme tehdn pannaan ommellaan
tekevt panevat ompelevat Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. tehtiin pantiin ommeltiin
tein panin ompelin Konditionaali.
teki pani ompeli tehtisiin pantaisiin ommeltaisiin
teimme panimme ompelimme Partisiipit.
tekivt panivat ompelivat I tehtv pantava ommeltava
Konditionaali. II tehty pantu ommeltu
tekisin panisin ompelisin Teonnimi.
tekisi panisi ompelisi tekeminen paneminen ompeleminen
tekisimme panisimme ompelisimme Tekijnnimi.
tekisivt panisivat ompelisivat tekij (V) panija (V) ompelija (V)

IX taivutus. IX .
IX -sta (-st), t :

Infinitiivit. Imperatiivi.
I nousta repist nouse! repise!
II noustessa repistess nouskaa! repisk!
III nousemaan repisemn Partisiipit.
Aktiivi. I nouseva repisev
Ind. Preesens. II noussut repissyt
nousen repisen Passiivi.
nousee repisee Ind. Preesens.
nousemme repisemme noustaan repistn
nousevat repisevt Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. noustiin repistiin
nousin repisin Konditionaali.
nousi repisi noustaisiin repistisiin
nousimme repisimme Partisiipit.
nousivat repisivt I noustava repistv
Konditionaali. II noustu repisty
nousisin repisisin Teonnimi.
nousisi repisisi nouseminen repiseminen
nousisimme repisisimme Tekijnnimi.
nousisivat repisisivt nousija (V) repisij (V)

40
IV .

X taivutus. X .
X : 1) -a (-),
vahva aste ; 2) -e, -i, -o (-), -u (-y), vahva aste
-a- (--).

Infinitiivit. Imperatiivi.
I levt maata kadota lep! makaa! katoa!
II levtess maatessa kadotessa levtk! maatkaa! kadotkaa!
III lepmn makaamaan katoamaan Partisiipit.
Aktiivi. I lepv makaava katoava
Ind. Preesens. II levnnyt maannut kadonnut
lepn makaan katoan Passiivi.
lep makaa katoaa Ind. Preesens.
lepmme makaamme katoamme levtn maataan kadotaan
lepvt makaavat katoavat Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. levttiin maattiin kadottiin
lepsin makasin katosin Konditionaali.
lepsi makasi katosi levttisiin maattaisiin kadottaisiin
lepsimme makasimme katosimme Partisiipit.
lepsivt makasivat katosivat I levttv maattava kadottava
Konditionaali. II levtty maattu kadottu
lepisin makaisin katoaisin Teonnimi.
lepisi makaisi katoaisi lepminen makaaminen katoaminen
lepisimme makaisimme katoaisimme Tekijnnimi.
lepisivt makaisivat katoaisivat lepj (VI) makaaja (VI) katoaja (VI)

V VI .
XI taivutus. XI .
XI , vahva aste
n ts (. VII ):

Infinitiivit. Imperatiivi.
I paeta valita pakene! valitse!
II paetessa valitessa paetkaa! valitkaa!
III pakenemaan valitsemaan Partisiipit.
Aktiivi. I pakeneva valitseva
Ind. Preesens. II paennut valinnut
pakenen valitsen Passiivi.
pakenee valitsee Ind. Preesens.
pakenemme valitsemme paetaan valitaan
pakenevat valitsevat Ind. Imperfekti.
Ind. Imperfekti. paettiin valittiin
pakenin valitsin Konditionaali.
pakeni valitsi paettaisiin valittaisiin
pakenimme valitsimme Partisiipit.
pakenivat valitsivat I paettava valittava
Konditionaali. II paettu valittu
pakenisin valitsisin Teonnimi.
pakenisi valitsisi pakeneminen valitseminen
pakenisimme valitsisimme Tekijnnimi.
pakenisivat valitsisivat pakenija (V) valitsija (V)

41
Epsnnlliset verbit. .
, .
.
1) aueta , ( ), ,
, II infinitiivin illatiivi aukenemaan XI ,
( ), , , ,
II infinitiivin illatiivi aukeamaan X .

2) haastaa (, ), I , aktiivin indika-


tiivin imperfekti II (haastin, haasti ...).

3) juosta (), IX , aktiivi sks,


XI : indikatiivin preesens (juoksen, juoksee ...); indikatiivin imperfekti (juoksin,
juoksi ...); konditionaali (juoksisin, juoksisi ...); imperatiivin yksikn II persoona (juokse!); I partisiippi (juokseva);
teonnimi (juokseminen); tekijnnimi (juoksija).

4) kaataa , , , III ,
, - aktiivi X : I infinitiivin partitiivi (kaata); II
infinitiivin inessiivi (kaatessa); imperatiivin monikko (kaatkaa!); II partisiippi (kaannut).

5) lhte (, ), I , aktiivi,
ht ks, XI : indikatiivin imperfekti (lksin, lksi ...) konditionaali
(lksisin, lksisi ...).

6) oieta , II infinitiivin illatiivi oikenemaan


XI , () II infinitiivin illatiivi oikeamaan
X .

7) olla (), aktiivi : indikatiivin preesensin III persoonat


(on, ovat) potentiaali (lienen, lienee ...).

8) X palata (), levt (


), aktiivi kadota,
j: indikatiivin preesens (palajan, palajaa ...) konditionaali (palajaisin, palajaisi ...).

9) piest (), IX , aktiivi sks,


XI : indikatiivin preesens (pieksen, pieksee ...); indikatiivin imperfekti (pieksin,
pieksi ...); konditionaali (pieksisin, pieksisi ...); imperatiivin yksikn II persoona (piekse!); I partisiippi (pieksev);
teonnimi (piekseminen); tekijnnimi (pieksij).

10) saartaa (, ), I , aktiivin


indikatiivin imperfekti III (saarsin, saarsi ...).

11) soutaa , aktiivin indikatiivin imperfekti II


(soudin, souti ...), , V (sousin, sousi).

12) taitaa (, , ), III , aktiivin II partisiippi


X (tainnut).

13) tiet , , III ,


(-.) aktiivi X : I infinitiivin partitiivi (tiet);
II infinitiivin inessiivi (tietess); imperatiivin monikko (tietk!); II partisiippi (tiennyt).

14) tuntea (, ), I , aktiivin


indikatiivin imperfekti III (tunsin, tunsi ...).

42
Lukusana. .

Perusluvut. .
1 10.
yksikn nominatiivi, yksikn genitiivi, partitiivi,
illatiivi , , monikon nominatiivi, genitiivi, partitiivi, illatiivi.
1. Y|ksi (hden, ht, hteen; hdet, ksien, ksi, ksiin).
2. Ka|ksi (hden, hta, hteen; hdet, ksien, ksia, ksiin).
3. Kolm|e (en, ea, een; et, ien, ia, iin).
4. Nelj| (n, , n; t, in, i, iin).
5. Vii|si (den, tt, teen; det, tten, si, siin).
6. Kuu|si (den, tta, teen; det, tten, sia, siin).
7. Seitse|mn (mn, nt, mn; mt, min, mi, miin).
8. Kahdeks|an (an, aa, aan; at, ain, ia, iin).
9. Yhdeks|n (n, , n; t, in, i, iin).
10. Kymmen|en (en, t, een; et, ten, i, iin).
perusluvut :
Yhdet sakset .
Neljill housuilla .
Ei ole viisi kenki .
NB! nominatiivi perusluvut ( yksi), yksikn
partitiivi. ,
!
Nom. kaksi pukua ( )
Gen. kahden puvun
Part. kahta pukua
Ill. kahteen pukuun ..

11 19.
11. Y|ksitoista (hdentoista, httoista, hteentoista).
12. Ka|ksitoista (hdentoista, htatoista, hteentoista).
13. Kolm|etoista (entoista, eatoista, eentoista).
14. Nelj|toista (ntoista, toista, ntoista).
15. Vii|sitoista (dentoista, tttoista, teentoista).
16. Kuu|sitoista (dentoista, ttatoista, teentoista).
17. Seitse|mntoista (mntoista, nttoista, mntoista).
18. Kahdeks|antoista (antoista, aatoista, aantoista).
19. Yhdeks|ntoista (ntoista, toista, ntoista).
, 1- ,
(-toista) .

20 99.
20. Kaksikymment (kahdenkymmenen, kahtakymment, kahteenkymmeneen ..).
21. Kaksikymment yksi (kahdenkymmenen yhden, kahtakymment yht, kahteenkymmeneen
yhteen ..).
30. Kolmekymment (kolmenkymmenen, kolmeakymment, kolmeenkymmeneen ..).
40. Neljkymment (neljnkymmenen, neljkymment, neljnkymmeneen ..).
50. Viisikymment (viidenkymmenen, viittkymment, viiteenkymmeneen ..).
60. Kuusikymment (kuudenkymmenen, kuuttakymment, kuuteenkymmeneen ..).
70. Seitsemnkymment (seitsemnkymmenen, seitsentkymment, seitsemnkymmeneen ..).
80. Kahdeksankymment (kahdeksankymmenen, kahdeksaakymment, kahdeksaankymmeneen
..).
90. Yhdeksnkymment (yhdeksnkymmenen, yhdekskymment, yhdeksnkymmeneen ..).
99. Yhdeksnkymment yhdeksn (yhdeksnkymmenen yhdeksn, yhdekskymment yhdeks,
yhdeksnkymmeneen yhdeksn ..).
, .

43
100 999.
100. Sa|ta (dan, taa, taan).
200. Kaksisataa (kahdensadan, kahtasataa, kahteensataan ..).
900. Yhdeksnsataa (yhdeksnsadan, yhdekssataa, yhdeksnsataan ..).
999. Yhdeksnsataa yhdeksnkymment yhdeksn (yhdeksnsadan yhdeksnkymmenen yhdeksn,
yhdekssataa yhdekskymment yhdeks, yhdeksnsataan yhdeksnkymmeneen
yhdeksn ..).
NB! , .
, inessiivi, :
Yhdeksnsataa yhdeksnkymment yhdeksss ..

1 000 1 000 000.

1000. Tuha|t (nnen, tta, nteen; ess. ntena; mon. nnet, nsien, nsia, nsiin).
2000. Kaksituhatta (kahdentuhannen, kahtatuhattaa, kahteentuhanteen ..).
5682. Viisituhatta kuusisataa kahdeksankymment kaksi (viidentuhannen kuudensadan
kahdeksankymmenen kahden, viitttuhatta kuuttasataa kahdeksaakymment kahta,
viiteentuhanteen kuuteensataan kahdeksaankymmeneen kahteen ..).
1 000 000. Miljoon|a (an, aa, aan; mon. at, ien, ia, iin).
NB! 1) , .
, inessiivi, :
Viisituhatta kuusisataa kahdeksnkymment kahdess ..;
2) :
304 000. Kolmesataaneljtuhatta.

Jrjestusluvut. .
1-n 10-s.
1-n. Ensimmi|nen (sen, st, seen; set, sten, si, siin).
2-n. Toi|nen (sen, sta, seen; set, sten, sia, siin).
3-s. Kolma|s (nnen, tta, nteen; nnet, nsien, nsia, nsiin).
4-s. Nelj|s (nnen, tt, nteen; nnet, nsien, nsi, nsiin).
5-s. Viide|s (nnen, tt, nteen; nnet, nsien, nsi, nsiin).
6-s. Kuude|s (nnen, tta, nteen; nnet, nsien, nsia, nsiin).
7-s. Seitsem|s (nnen, tt, nteen; nnet, nsien, nsi, nsiin).
8-s. Kahdeksa|s (nnen, tta, nteen; nnet, nsien, nsia, nsiin).
9-s. Yhdeks|s (nnen, tt, nteen; nnet, nsien, nsi, nsiin).
10-s. Kymmene|s (nnen, tt, nteen; nnet, nsien, nsi, nsiin).

11-ta 19-ta.
11-ta. Yhde|stoista (nnentoista, tttoista, nteentoista; ess. ntentoista; mon. nnettoista, nsientoista,
nsitoista, nsiintoista,).
12-ta. Kahde|stoista (nnentoista, ttatoista, nteentoista).
13-ta. Kolma|stoista (nnentoista, ttatoista, nteentoista).
14-ta. Nelj|stoista (nnentoista, tttoista, nteentoista).
15-ta. Viide|stoista (nnentoista, tttoista, nteentoista).
16-ta. Kuude|sitoista (nnentoista, ttatoista, nteentoista).
17-ta. Seitsem|stoista (nnentoista, tttoista, nteentoista).
18-ta. Kahdeksa|stoista (nnentoista, ttatoista, nteentoista).
19-ta. Yhdeks|stoista (nnentoista, tttoista, nteentoista).
, 1- ,
(-toista) .

44
20-s 99-s.
20-s. Kahdeskymmenes (kahdennenkymmenennen, kahdettakymmenett, kahdenteenkymmenenteen
..).
21-s. Kahdeskymmenes yhdes (kahdennenkymmenennen yhdennen, kahdettakymmenett yhdett,
kahdenteenkymmenenteen yhdenteen, kahdennessakymmenenness yhdenness ..).
30-s. Kolmaskymmenes (kolmannenkymmenennen, kolmattakymmenett, kolmanteenkymmenenteen
..).
40-s. Neljskymmenes (neljnnenkymmenennen, neljttkymmenett, neljnteenkymmenenteen
..).
50-s. Viideskymmenes (viidennenkymmenennen, viidettkymmenett, viidenteenkymmenenteen
..).
60-s. Kuudeskymmenes (kuudennenkymmenennen, kuudettakymmenett, kuudenteenkymmenenteen
..).
70-s. Seitsemskymmenes (seitsemnnenkymmenennen, seitsemttkymmenett,
seitsemnteenkymmenenteen ..).
80-s. Kahdeksaskymmenes (kahdeksannenkymmenennen, kahdeksattakymmenett,
kahdeksanteenkymmenenteen ..).
90-s. Yhdeksskymmenes (yhdeksnnenkymmenennen, yhdeksttkymmenett,
yhdeksnteenkymmenenteen ..).
99-s. Yhdeksskymmenes yhdekss (yhdeksnnenkymmenennen yhdeksnnnen,
yhdeksttkymmenett yhdekstt, yhdeksnteenkymmenenteen yhdeksnteen ..).
, .

100-s 999-s.
100-s. Sada|s (nnen, tta, nteen; ess. ntena; mon. nnet, nsien, nsia, nsiin).
200-s. Kahdessadas (kahdennensadannen, kahdettasadatta, kahdenteensadanteen ..).
900-s. Yhdeksssadas (yhdeksnnensadannen, yhdeksttsadatta, yhdeksnteensadanteen ..).
999-s. Yhdeksssadas yhdeksskymmenes yhdekss (yhdeksnnensadannen
yhdeksnnenkymmenennen yhdeksnnen, yhdeksttsadatta yhdeksttkymmenett
yhdekstt, yhdeksnteensadanteen yhdeksnteenkymmenenteen yhdeksnteen ..).
NB! , .
, inessiivi, ,
perusluku:
Yhdeksnsataa yhdeksnkymment yhdeksnness ..

1 000-s 1 000 000-s.


1000-s. Tuhanne|s (nnen, tta, nteen).
2000-s. Kahdestuhannes (kahdennentuhannennen, kahdettatuhannetta, kahdenteentuhanenteen
..).
23 561-s. Kahdeskymmeneskolmastuhannes viidessadas kuudeskymmennes yhdes
(kaksikymmentkolmetuhatta viisisataa kuusikymment yhdennen ..).
1 000 000-s. Miljoona|s (nnen, tta, nteen; mon. nnet, nsien, nsia, nsiin).
NB! 1) , , genitiiivi,
,
:
2) :
304 000-s. Kolmassadasneljstuhannes.

45
Epmriset lukusanat. .

hiukan , paljonko? ( )?
joitakin ; -, valtava mr ,
jonkin verran -, vhn .
paljon ,

( )
:
Viisi esinett , Paljon esineit .

Lukusana-pronomini moni. - moni.


moni , ,
( , ):
1) yksikn (!) nominatiivi ():
Moni ihminen luulee, ett ... () , ... (. 4).
2) yksikn partitiivi , :
Monta ihmist .
Monta vuotta .
Montako ...? ...?
3) monikon partitiivi ():
Monia vuosia .
4) monikon (!) nominatiivi, genitiivi ( ):
Monet luulevat, ett ... , ... (c. 1).
Monien mielest .
5) :
Ota niin monta ..., kuin haluat! ..., !
Yht monta ... kuin ...kin ..., ...
Monessa suhteessa .
Monen aikaan .
Monella tavalla .
Monen monta .
Monen monta kertaa .
Kuinka monta? ? ?
Moni muu .

46

Оценить