Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo

18.5.2018 013863195

Essee
Kolmesta Kullervosta

Tässä esseessä analysoin Kiven sekä Tolkienin Kullervo-muunnelmia Kalevalan

Kullervosta. Vertailen molempia versioita keskenään sekä Kalevalan versioon. Teokset
kuuluvat kuitenkin eri lajeihin: Kiven Kullervo on näytelmä kun taas Tolkienin Kullervo
on viimeistelemätön novelli. Vertailu lajien rajojen yläpuolella voi vaikuttaa hankalalta
mutta hahmon analyysi on kuitenkin järkevää, sillä molemmat perustuvat Kalevalan
Kullervoon. Kalevalan Kullervo toisaalta on enemmän Lönnrotin tekemä muunnelma
erilaisista kansanrunoista ja Keski-ajan balladeista.

Tolkienin Kullervo on ensimmäinen askel Keski-Maan universumin luomisessa vaikka

kirjailija jätti sen keskeneräiseksi. Kullervon tarina oli tärkein askel Tolkienin matkalla
aineiston muunnelmasta oman tarinan keksimiseen, mistä tuli ensin Silmarillion ja sitten
Taru sormusten herrasta. Kullervo oli Keski-Maan varhaishistoriassa seikkaileva synkkä
Turin Turambarin esi-isä. Tolkien kirjoitti sen luonnoksen kokeiluna: tarkoitus oli koota
oma eepos Iso-Britannialle eri aineksista mutta lopputulos oli luoda oma universumi,
joka on viehättänyt lukijoita ympäri maailmaa. (Flieger, 2010)

J. R. R. Tolkien (1892–1973) alkoi kirjoittaa Kullervosta omaa versiotaan arvioiden

mukaan vuosina 1912–1914. Kesken jäänyt The Story of Kullervo on Tolkienin
ensimmäinen proosamuotoinen fantasiateksti ja esikuva myöhempien tarinoiden
traagisille elementeille. Kullervo on myös hyvin lähellä Tolkienin Túrin Turambarin
tarinaa (Vehkomäki, 2017) . Molemmat hahmot menettävät perheensä hyvin nuorina,
kasvavat ilman vanhempia ja ovat väkivallan kierteen ansassa. Molempien hahmojen
isä oli jollakin tavalla valtias, joka menetti kaiken sodassa. He molemmat kuuluvat
soturiaatelistoon mutta menettävät asemansa ja Túrinia voidaan pitää kuitenkin sodan
sankarina kun taas Kullervo on enemmän kostaja. He molemmat rakastuvat
tuntemattomaan naiseen ensisilmäyksellä ja kuolevat traagisesti sen takia. Heillä on
myös yhteinen psykologinen piirre: hyvin heikot itsehillintätaidot. Tolkienin Kullervo

1
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

poikkeaa muista Kullervoista, sillä hänellä on kaksoissisko Wanona, mutta heilläkin on

kohtalokas kohtaaminen ja traaginen loppu.

Kullervon maailma

Kiven Kullervon näytelmässä otetaan enemmän huomioon Kalevalan yhteisöllisyyttä:

kuvataan ala- ja yläluokkaa, sekä erilaisia säätyjä. Sivuhenkilöt näytelmässä ovat
yleensä nimettömiä ja kasvottomia. He ovat yleensä koomisia ja vastaavat kreikkalaisen
tragedian kuoron tapaan yhteisön ääntä. (Nummi, 2014: 120)

Väinö toimii moraalisena ja tietäväisenä henkilönä, joka ymmärtää Kullervon

traagisuutta, tunnustaa hänet arvokkaana henkilönä ja säälii hänen surullista
kohtaloaan. Vaikka Väinö esiintyy melkein näytelmän lopussa, hän on henkisesti läsnä
tunnettuna sankarina alusta lähtien. Väinö, Lemminkäinen ja Ilmari olisivat voineet
tarjota Kullervolle mahdollisuuden elää kunnollista ja ja kunnianarvoisaa elämää, mutta
saapuvat liian myöhään. Kullervo kuolemaisillaan kuitenkin saa vilauksen siitä,
minkälainen hänen elämänsä olisi voinut olla ja saa ihmisarvolleen tunnustusta, jota hän
oli aina halunnut.

Kiven Kullervo ottaa esiin sosiaalisia aiheita ja viittauksia, kuten kansan vapauden ja
maaorjuuden, mistä Lönnrot ei voinut tai uskaltanut puhua niin avoimesti. On totta, että
Lönnrot käytti Kalevalassa orjuuden teemaa sekä Pohjolan ja Kalevalan kansojen
jatkuvaa sotaa keskenään. Uuden Kalevalan esipuheessa Lönnrot todistaa: “Kalevalan
asukasten maksaneen muinoin veroa Pohjolan kansalle kunnes Väinämöinen, Ilmarinen
ja Lemminkäinen tekivät lopun veron-alaisuudelle… Juuri siinä onki Kalevala-runojen
keskinäinen side eli yhteys, että kertovat, kuinka Kalevala vähitellen vauristui Pohjolan
vertaiseksi ja viimein pääsi voitolle”. Lönnrot kuitenkin oli varovainen ja varmisti, että
Pohjolaa ei voinut yhdistää muihin olemassaoleviin maihin. (Apo, 2013: 41)

Kiven aikana tilanne oli vapautuneempi, ja siksi hän pystyi heti ensimmäisessä
näytöksessä käsittelemään vapausteemaa. Kullervo valittaa, että jatkuva veljesviha ajaa

2
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

Kalevalan kansan tuhoon, mutta jos eri heimot yhdistyisivät, olisi mahdollista käydä
sotaa Pohjolaa vastaan. Kullervo: “Sodalla tulisella kävisimme Pohjolaan, perikatoon
hävittäisimme ylpeän suvun ja voiton pauhinalla sieltä kääntyisimme, eikä kenkään
enään rohkenisi Kalevan kansalta veroa vaatia, vaan nousisi meille aina vapauden jalot
päivät.” (Kivi, 2012: 21)

Vaikka Kullervo ei voinut itse osallistua vapaussotaan, hän huomaamattaan tekee

sodan mahdolliseksi tappamalla Ilmarin emännän. Nyyrikki selittää: “Kalevalan uroot,
Väinö, Ilmari ja Lemminkäinen nyt miehissä ovat lähteneet Sampoa ryöstämään
Pohjolasta. Sillä onhan ankara viha taasen meidän maan ja Pohjolan välillä ollut siitä
asti kuin se vintiö ja lurjus Kullervo tappoi Ilmarin emännän.” (Kivi, 2012: 101)

Duaalisuus

Hyvä ja paha taistelevat näytelmässä jatkuvasti erityisesti Kullervossa: hänestä pitäisi

tulla sankari mutta hänet myydään orjaksi. Kullervo on aina halunnut olla perheensä
kanssa: “Iloisesti nyt asuisimme Kalervolan avarassa pirtissä, joka keskellä peltoja
lakealla kunnaalla seisoi, ja metsät, joissa murisit karhut ja kuhertelit terret,
ympäröitsivät tämän tienoon. Hauskasti, Kimmo, siellä eläisimme.” (Kivi, 2012: 20)
mutta ei osaa tehdä mitään hyvin isän talossakaan vaikka yrittää kovasti.

Untamo ja Kalervo muistuttavat myös duaalisuutta veljessodan juonessa. Molemmat

ovat hyvin julmia Kullervoa kohtaan ja aiheuttavat hänessä epätoivoa ja tuskaa. Untamo
isän sijaisena on nähnyt Kullervon pelkästään vihollisena alusta alkaen. Kalevalan
Kullervossa Untamo yrittää käyttää Kullervon ihmeellistä voimana työvoimana ja vasta
kun hän huomaa, että poika on saamaton, päättää myydä hänet Ilmariselle. Tolkienin
Kullervo joutuu orjuuteen myös saamattomuuden vuoksi. Kiven Kullervon tarinassa
toisaalta Untamo on aina tiennyt, että hänen on pakko päästä eroon Kullervosta tavalla
tai toisella: koston uhka on liian suuri ja Kullervon voima liian uhkaava. Untamo: “Onhan
ennustettu, että hän [Kullervo] meille surman saattaa” (Kivi, 2012: 9).

3
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

Vaikka Kalervo on Kullervon isä, hän osoittaa Kullervolle vain epäluottamusta ja

vihamielisyyttä. Kalervo: “Kavala kettu, nyt aikees ymmärrän: Mua tahdot ansaan
viekotella ja viedä saaliis kikkuisen Unnon kynsiin” (Kivi, 2012: 60). Kalevalassa Kalervo
on myös hyvin tyytymätön poikansa saamattomuudesta mutta ei osoita siitä niin
suorasti kuten Kiven Kullervon näytelmässä. Tolkienin Kullervon tarinassa Kalervo on
oikeasti kuollut, mutta kaikki muut sukulaiset ovat selvinneet. Kullervolla on Wanona-
kaksoissiskon lisäksi kaksi vanhempaa sisarusta: veli ja sisko, jotka ovat hyvin etäisiä
Kullervoa ja Wanonaa kohtaan. Kullervon äiti on myös hyvin etäinen, eikä häntä enää
kiinnosta mikään miehensä kuoleman jälkeen. Vasta kun Kullervo on myyty orjaksi,
hänen äitinsä ilmaisee omia lämpimiä tunteita poikaansa kohtaan mutta tunnustus tulee
liian myöhään: Kullervo ei voi enää välittää muista ihmisistä paitsi siskostaan
Wanonasta.

Sekä Kiven että Tolkienin versioissa kaksoisolennoksi voi kutsua myös Ilmarin emäntää
(Asemon vaimoa) ja Ainikkia (Wanonaa): he sekä edustavat Kullervolle vihamielisyyttä
ja pelkoa mutta samalla seksuaalista vetovoimaa. Kumpaankin Kullervo tuntee
eroottista vetoa, mikä koituu nuorille naisille kohtalokkaaksi. Kullervo maksaa Ilmarin
emännän torjunnan, halveksunnan, pilkan ja kiusaamisen verellä. Hän toimii
piittaamattomasti ja heti katuu murhaa.

Tolkienin tarinassa Kullervo ja Wanona ovat kaksoset ja heillä on hyvin läheinen suhde.
He ovat aina yhdessä korpimetsässä ja oppivat paljon luonnosta sekä taikavoimista.
Kun Kullervo myydään Asemolle (Ilmariselle) kaksoset joutuvat eroamaan, mikä
aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Wanonaa voidaan pitää Kullervon ainoana suhteena
omaan inhimillisyyteensä, mikä katkeaa lopullisesti orjaksi tulemisen jälkeen. Asemon
vaimon tapon jälkeen Kullervo päättää kostaa Untamolle kaikki loukkaukset, mutta
matkalla sinne hän tapaa metsän neidon, joka varoittaa häntä menemästä vuorille ja
ehdottaa jatkaa matkaa ala-tasangolla. Kullervo ei noudata neuvoa ja vuorella tapaa
Wanonan, mutta ei tunnista häntä ja pakottaa tytön tulemaan puolisokseen. “Damn
thee, Sari, descendant of Kampa… unfortunate and twisted. May thy fortune be terrible
and dark thy journey. In your life thou have walked along the slavery path and the empty

4
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

tundra of solitude. May thine end nevertheless be more terrible. A eternal tale for the
men. Of a destiny of sorrow and horror.” (Tolkien, 2010).

Tällä tavalla Asemon vaimon kirous Kullervolle toteutuu: kirous aiheuttaa unohdusta,
siksi kaksoset eivät tunnista toisiaan vaikka eivät olleet erillään kauaa. Lyhyt aika
Wanonan kanssa merkitsee Kullervolle ainoaa aitoa onnen hetkeä, joka vie molemmat
tuhoon. Kirous-teema on Tolkienin muissa teoksissa hyvin läsnä, varsinkin Túrin
Turambarin tarinassa, jossa Glaurung-lohikäärme, joka kirosi Túrinin koko perheen ja
käytti lohikäärmeensilmiensä lumousta Túrinia ja hänen siskoaan Niënoria (Nínielia)
vastaan.

Kiven näytelmässä Kalervon emäntä on ainoa ihminen, joka oikeasti rakastaa Kullervoa
ja on huolissaan hänestä. Ainikki tietysti myös on rakastumassa Kullervoon heidän
lyhyenä yhteisenä aikanaan, mutta Kalervon emännän suhde Kullervoon on
voimakkaampi ja jatkuu jopa kuoleman jälkeen. Kalervon emäntä pyytää Sinipiialta
apua auttaakseen Kullervoa sekä pyytää häneltä rukoilemaan Ukkoa Kullervon vuoksi.
Ukko ei kuitenkin anna anteeksi ja Kullervon äiti jää surulliseksi. Kullervo kuitenkin
tekee tiettyä sovintoa Ainikin kanssa, sillä hän näkee hänet vähän ennen kuolemaa ja
puhuu hänelle hyvin lempeästi.

Mytologia

Kullervo on Lönnrotin luomus, joka on saanut vaikutteita sen ajan taiteellisista

virtauksista kuten kansallisen eepoksen luomisen tärkeydestä, antiikin maailman
traditioon sitoutumisesta sekä pohjoismaisesta varhaiskirjallisuudesta ja keskiaikaisia
balladeja muistuttavasta tematiikasta. Teoksessa on kuitenkin läsnä myös “ikiaikainen
suomalais-karjalainen perintö loitsujen muodossa”. (Apo, 2013: 43)

Kalevalan Kullervon mytologinen ulottuvuus on voimakkaammin esillä kuin Kiven

Kullervossa, jolla ei ole oikeastaan taikavoimaa paitsi se, että hän on uskomattoman
vahva. Kiven Kullervo tappaa Ilmarin emännän veitsillä eikä käytä loitsuja ollenkaan.

5
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

Tolkienin Kullervo seuraa paljon tarkemmin Kalevalan Kullervon piirteitä ja sen

mytologista ulottuvuutta. Kiven näytelmässä ei myöskään kuulla mitään loitsuista eikä
taikavoimia, ainoastaan esitetään yliluonnollisia olentoja kuten Ukko, Sinipiika ja Ajatar.

Tolkienille Kalevala, ja erityisesti Kullervon tarina, kuului vanhaan tuntemattomaan

maailmaan. Tolkienin mielestä Kalevala oli tarina muinaisajasta, joka oli säilynyt
paremmin eristäytyneellä alueella kuten Suomessa. “Tuntui kuin olisin löytänyt
kokonaisen kellarin täynnä huikeaa viiniä, jollaista en ollut koskaan ennen maistanut”.
Tolkienille Kalevala edisti muistoja vanhasta eurooppalaisesta maailmasta, johon ei ollut
vielä saapunut kristinuskoa ja jossa taika ja mytologia olivat vielä voimakkaasti elossa
ihmisten elämässä. Kalevalan mytologiset ainekset olivat Tolkienille hyvin tärkeitä:
vaikka Kullervon tarina on melko lyhyt, Tolkienille oli tärkeää esittää laajasti Ilmarin
emännän karjansuojeluloitsu. (Flieger, 2010)

Tolkienin Kullervon tarinassa Kalervo ja Untamo ovat joutsenen poikasia, jotka kotka
sieppasi ja vei kauas. Untamosta tuli voimakas velho, Kullervollakin on taikavoima: hän
soittaa Asemon vanhimman lehmän jalan luusta tehtyä taikahuilua, jonka avulla pystyy
muuttamaan karjaa pedoksi ja päinvastoin sekä käyttämään loitsuja. Kalervon koira,
jonka nimi oli Must,i lähestyy Kullervoa ja Wanonaa sekä opettaa heille taikuutta ja sen
kolme karvaa pelastaa Kullervon murhayrityksiltä.

Orjuus

Kullervon orjuus on vahvemmin näkyvissä Kiven näytelmässä. Kalevalan Kullervon

orjuus on sivuseikka, joka häviää heti kun Kullervo poistuu Ilmarisen talosta. Kiven
Kullervon orjuuden merkki on jatkuvasti läsnä koko näytelmän aikana ja siitä
kommentoidaan usein. Kalervolle Kullervo on “merkitty juhta” (Kivi, 2012: 87). Kalervon
emännälle Kullervon merkki on todistus Untamon ilkeydestä: “Kaunis olit lasna, kaunis
miehenäkin olet. Toki seisot vielä ikäsi aamupäivässä, se on se soma aika nuoruuden ja
miehuuden välillä. – Mutta voi tuota merkkiä tuossa! Tunnoton, häijy Unto, miksi rumistit
poikani muodon näin?” (Kivi, 2012: 64). Kullervon merkki ei ole kuitenkaan vaikuttanut

6
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

hänen komeuteensa Ainikin näkökulmasta. Kullervo onnistui viettelemään oman

siskonsa merkistä huolimatta, koska hän on komea ja vaalea, nuori ja voimakas. Ainikki:
“Olet keltakihara ja komea, ja kirkas leimaus on katsantos” (Kivi, 2012: 73).

Vaikka merkki on muistutus alhaisesta alkuperästä, Ainikki ei anna sille merkitystä

mutta kysyy siitä paljon myöhemmin:
“AINIKKI. Ken olet ja miksi otsassas tämä merkki? Elä katsahda minuun noin
hirveästi, minä kauhistun. Mies, minä tahdon sinusta erota.
KULLERVO. Neito, minä en tahdo sinusta erota, minusta et pääse, vaikkas
pakenisit Lapin vuorille ja siellä niinkuin vuohi jyrkästä jyrkkään hyppelisit; minä
vahtosuin, kuin hurja koira, sinua väsymättä vainoisin, ettäs miestä halveksit, uroon
pilkkana pidit. Mitä huolit tästä merkistä?
AINIKKI. Olisitko rosmo? jos niin, niin ole armelias mua kohtaan.”
(Kivi, 2012: 74)

Tolkienin Kullervon orjuus liittyy hahmon henkiseen ja fyysiseen rappeutumiseen.

Kullervo on koko ajan muuttumassa rumemmaksi ja epämuodostuneemmaksi
vastoinkäymisten myötä: “Sari was not fair in his face but swart and ill-favoured and his
stature assorted not with”. Tolkien kehittää tällä tavalla oman tyylin henkilöhahmon
kuvaamiselle: pahuus ja ilkeät teokset muuttavat hahmoja sekä ulkoisesti että sisäisesti,
sillä tavalla kauniit haltiat muuttuivat rumiksi örkeiksi ja kivasta Sméagolista tuli julma
Klonkku.

Kiven sankari on moderni tärkeintä hänessä on hänen mielensä toiminta. Kullervo

tuhoutuu vihaansa ja kostonhaluunsa, vaikka ne ovat vähintäänkin ymmärrettäviä. Kivi
antaa Kullervolle psykologisia sekä poliittisia ulottuvuuksia. Sankari, joka kituu
aggressionsa vankina mutta ei silti kestä kohtalon iskuja. Kivi antaa kuitenkin Kullervolle
merkitystä ja jossain määrin tuskan lievitystä kuoleman kohtauksessa, kun hän tapaa
Kalevalan sankarit ja saa tunnustusta heiltä vertaistovereina sekä saa tietää, että hullu
Ilmarin emännän surma tulee antamaan hyötyjä Kalevalan kansalle, koska vihdoin koko

7
Aleksis Kiven näytelmät Isabel Granados Hidalgo
18.5.2018 013863195

kansa on valmis toimimaan yhdessä ja lähtee sotimaan sortajaa Pohjolan kansaa

vastaan.

Tolkien onnistuu lisämään Kullervoon myös psykologista syvyyttä ja juonen

rakenteeseen johdonmukaisuutta. Tekstissä näkyvät Tolkienin draamantaju ja kyky
hyödyntää tuntemiaan mytologioita ja satuja: hän täytti aukot ja solmi olemassaolevat
langanpäät Kalevalan Kullervon tarinassa (Laaksonen, 2015). The Story of Kullervo on
keskeneräisyydestään huolimatta merkittävä askel Tolkienin kehityksessä kirjailijana
(Flieger, 2010). Kääntämällä, jäljittelemällä ja muokkaamalla Tolkien alkoi vähitellen
kulkea kohti omaa fiktiivistä maailmaa, joka on tunnettu ympäri maailman. Myöhemmin
kirjoitetuista Tarusta sormusten herrasta ja Hobitista tuli 1900-luvun suosituimpia kirjoja.

Teokset:

Kivi, Aleksis (2012). Kullervo. Näytelmä viidessä näytöksessä. Elisa Kirja. E-kirja.

Tolkien, J.R.R. (2010). The story of Kullervo. T. Flieger, Verlyn. E-kirja.

Lähteet:

Apo, Satu (2013). “Kolme Kullervoa. Runonlaulajien, Lönnrotin ja Kiven uhmakkaat

sankarit”. Kirjailijoiden Kalevala. Kalevalaseuran vuosikirja 92: 27 - 46. Helsinki: Finlit.

Flieger, Verlyn (2010). “Tolkien, the Kalevala and the story of Kullervo”. The Story of
Kullervo.

Laaksonen, Teemu (2015) “Kalevalan Kullervo teki Tolkienista kirjailijan”.

Kulttuuricocktaail. Yle. Luettu 9.5.2018: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/26/kalevalan-
kullervo-teki-tolkienista-kirjailijan

Nummi, Jyrki (2014). “Kullervo - Viisi näytöksinen tragedia”. Kullervo. Näytelmä viidessä
näytöksessä. Kriittinen editio. Vantaa: SKS.

Vehkomäki, Anu (2017). “Researching J.R.R. Tolkien. How Kalevala influenced his
legendarium”. Bachelor’s Thesis.