Вы находитесь на странице: 1из 53

A. Nazarova, M.

Kazakova

YLEISTIETOA SUOMESTA
Venäjän Federaation Opetusministeriö
Petroskoin valtionyliopisto

A. Nazarova, M. Kazakova

YLEISTIETOA SUOMESTA

Petroskoi
2014
УДК 811.511.111
ББК 81.661.1
Н192

Печатается по решению редакционно-издательского совета


Петрозаводского государственного университета
Издается в рамках реализации комплекса мероприятий
Программы стратегического развития ПетрГУ на 2012—2016 гг.
Рецензенты:
В. Пёнтюнен, магистр философии,
преподаватель финского языка,
иностранный лектор ПетрГУ;
Е. А. Тихонович,
старший преподаватель
кафедры прибалтийско-финской филологии

© Назарова А. Н., Казакова М. В., авт.-сост., 2014


ISBN 978-5-8021-2173-3 © Петрозаводский государственный
университет, 2014
От составителей
Данное учебное пособие предназначено для студентов III курса
филологического факультета ПетрГУ, изучающих финский язык в ка-
честве основного языка, и является основным пособием на занятиях
по разговорной практике финского языка, тематически связанных со
страной изучаемого языка, т. е. с Финляндией. В учебном пособии
представлены лексика, тексты, диалоги и разнообразные задания на
темы, предусмотренные программой курса и способствующие по-
полнению словарного запаса и развитию навыков разговорной речи.
Пособие содержит несколько разделов, связанных с историей, куль-
турой, природой, экономикой, а также с территориальным делением
и городами Финляндии. В начале каждого раздела присутствует лек-
сика для заучивания, которая далее будет прорабатываться при изу-
чении темы — в диалогах, текстах, заданиях. Разнообразные задания
предназначены для закрепления пройденного материала, умения отве-
чать на вопросы и поддерживать беседу, используя новую лексику.
Все разделы учебного пособия заканчиваются семинарскими заня-
тиями, которые предоставляют студентам возможность самостоятель-
но расширить свои знания и выступить перед аудиторией с неболь-
шим докладом или презентацией по определенной теме. Подготовка
всевозможных докладов и презентаций развивает умение заранее
продумывать свою речь и выступать перед публикой.
При составлении текстов данного учебного пособия были исполь-
зованы периодические издания, справочная и учебная литература,
Интернет-ресурсы. Ссылки на все тексты можно найти в конце учеб-
ного пособия (список литературы и Интернет-ресурсы).

3
YLEISTIETOA SUOMESTA
Sanastoa: рinta-ala, väestö, väkiluku (asukasluku), asukastiheys,
neliökilometri, pääkaupunki, kotikaupunki, pääkaupunkiseutu, valtaosa,
rahayksikkö, ilmansuunta, pohjoinen, koillinen, itä, kaakko, etelä, lounas,
länsi, luode, kansalainen, kansalaisuus, kansallisuus, saamelaiset (lappalaiset),
suomenruotsalaiset, romanit (tummat, mustalaiset), vähemmistö, enemmistö,
kielivähemmistö, alkuperäiskansa, maahanmuuttaja, siirtolainen, paluumuut-
taja, pakolainen, tunnus (symboli), valtionlippu, vaakuna, valtiomuoto,
tasavalta, kansanvaalit, sijaita, rajautua, kunnioittaa, arvostaa, jakaantua,
käsittää, maantieteellinen, virallinen, kaksikielinen, kansallinen, epätasainen,
maantieteellinen, kulttuurillinen, hallinnollinen, poliittinen, liike-elämä,
luonnonrikkaus, suomalaisuus, napapiiri, Itämeri, Suomenlahti, Pohjanlahti,
Pohjoismaat, Euroopan Unioni (EU), Ahvenanmaa, Suomi-neito.

TEHTÄVÄ 1: Lue teksti Suomesta.


Suomi
Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Suomi kuuluu
Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin (1995). Se rajautuu idässä Venäjään,
pohjoisessa Norjaan ja lännessä Ruotsiin. Etelässä lähin maa on Viro
Suomenlahden eteläpuolella.
Suomen pinta-ala on 338 434,73 km². Suomen väkiluku on noin
5,5 miljoonaa ihmistä. Suomi on yksi Euroopan harvimmin asutuista
maista; asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilo-
metrillä. Väestö on jakaantunut maantieteellisesti hyvin epätasaisesti —
suurin osa suomalaisista elää maan etelä- ja lounaisosissa. Yli miljoona
asuu pääkaupunkiseudulla. Yli kolmannes Suomen pinta-alasta on poh-
joisen napapiirin pohjoispuolella. Pohjoiset alueet ovat harvaan asuttuja,
ja siellä asuu valtaosa Suomen saamelaisista.
Saamelaiset (lappalaiset) ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Se
tarkoittaa, että saamelaiset tulivat Suomeen aikaisemmin kuin suoma-
laiset ja heillä on oma vahva kulttuuri. Saamelaiset voivat opiskella
saamen kielellä peruskoulussa ja lukiossa. Saamelaisia on Suomessa noin
6000—7000. He hoitavat poroja, kalastavat ja metsästävät. Saamelaisille
on tärkeää myös matkailu.
Suomen kielivähemmistöt ovat saamelaisten lisäksi suomenruotsa-
laiset ja romanit.

4
Suomenruotsalaiset puhuvat ruotsin kieltä. Heitä on noin 300 000 eli
alle 6 %. Suurin osa suomenruotsalaisista asuu Länsi-Suomessa. Heillä on
omat ruotsinkieliset koulunsa. Suomen ja Ruotsin välissä on Ahvenanmaan
saari, jossa yli 95 % ihmisistä puhuu ruotsia.
Romanit ovat myös vähemmistö Suomessa (puhekielessä mustalainen,
tumma). Heitä on noin 6000—10 000. Romanit eivät voi opiskella
romanin kielellä koulussa, mutta he voivat opiskella omaa kieltä ja
kulttuuria. Noin 1/2 Suomen romaneista asuu Helsingissä.
Suomi on kaksikielinen maa. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja
ruotsi. Suomen kieltä puhuu äidinkielenään 89,7 % asukkaista ja ruotsin
kieltä 5,4 %.
Suomessa asukasluku kasvaa hitaasti. Suomessa on koko ajan
vähemmän lapsia ja enemmän vanhoja ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä.
Suomalainen nainen elää noin 82,31 vuotta ja mies 75,15 vuotta.
Suomen suurimpia kaupunkeja ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu,
Jyväskylä.
Helsinki on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Suomenlahden pohjoisran-
nalla. Kaupungin asukasluku on 614 074 asukasta. Kuningas Kustaa Vaasa
perusti Helsingin vuonna 1550. Helsinki on Suomen kulttuurillinen,
hallinnollinen, poliittinen ja liike-elämän keskus, monen suuren yrityksen
kotikaupunki ja maan suurin työnantaja.
Suomen rahayksikkö on ollut euro vuodesta 2002 alkaen.
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on
tasavallan presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla
kansanvaalilla.
Suomen värit ovat sininen ja valkoinen. Sininen väri on järvet ja taivas
ja valkoinen väri on lumi. Suomen lippu on valkoinen ja siinä on sininen
risti. Valtionlippu on muuten samanlainen, mutta ristin keskellä on
Suomen vaakuna.
Ahvenanmaalaisilla ja saamelaisilla on oma lippunsa, jota voi käyttää
joko yksin tai yhdessä Suomen lipun kanssa.Suomen vaakunassa on
punaisella pohjalla kullan- ja hopeanvärinen leijona.
Suomessa on noin 188 000 järveä. Suomen pinta-alasta järvet käsittävät
noin 10 prosenttia. Suomen suurin järvi on Saimaa. Muita suuria järviä
ovat Päijänne, Inari, Pielinen ja Oulujärvi.
Suomi on maailman metsäisimpiä maita: sen pinta-alasta 71,6 % on
metsää. Metsät ovat Suomelle tärkeä luonnonrikkaus.

5
Suomea kutsutaan usein myös nimellä Suomi-neito, koska Suomen
kartta on kuin nainen, jolla on käsi ylhäällä. Siksi sanotaan usein, että osa
Lappia on Suomen käsivarsi. Suomi-neito on Suomen ja suomalaisuuden
symboli, jonka kaikki suomalaiset tietävät.
(http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/yleista/kielitaso1.htm;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi)

TEHTÄVÄ 2: Vastaa kysymyksiin.


1. Mikä on Suomen suurin järvi?
2. Minä vuonna Suomesta tuli EU:n jäsen?
3. Mikä on Suomen suurin kielivähemmistö?
4. Miksi Suomea sanotaan Suomi-neidoksi?
5. Kuka on Suomen presidentti?
6. Mikä maa on Suomen a) länsipuolella, b) pohjoispuolella, c) itäpuo-
lella, d) eteläpuolella?

TEHTÄVÄ 3: Selitä seuraavien tekstissä esiintyneiden


sanojen merkitys:
Pääkaupunkiseutu, vähemmistö, rahayksikkö.

TEHTÄVÄ 4: Kerro:
1. Suomen maantieteellisestä sijainnista.
2. Suomen lipusta ja vaakunasta.
3. Suomen vähemmistöistä.

TEHTÄVÄ 5: Suomen kansallissymbolit ovat Suomen viral-


lisia tai epävirallisia kansallisia tunnuksia. Keskeisiä kansal-
lisia symboleita ovat sinivalkoinen kansallislippu ja leijo-
navaakuna. Tiedätkö, mitkä ovat muut Suomen kansallis-
tunnukset? Valitse kuhunkin lauseeseen sopiva sana laatikosta.
a) Kansalliset luontotunnukset ja eläimet

suomenpystykorva, karhu, rauduskoivu, laulujoutsen, ahven, graniitti,


suomenhevonen, kielo, seitsenpistepirkko

6
Suomen kansalliseläin on … .
Suomen kansallishevonen on … .
Suomen kansallishyönteinen on … .
Suomen kansalliskala on … .
Suomen kansalliskukka on … .
Suomen kansalliskivi on … .
Suomen kansalliskoira on … .
Suomen kansallislintu on … .
Suomen kansallispuu on … .
b) Kansallisia tunnuksia

Kalevala, Suomen itsenäisyyspäivä, Aleksis Kivi, Suomi-neito, Maamme,


kantele
Suomen kansallislippu on … .
Suomen vaakuna on … .
Suomen kansalliseepos on … .
Suomen kansallislaulu on … .
Suomen kansallispäivä on … .
Suomen kansallissoitin on … .
Suomen kansalliskirjailija on … .
Suomen henkilöitymä on … .

TEHTÄVÄ 6: Täydennä lauseet, valitse sopivat sanat viivan


alta. Muista taivuttaa sanoja tarvittaessa.
Suomen valtion … on tasavallan presidentti. Suomi julistautui …
valtioksi 6.joulukuuta 1917. Suomen … jaetaan kolmeen haaraan:
maavoimiin, merivoimiin ja ilmavoimiin. Suomi liittyi … 1. tammikuuta
1995. Suomen … mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. …
on Suomen maakunta, jolla on itsehallinto. Meriliikenne on elintärkeä osa
Suomen … , sillä meriteitse kulkee jopa 90 prosenttia maan viennistä ja
70 prosenttia tuonnista.
Suomessa on neljä … , jotka ovat seuraavat: talvi, kevät, kesä ja
syksy. Suomeen lentää noin 26 kansainvälistä … . Suomen suosittu
matkakohde on … , jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja,
hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyvää toimintaa.
Suomenkielisen … perustaja oli Aleksis Kivi vuonna 1870 ilmes-
tyneellä Seitsemällä veljeksellään. Suomen kansallissäveltäjä on Jean

7
Sibelius, jonka suomalaisille tunnetuin … on Finlandia. Kuuluisia … ovat
esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Hugo Simberg.
Suomen luetuin päivälehti on … . Suomalainen juoksija Paavo Nurmi on
edelleen yksi … menestyneimpiä urheilijoita yhdeksällä kultaisella
olympiamitalillaan.
___________________________________________________________
Päämies, suomalaistaiteilija, Ahvenanmaa, olympiahistoria, Helsingin
Sanomat, ulkomaankauppa, itsenäinen, sävellys, Lappi, romaanikirjallisuus,
vuodenaika, perustuslaki, Euroopan unioni, lentoyhtiö, puolustusvoimat.

SUOMALAINEN MENTALITEETTI
JA ELÄMÄNTAPA
Sanastoa: luonne, piirre, yksityiselämä, reviiri, henkinen, fyysinen,
patriotismi, kotimainen, yksilö, yksilöllinen, olennainen, tunnusomainen,
turvallinen, itsepäinen, riippumaton, itsenäinen, varovainen, luottavainen,
täsmällinen, täsmällisyys, syyllinen, lainkuuliainen, kurinalainen, ystäväl-
lismielinen, uskomaton (tavaton), luja, sinnikäs, laadukas, mainio, järjestys,
ystävyyssuhde, loukkaus, kanssakäyminen, suhtautuminen, ujo, hiljainen,
seurallinen, aloitteellinen, tuntematon, outo, eräänlainen kultti, lähentää,
lämmitellä, levätä, lasketella, muovata, arvostaa, muokata, hoivata,
luonnehtia, elehtiä, jumaloida, vaikuttaa, taistella, selvitä (selviytyä),
kunnioittaa, suojella, säilyttää, käydä kimppuun, punastua, hämmentyä,
koskea, tunkeutua, tunkeilija, keskustelija, keskivertosuomalainen, yhteiskunta.

TEHTÄVÄ 1: Lue ja käännä teksti.


Suomalainen luonne
Jokainen ihminen on omalla tavallaan yksilöllinen, mutta yhdessä
suomalaiset muodostavat kansan, jolla eittämättä on joitakin yhteisiä
piirteitä. Näiden piirteiden avulla yritämme nyt rakentaa kuvaa niin
kutsutusta keskivertosuomalaisesta.
Kun tarkastelee Suomen luontoa ja huomaa sen maisemissa onnea
sekä rauhaa, voi ajatella, että nämä metsät, järvet ja kalliot ovat muo-
vanneet suomalaista luonnetta. Ihmisen toimintaan vaikuttavat ne asiat,
mitkä ovat hänen ympärillään tässä maailmassa, sekä ne ihmiset, joiden
kanssa hän on tekemisissä; täten määrittyvät erilaiset kulttuurit. Mikä on
olennaista suomalaisessa ihmisessä?

8
Kaikkein olennaisinta on hänessä patriotismi. Suomalainen rakastaa
omaa maataan. Kotimainen on adjektiivi, jonka usein kuulee suomalai-
sen puheessa. Ostaessaan elintarvikkeita, vaatteita tai muita tavaroita
kaupasta hän ostaa mieluummin kotimaista tuotantoa olevan tuotteen,
vaikka se olisi kalliimpikin, sillä onhan se sitten ekologisesti puhtaampi ja
laadukkaampi. Suomalainen ei rakasta omaa maataan vain abstraktisesti.
Hän arvostaa omaa lämmintä ja turvallista kotiaan sekä maataan sen
ympärillä ja hoivaa omaansa parhain mahdollisin tavoin; talvella tehdään
lumitöitä, syksyisin haravoidaan, keväisin istutetaan kukkia pihan
kaunistukseksi. Kaikkina vuodenaikoina kaikki paikat pidetään puhtaina.
Järjestys on suomalaisen yhteiskuntakulttuurin tunnusomaisia piirteitä.
Suomalainen on harvinaisen itsepäinen, ja siinä piirteessä hän on
uskomattoman luja. Sellaiseksi hänet on varmaankin muokannut luonto,
josta hän on kaiken hyvän saanut sinnikkäällä työllään kasketen metsät ja
nujertaen kannot hedelmällisiltä laidunmailta sekä jatkuvasti taistellen
huonoja ilmoja vastaan.
Suomalaista kulttuuria voidaan luonnehtia yksilökulttuuriksi. Yksilö-
kulttuurin edustajat ovat itsenäisiä, muista riippumattomia ihmisiä, jotka
selviävät ilman sen suurempaa tukea ympäristöltä. Suomalainen kunnioit-
taa itsensä kaltaista, mutta hän ei näe tässä kuitenkaan itsensä kilpailijaa.
Hän ei käy tämän kimppuun eikä halua, että hänenkään yksityiselämäänsä
tunkeudutaan millään tavalla. Suomalainen ihminen suojelee pesäänsä
tunkeilijoilta ja haluaa säilyttää ympärillään vapaan henkisen ja fyysisen
tilan, oman reviirinsä. Suomalainen ihminen ei koske muihin puhuessaan
tai elehdi voimakkaasti kasvojen lähellä.
Suomalainen on varovainen eikä siten ole kovin luottavainen. Hänen
kanssaan ei ole kovin helppoa saavuttaa todella lujaa ystävyyssuhdetta.
Suomalainen muistaa kauan loukkaukset eikä helposti anna niitä anteeksi.
Hänellä on hyvin usein taipumus uskoa kuka muu tahansa syylliseksi,
paitsi itsensä.
Suomalainen kunnioittaa toisen aikaa samoin kuin omaansa, hän on
täsmällinen ja odottaa samanlaista täsmällisyyttä myös niiltä, joiden
kanssa hän on tekemisissä.
Suomalainen on ujo ja hiljainen. Hän ei ole seurallinen eikä hän ole
kovin aloitteellinen juuri koskaan kanssakäymisissään, jos hän on tunte-
mattomien ihmisten seurassa. Siksi julkiset esiintymiset esimerkiksi oudolle
yleisölle, kylässä tai kokouksessa saavat hänet punastumaan ja hämmen-

9
tymään. Mutta jos hän on tutussa ympäristössä ystävien keskellä, hän tuntee
olonsa mukavaksi ja voi olla mainio keskustelija.
Suomalainen ihminen on lainkuuliainen. Tämä piirre näkyy hänen
toimissaan viranomaisten kanssa sekä hänen suhteissaan toisiin suoma-
laisiin. Keskivertosuomalainen maksaa ajoissa laskunsa (vuokran, puhelin-,
sähkö- ja televisiolaskut sekä lainan takaisinmaksut). Suomalaisen suhtau-
tuminen verotoimistoon on ystävällismielistä. Sakot maksamattomista
laskuista ja veroista tekevät hänestä nopeasti taas kurinalaisen.
Suomalainen jumaloi saunaa. Rakkaus saunaa kohtaan on eräänlainen
kultti, ystävät voidaan kutsua saunaan. Sauna ja saunojien mielijuoma
olut lähentävät tuntemattomia ihmisiä toisiinsa.
Suomalainen lepää kesällä omalla kesämökillään, jos hänellä sellainen
on, tai matkustelee omalla autollaan Suomessa tai ulkomailla, mikäli hä-
nellä on tarpeeksi rahaa. Talvilomalla suomalainen lähtee lämmittelemään
Kreikkaan, Espanjaan tai Kanarian saarille tai menee laskettelemaan
oman maan pohjoisosiin.
(http://www.telemail.fi/laura.raty/nayttotyot/monikulttuurisuus/
asiaan%20liittyvia%20oppaita/fin17.pdf;
http://suomijasuomalaisuus.wordpress.com/2012/09/30/
suomi-ja-suomalaisuus-suomalainen-ihminen/)

TEHTÄVÄ 2: Lue teksti Suomalainen luonne ja selvitä,


ovatko väitteet oikein vai väärin. Merkitse väitteen eteen
O = oikein tai V = väärin.
1. Ihmisen toimintaan vaikuttavat ne asiat, mitkä ovat hänen ympäril-
lään tässä maailmassa.
2. Suomalainen rakastaa omaa maataan vain abstraktisesti.
3. Ostaessaan elintarvikkeita kaupasta suomalainen ostaa mieluummin
kotimaista tuotetta.
4. Suomalainen ei pidä järjestyksestä.
5. Suomalainen luonto ei ole millään tavalla vaikuttanut suomalais-
ten luonteeseen.
6. Suomalaiset ovat epäitsenäisiä, muista riippuvaisia ihmisiä.
7. Fyysisellä tasolla tilan reviiri on vähintään yksi metri.
8. Suomalaisen kanssa ei ole kovin helppoa saavuttaa todella lujaa
ystävyyssuhdetta.

10
9. Riitatilanteessakin suomalaiset syytävät helposti aina muita ennen
itseään.
10. Ihmissuhteissakin suomalaiset kunnioittavat toisen omaa aikaa ja
odottavat saavansa sitä myös itse.
11. Suomalainen ihminen näkee yksinolon huonona asiana.
12. Suomalaiset ovat hyvin seurallisia ihmisiä puhumattakaan
aloitteellisuudesta kanssakäymistilanteissa tuntemattomien kanssa.
13. Keskivertosuomalainen maksaa ajoissa laskunsa.
14. Sauna on aina ollut suomalaisille melkein pyhä asia.
15. Tavallisesti suomalaiset viettävät lomaa tietysti vähän istumalla
kotona takan ääressä ja katsomalla televisiota.

TEHTÄVÄ 3: Luettuanne tekstin keskustelkaa pienissä


ryhmissä seuraavista asioista:
Millaisia suomalaiset ovat luonteeltaan?
Millaisia käsityksiä tiedät ulkomaalaisilla olevan suomalaisista?
Mitä sinä itse arvostat suomalaisissa?
Mistä piirteistä suomalaisten pitäisi päästä eroon?
Mikä sinun mielestäsi masentaa suomalaisia?
Mitä sauna merkitsee suomalaisille?
Millä tavoin suomalaiset viettävät vapaapäiviä? Entä kesälomaa?

TEHTÄVÄ 4: Käännä lauseet.


1. Во время беседы с финнами не стоит стоять слишком близко,
необходимо соблюдать определенную дистанцию. 2. При общении
с финном не следует трогать его за руку или похлопывать по плечу,
чтобы привлечь к себе внимание. 3. У финнов не принято прихо-
дить в гости без приглашения. 4. Если у них завтра рабочий день —
уйти надо до 20 часов. 5. Финны перед рабочим днем предпочитают
выспаться. 6. Курить запрещено на балконах и на лестничных пло-
щадках. 7. Финны не любят громких разговоров. 8. В сауну обычно
ходят по субботам, и на это время откладывают все дела в сторону.
9. Финны не любят излишнего внимания. 10. Финские дети всегда
находятся за одним столом с родителями на совместных праздниках.

11
TEHTÄVÄ 5: Lue teksti suomalaisesta saunasta ja tutustu
myös tekstin sanastoon.
Sanastoa: sauna, sähkösauna, puusauna, saunakamari, saunoa, sauno-
minen, pyhä, alasti, parantava, tulikuuma, synnyttää, kuolla, lämmittää, kieriä,
hakata, liittyä, vilvoitella, riidellä, pehmittää, savu, savusauna, savupiippu,
sopu, nautinto, rituaali, vainaja, terva, lumihanki, avanto, koivunoksa, kiuas,
löyly, löylykauha, löylykiulu, heittää löylyä, lämpömittari, vihta = vasta,
vihtoa (vastoa), laudeliina, laude (lauteet).
Suomalainen sauna
Sauna on aina ollut suomalaisille melkein pyhä asia. Kun uudisasukkaat
ennen vanhaan muuttivat uusille asuinpaikoille, he rakensivat ensimmäiseksi
saunan ja asuivat siinä niin kauan kuin talon rakentaminen kesti. Lapset
synnytettiin saunassa. Kuolleet omaiset vietiin saunaan ja heidät pestiin
siellä. Perheet saunoivat aina yhdessä. Saunassa kaikki ovat aina ilman
vaatteita.
Ensimmäiset saunat olivat savusaunoja. Savusaunassa ei ole savupiippua,
vaan savu jää sisälle. Siksi seinät ovat ihan mustat. Saunan lämmitys
puilla kestää monta tuntia ja se pysyy kauan kuumana.
Sauna on sovun paikka. Siellä ei saa riidellä. Edelleenkin jokainen
suomalainen perhe haluaa oman saunan. Nykyään suurin osa saunoista
lämmitetään sähköllä. Jopa pienissä kaupunkiasunnoissa voi olla oma
sauna.
Lauantai on perinteinen saunapäivä. Saunassa käytetään vastaa. Vastat
tehdään juhannuksen aikaan. Ne tehdään koivunoksista. Talveksi vastat
kuivataan. Saunassa vasta pehmitetään kuumalla vedellä. Sitten se laite-
taan hetkeksi kiukaalle. Sen jälkeen saunoja «hakkaa» itseään tulikuu-
malla vastalla. Se on monen suomalaisen miehen mielestä suurin nautinto.
Löylyssä käydään monta kertaa. Välillä käydään vilvoittelemassa sauna-
kamarissa tai kesällä ulkona. Saunomiseen liittyy myös muita rituaaleja.
Kesällä käydään saunomisen välillä uimassa ja talvella jotkut kierivät
lumihangessa tai uivat avannossa.
Suomalaiset ovat aina uskoneet saunan parantavaan voimaan. Saunasta
on olemassa lukemattomia sananlaskuja, esimerkiksi «Jos ei viina, terva
tai sauna auta, tauti on kuolemaksi». ja «Sauna on köyhän miehen apteekki».
(http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=tekstit&teksti=17)

12
TEHTÄVÄ 6: Valitse ja alleviivaa oikea vaihtoehto.
Sauna on suomalaisille (tuskin mikään, lähes, joskus) pyhä asia.
Uudisasukkaat (polttivat, pystyttivät, ostivat) ensimmäiseksi saunan.
(Eläimet, anoppi, vainaja) pestiin saunassa.
Saunassa oltiin (alasti, ujosti, arasti).
Savusaunassa (savua ei ollut ollenkaan, savu menee savupiipusta ulos,
savu pysyy sisällä).
Savusaunan lämmittäminen (vei monta tuntia, kesti puoli tuntia, kesti
vain hetken).
Nykyään (muutamat, kaikki, useimmat) saunat lämmitetään sähköllä.
Vastoja tehdään (keskikesällä, keskiyöllä, keskiviikkona).
Vasta laitetaan (moneksi tunniksi, vähäksi aikaa, viikoksi) kiukaalle.
Saunoja (lyö, hieroo, kutittaa) itseään vastalla.
Löylyssä käydään (varovasti, kaksi kertaa, useasti).
Saunomisen välissä jotkut (pyörivät lumessa, pyöräilevät lumessa, pyör-
tyvät lumeen).
Suomalaiset ovat aina (luottaneet, pettyneet, alistuneet) saunan paran-
tavaan voimaan.
(http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=
tekstit&teksti=17&sivu=osiot)

TEHTÄVÄ 7: Käytä hyväksesi internettiä ja laadi kotona


lyhyt kertomus saunan historiasta ja erilaisista saunaraken-
nuksista.

TEHTÄVÄ 8: Keskustelkaa ryhmässä saunomiskulttuurista


Suomessa. Voitte käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:
1. Mitä mieltä olet suomalaisesta saunomiskulttuurista ja saunan mer-
kityksestä suomalaisille?
2. Mitä sauna ja saunominen merkitsevät sinulle?
3. Mikä on mielestäsi syy siihen, että sauna ja saunominen ovat suoma-
laisille niin tärkeitä?
4. Millainen on mielestäsi hyvä sauna?
5. Mitä ajattelet saunan merkityksestä tulevaisuudessa?

13
TALOUS, ELINKEINOELÄMÄ
JA ULKOMAANKAUPPA
Sanastoa: Euroopan keskuspankki, talous, kansantalous, talousarvio
(budjetti), tilastokeskus, tilinpito, osuus, bruttokansantuote, työelämä, työ-
voima, työtön, työmarkkinat, työllisyys, työllisyysaste, työttömyys, työttö-
myysaste, kasvaa, laskea, vähentää, heikentää, alentaa, verrata, pienentää,
kuluttaa, vaikuttaa, mittaa, supistua, panostaa, tukea, ohjata, pysyä, ennal-
laan, nostaa hintoja, nostaa veroja, elinkeino, elinkeinorakenne, elinkei-
noelämä, toimeentulo, yrittäjä, yritys, yritystoiminta, sektori, talouskasvu,
talouden vakaus, inflaatio, taantuma, lama, alijäämä, ylijäämä, kotimai-
nen, edellinen, kansainvälinen, sisäinen, ulkomainen, houkutteleva, tulli,
tullaus, rajanylitys, kulutus, kuluttaja, kauppa, ulkomaankauppa, vaihto-
kauppa, kauppatase, kauppakumppani, vienti, tuonti, tuotanto, tavara, tuote,
palvelu, hyödyke, kysyntä, tarjonta, volyymi, kilpailukyky, luotto, myöntää
luottoa, korko, laina, sijoitus, sijoittaminen, suhdanne, investointi, velka,
velkairja, valtionvelka, vero, verotus, palkka, maksu, arvo, hinta, arvopa-
perit, osakkeet, kiinteistö, korkopaperit, omaisuus, varallisuus, talousalue,
yhteisvaluutta, tulot, menot, ansaita, palkka, vauraus, teollisuus, kaupaksi
käyvä tavara, myynti.

TEHTÄVÄ 1: Lue teksti Suomen taloudesta.


Suomen talous
Suomen talous vastaa rakenteeltaan tyypillistä länsieurooppalaista
teollisuusmaata. Palvelujen osuus tuotannosta on yli kaksi kolmasosaa.
Alkutuotannon osuus on pieni ja teollisuuden osuus laskussa, mutta sillä
on edelleen suuri merkitys viennille. Kuten on tavallista pienten avoimien
talouksien kohdalla, ulkomaankauppa on Suomelle tärkeää. Suomi kuuluu
Euroopan talousalueeseen ja käyttää yhteisvaluutta euroa.
Työmarkkinat
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli 2 457 000
vuonna 2013, mikä oli 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Kahdesta
edellisestä vuodesta poiketen myös naisten työllisyystilanne heikkeni
vuodesta 2012 vuoteen 2013. Työllisten naisten määrä väheni 11 000 ja
työllisten miesten määrä 16 000 hengellä vuoteen 2012 verrattuna. 15—
64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia, mikä oli 0,5
prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna.

14
Vuonna 2013 työttömien määrä puolestaan kasvoi 12 000 hengellä
edeltävästä vuodesta. Työttömänä oli vuonna 2013 keskimäärin 219 000
henkeä, mistä miehiä oli 122 000 ja naisia 97 000. Työttömien miesten
ja naisten lukumäärät kasvoivat lähes saman verran. Työttömyysaste
oli vuonna 2013 keskimäärin 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli
7,7 prosenttia.
Vuonna 2013 oli työttömien lisäksi 124 000 työvoiman ulkopuolella
olevaa piilotyöttömäksi kutsuttua henkilöä, jotka olisivat halunneet ja
voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet.
Piilotyöttömien määrä kasvoi 11 000 hengellä vuoteen 2012 verrattuna.
Suurimpana talouden lähivuosien haasteena pidetään väestön ikäänty-
mistä ja sitä seuraavaa huoltosuhteen muuttumista huonompaan suuntaan.
Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle talous tulee kuormittumaan huo-
mattavasti, sillä valtion pitää maksaa eläkettä suurelle osalle väestöä eikä
verotuloja tule yhtä paljon valtion kassaan. Tätä varten hallituksen on
syytä tehdä tärkeitä poliittisia päätöksiä, joilla helpottaa Suomen taloutta.
Taloutta helpottamaan on mietitty erilaisia vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja
ovat esimerkiksi eläkeiän nosto tai nuorien osaavien maahanmuutajien
tuominen Suomeen. Molemmat näistä voisivat toimia ainakin osittaisina
ratkaisuina ongelmaan.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous;
https://www.stat.fi/til/tyti/index.html;
http://www.asi-show.com/suomen-talouden-tila-ja-ennuste-2013/)

TEHTÄVÄ 2: Suomenna.
Евро — официальная валюта 18 стран еврозоны (Австрии, Бельгии,
Германии, Греции, Ирландии, Испании, Италии, Кипра, Латвии,
Люксембурга, Мальты, Нидерландов, Португалии, Словакии, Слове-
нии, Финляндии, Франции, Эстонии). Евро также является националь-
ной валютой еще 9 государств, 7 из которых расположены в Европе.
Однако в отличие от участников еврозоны данные страны не могут
влиять на денежно-кредитную политику Европейского центрального
банка и направлять своих представителей в его руководящие органы.
Таким образом, евро — это единая валюта для более чем 320 мил-
лионов европейцев.
Евро был введен в наличное обращение в Финляндии в 2002 году,
заменив национальную валюту — финляндскую марку. На националь-

15
ной стороне каждой монеты указывается год выпуска и информация
о монетном дворе. Все монеты отчеканены на Финском монетном
дворе.

TEHTÄVÄ 3: Lue ja käännä, mitä seuraavat käsitteet


tarkoittavat.
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt) on kotimaisen tuotannon
mitta kansantaloudessa. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen
käsite, koska se kuvaa hyvin taloudellisen toiminnan laajuutta ja siinä
tapahtuvia muutoksia. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa talou-
dellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama.
Budjetti tarkoittaa talousarviota eli tulo- ja menoarviota, erityisesti
valtion tai kunnan talousarviota.
Hyödyke tarkoittaa taloustieteessä asiaa, joka tuottaa hyötyä kulutta-
jalle. Hyödyke voi olla esimerkiksi tavara tai tuote, jonka voi ostaa
kaupasta. Se voi olla myös palvelu.
Korko on rahan hinta eli rahalainan antajalle (eli sijoittajalle) mak-
settava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä.
Kuluttaja — henkilö tai ryhmä, joka käyttää tai kuluttaa tavaroita ja
palveluita.
Laina — velananto tai velanotto korvausta eli korkoa vastaan. Lainasta
laaditaan velkakirja, jossa velallinen sitoutuu maksamaan luoton takaisin
sovituin ehdoin.
Markkinat on paikka, missä ostajat ja myyjät kohtaavat hyödykkeiden
vaihtamiseksi. Tavaroiden hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja
tarjonnan mukaan.
Tulli tarkoittaa valtion rajan yli kulkevista tavaroista perittävää vero-
luonteista maksua.
Velka on velallisen velvoite, joka tulee maksaa takaisin velkojalle, eli
velkasuhteen toiselle osapuolelle.
Vero on vastikkeeton pakkoperintä. Veroilla rahoitetaan esim. valtion
tarjoamia palveluita. Veronsaajia ovat valtio, kunnat tai muut julkisyhteisöt.
(http://www.zaldo.fi/sanasto.html)

16
TEHTÄVÄ 4: Lue teksti Suomen elinkeinoista.
Mitä elinkinoja Suomessa on?
Me tarvitsemme rahaa asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja harrastuksiin.
Aikuiset tekevät monenlaisia töitä. Työntekijät ansaitsevat rahaa valmis-
tamalla ja myymällä tuotteita tai tarjoamalla toisille palveluja. Osa työn-
tekijöiden palkasta menee valtion ja kunnan keräämiin veroihin. Näillä
verorahoilla maksetaan esimerkiksi kaikki koulun menot, kuten oppima-
teriaali, kouluruoka, opettajien palkat ja muu koulun ylläpito. Verora-
hoilla kustannetaan esimerkiksi sairaanhoito, teiden rakentaminen sekä
kunnallis- ja valtionhallinto.
Suurin osa suomalaisista harjoittaa palveluelinkeinoa
Sanomme elinkeinoiksi niitä tapoja, joiden avulla ihmiset hankkivat
toimeentulonsa.
Monet erilaiset ammatit kuuluvat palveluelinkeinoihin. Opettaja, keittäjä,
siivooja, terveydenhoitaja, lääkäri, poliisi ja palomies ovat palveluammatteja.
Teollisuus tuo Suomelle paljon vaurautta
Kun valmistetaan suuria määriä esineitä ja erilaisia tarvikkeita, puhu-
taan teollisuudesta. Suomi valmistaa teollisuustuotteita ulkomaille ja saa
niistä suuria tuloja.
Metsäteollisuus valmistaa puusta lautoja, rakennuslevyjä ja paperia.
Suomi on maailman suurimpia paperin myyjiä. Vaara-Suomi on tärkeintä
metsäteollisuusseutua. Metsuri, metsäkoneenkuljettaja ja paperikoneen
hoitaja ovat metsäammattilaisia. Paperikoneen hoitaja valvoo paperia
tekeviä koneita ja ohjaa niiden toimintaa. Metsuri kaataa metsässä puita
moottorisahalla.
Metalliteollisuus valmistaa koneita ja laitteita. Suomen metalliteollisuu-
den tuotteet käyvät hyvin kaupaksi niin koti- kuin ulkomaillakin. Täällä
rakennetut laivat ja paperikoneet ovat maailmankuuluja. Suurin osa metal-
liteollisuusyrityksistä sijaitsee Eteläisellä viljelysseudulla, Järvi-Suomessa
ja Pohjanmaalla. Metalliteollisuuden ammatteja ovat esimerkiksi insinööri,
hitsaaja ja asentaja. Hitsaajat työskentelevät esimerkiksi laivatelakalla.
Asentajat asentavat moottoreita tai korjaavat koneita.
Elintarviketeollisuus jalostaa maidosta, lihasta ja viljasta elintarvikkeita.
Maidosta tehdään muun muassa voita, juustoa, jogurttia ja jäätelöä.
Elintarviketeollisuus on keskittynyt Eteläiselle viljelysseudulle.
Leipuri ja lihanleikkaaja tekevät töitä elintarviketeollisuudessa. Leipurit
leipovat leivät ja pullat leipomoissa, joista ne viedään kauppoihin. Lihan-
leikkaajat työskentelevät teurastamoissa.

17
Maanviljelyä ja karjanhoitoa sanotaan maataloudeksi.
Elintarviketeollisuus saa raaka-aineensa maatiloilta. Maatiloilla harjoi-
tetaan maanviljelyä ja karjanhoitoa eli maataloutta. Monet maatilat saavat
lisätuloja puuta myymällä.
Maatalouden ammatteja ovat maanviljelijä, karjanhoitaja, puutarhuri,
kalastaja ja poromies. Monet Lapin saamelaisista saavat toimeentulonsa
poronhoidosta.
Kalastus on tärkeä elinkeino erityisesti Suomen järvi- ja merialueilla.
(http://nelosenoma.wikispaces.com/Elinkeinot+Monsterenergy)

TEHTÄVÄ 5: Mikä sana on kyseessä? Luettuasi tekstin


täydennä lauseet.
1) Me tarvitsemme rahaa … , … , … ja … . 2) … on tapa, jolla
ihminen saa toimeentulonsa. 3) … on maksu, joka maksetaan palkasta tai
omaisuudesta valtiolle ja kunnalle. 4) … valmistaa suuria määriä esineitä
ja erilaisia tarvikkeita. 5) Suurin osa suomalaisista työskentelee … .
6) … on maanviljelyä ja karjanhoitoa. 7) … valmistaa puusta lautoja,
rakennuslevyjä ja paperia. 8) Metalliteollisuuden ammatteja ovat esimer-
kiksi … , … ja … . 9) Elintarviketeollisuus jalostaa … , … ja …
elintarvikkeita. 10) … on tärkeä elinkeino erityisesti Suomen järvi- ja
merialueilla.

TEHTÄVÄ 6: Vastaa kysymyksiin:


1. Mitä elinkeinoja Suomessa on?
2. Mikä on Suomen pääelinkeino?
3. Missä ammateissa suurin osa työntekijöistä Suomessa on työssä?
4. Mitkä ovat vanhempiesi ammatit?
5. Mihin elinkeinoryhmään ne kuuluvat?
6. Mietitkö, mikä sinusta tulee tulevaisuudessa?
7. Minkä ammatin valitset ja miksi?
8. Millaisen palkan haluaisit saada työstäsi?

TEHTÄVÄ 7: Peli: Sanokaa vuorotellen ammatteja, esimer-


kiksi palveluammatteja. Se, joka ei keksi sanaa, putoaa pelistä.

18
TEHTÄVÄ 8: Lue ja käännä teksti.
Ulkomaankauppa kansantaloudessa
Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Venäjä, Ruotsi, Saksa,
Kiina, Alankomaat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Norja, Ranska ja Viro.
Noin 60 % Suomen kansainvälisestä kaupasta on Euroopan unionin
sisäistä kauppaa. Suomen osuus on EU-maiden pienimpiä.
Koko vuonna 2013 viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia. Tavaroiden
vienti kasvoi 0,3 prosenttia ja palveluiden vienti 0,5 prosenttia.
Koko vuonna 2013 tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Tavaroiden
tuonti pieneni 0,5 prosenttia ja palveluiden tuonti 5,1 prosenttia.
Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja kos-
kevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta
talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.
Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja kos-
kevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta
talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.
Ulkomaankaupan kehityksellä on keskeinen vaikutus kansantalouden
suhdanteisiin ja julkisen talouden tasapainoon. Ulkomaankauppa muodos-
taakin merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Talouden ja kaupan
kasvun lisäksi ulkomaankaupan kehitys samalla mittaa Suomen elinkei-
noelämän ja yrityssektorin toimintaedellytysten kilpailukykyisyyttä ja hou-
kuttelevuutta kansainvälisten yritysten investointien näkökulmasta. Yritys-
ten kansainvälistyminen on keskeisessä osassa Suomen työmarkkinoiden
ja elinkeinoelämän kehitystä. Ulkomaankauppaa pyritään kasvattamaan
panostamalla yrityssektorin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tukemalla
uusia kasvualoja. Kaupan globaalilla kasvulla on laajat vaikutukset Suomen
talouden vakauteen, sillä ulkomaankauppa tuo investointeja ja työpaikkoja
Suomeen sekä samalla aktivoi kotimaista yritystoimintaa.
Ulkomaankauppaan vaikuttavat muun muassa globaalin talouden suh-
danteet, kokonaiskysynnän vaihtelut, yleinen hintakehitys, kansallisen verojär-
jestelmän kilpailukyisyys sekä kansainvälistä kauppaa ohjaavat säädökset.

19
VIENTI TUOTELUOKITTAIN TUONTI TAVAROIDEN
2013 KÄYTTÖTARKOITUKSEN
Osuus viennistä ja arvon muutos MUKAAN 2013
edellisen vuoden vastaavaan Osuus tuonnista ja arvon muutos
ajanjaksoon (%) edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon (%)
Kemian teollisuuden tuotteet: Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet:
24,7 % (+ 4 %) 32,9 % (– 5 %)
Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet: Energiatuotteet: 23,1 % (+ 3 %)
20,1 % (+ 3 %)
Sähkö- ja elektroniikka teollisuuden Investointitavarat: 19,3 % (– 7 %)
tuotteet: 11,4 % (– 13 %)
Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden Kestokulutustavarat: 6,5 % (+ 0 %)
tuotteet: 17,2 % (– 5 %)
Metalliteollisuuden tuotteet: Muut kulutustavarat: 18,2 % (+ 1 %)
14,2 % (– 5 %)
Muut tuotteet: 12,4 % (+ 1 %)

(http://www.findikaattori.fi/fi/33;http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/
ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/liitteet/Kuviot_2013FI.pdf)

TEHTÄVÄ 9: Pane suluissa olevat sanat sopivaan muotoon.


a) 1) Suomen (tavaravienti) arvo kohosi lokakuussa 2013 lähes 5,2 mil-
jardiin euroon. 2) (Tuonti) arvo supistui lokakuussa kaksi prosenttia.
3) Viennin arvo kasvoi lokakuussa lähinnä (öljytuotteet, kemian teol-
lisuus ja moottorit) ansiosta. 4) Tuonnin (tärkeimmät kasvualat) olivat
autot ja malmirikasteet sekä rauta ja teräs. 5) Vienti (EU-alue) lisääntyi
kolmetoista prosenttia, kun vienti (EU:n ulkopuoli) väheni kahdeksan
prosenttia.
b) 1) Ulkomaankauppa muodostaa merkittävän osan (bruttokansantuote).
2) Yritysten kansainvälistyminen on keskeisessä osassa (työmarkkinat) ja
(elinkeinoelämä) kehitystä. 3) Ulkomaankauppa tuo (investoinnit) ja (työ-
paikat) maahan. 4) (Ulkomaankauppa) vaikuttavat muun muassa globaalin
talouden suhdanteet, kokonaiskysynnän vaihtelut ja yleinen hintakehitys.

20
5) Tavara on tulliselvitettävä ennen kuin sen saa ottaa (käyttö) tai myydä
eteenpäin.

TEHTÄVÄ 10: Suomenna.


Самыми важными экспортными товарами 2005 года являлись: устрой-
ства телекоммуникации, бумага, нержавеющая сталь, древесина, гене-
раторы и электродвигатели, подъемные краны, промышленные маши-
ны, целлюлоза, бумагоделательные машины, строительные приборы,
тёс и фанера, медицинские инструменты и приборы, измерительные
приборы, трактора, электроприборы, медь, лекарства, двигатели внут-
реннего сгорания, красители и краски, корабли, трубы, никель, охлаж-
дающие и нагревательные приборы, пластик, железо, меха, печатная
продукция, цинк и стекло.

TEHTÄVÄ 11: Lue ja käännä teksti.


Kaupallis-taloudelliset suhteet:
Suomen ja Venäjän välinen kauppa
Venäjä kuuluu Saksan ja Ruotsin ohella Suomen kolmen suurimman
kauppakumppanin joukkoon. Venäjän merkitys Suomelle on viime vuosina
kasvanut, kun muiden Euroopan maiden tuontikysyntä on heikentynyt.
Vuonna 2012 Venäjä oli tuontimaistamme suurin ja vientimaista toiseksi
suurin heti Ruotsin jälkeen. Vuonna 2012 Suomen ja Venäjän välisen
kauppavaihdon arvo oli 16,2 miljardia euroa. Tästä viennin arvo oli
5,7 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,6 miljardia euroa.
Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2012 kahdeksan prosenttia
edellisvuodesta. Viennissä suurimmat tuoteryhmät ovat koneet ja laitteet,
kemialliset aineet ja elintarvikkeet.
Tuonti Venäjältä vähentyi vuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia,
mutta kauppa pysyi Suomelle alijäämäisenä. Taustalla on kaupan rakenne.
Suomi tuo Venäjältä ensisijaisesti raaka-aineita, joiden hinnat ovat pysy-
neet korkeina. Energiatuotteiden osuus tuonnin arvosta ylittää 80 prosenttia.

21
Päävientituotteet ja osuus Päätuontituotteet ja osuus
viennistä vuoden 2012 tammi- tuonnista vuoden 2012 tammi-
marraskuussa: marraskuussa:
kemialliset aineet ja tuotteet 21 % öljy, kaasu ja mineraalit 83 %
teollisuuden koneet ja laitteet ja kemialliset aineet ja tuotteet 7 %
voimakoneet 20 %
sähkökoneet ja -laitteet 12 % metallit ja metallituotteet 4 %
paperi ja pahvituotteet 10 % raakapuu ja puutavara 3,5 %
metallit ja metallituotteet 9 %
elintarvikkeet ja juomat 7 %

Suomen tavaravienti Venäjälle on teknologiapainotteista. Kolmannes


viennistä on erilaisia koneita ja laitteita. Kemiallisten tuotteiden vienti on
kuitenkin viime vuosina kasvanut koneiden vientiä nopeammin, ja niiden
osuus nousi vuonna 2012 yli 20 prosenttiin. Erityisen nopeasti on kas-
vanut jalostettujen öljytuotteiden ja lääkkeiden sekä elintarvikkeiden
vienti Venäjälle. Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä on
noussut jo 30 prosenttiin.
Venäjän osuus Suomen palveluviennistä on noin 20 prosenttia. Palve-
luviennin tärkein ala ovat matkailupalvelut. Suomi on pysynyt venäläisten
suosituimpana eurooppalaisena matkakohteena jo useita vuosia. Maailman-
laajuisestikin edellä ovat vain Turkki, Kiina ja Egypti. Muu palveluvienti
muodostuu pitkälti rakennuspalveluista ja koneiden asennus- ja huoltopal-
veluista.
Venäjä on toimintaympäristönä haastava ja erityisosaamista vaativa,
mutta ostovoiman yhä jatkuva kasvu sekä kaupan ja palvelujen nopea
kehittyminen ovat tehneet siitä tärkeän ja houkuttelevan markkinan, jossa
monet suomalaiset yritykset ovat menestyneet hyvin.
Vaikeudet Venäjän-kaupassa liittyvät tyypillisesti rajanylitys- ja tul-
lausmenettelyihin, viranomaismääräyksiin ja -käytäntöihin sekä niiden
vaikeasti ennakoitavaan soveltamiseen. Venäjän hallitus on kiinnittänyt
näihin yhä suurempaa huomiota ja on toteuttamassa liiketoiminnan
kehitysohjelmaa, jossa keskeisenä osana on ulkomaankaupan byrokratian
vähentäminen.

22
Investoinnit. Venäjälle on asettunut yli 600 suomalaista yritystä, jotka
työllistävät siellä arviolta 50 000 henkilöä. Suuri osa niistä toimii kaupan
ja palvelujen alalla, mutta teollisia investointeja Venäjälle on tehnyt jo
satakunta yritystä. Suomalaisten yritysten investoinnit Venäjällä ovat
noin 12 miljardia euroa. Yli kolme miljardia euroa tästä on suuntautunut
energiateollisuuteen ja noin miljardi euroa metsäteollisuuteen.
Venäjällä järjestetään lähivuosina useita suurtapahtumia, joiden infras-
truktuurihankkeet kiinnostavat myös suomalaisyrityksiä. Näitä ovat Sotšin
talviolympialaiset vuonna 2014 ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat
vuonna 2018. Jalkapallon maailmanmestaruuskisat käydään kymmenessä
kaupungissa: Moskovassa, Pietarissa, Kazanissa, Sotšissa, Jekaterinbur-
gissa, Samarassa, Saranskissa, Donin Rostovissa, Nižni Novgorodissa, Vol-
gogradissa ja Kaliningradissa. Nämä kaupungit saavat infrastruktuurihank-
keisiin myös valtion rahoitusta.
(http://formin.finland.fi/public/
default.aspx?nodeid=18156&contentlan=1&culture=fi-FI)

TEHTÄVÄ 12: Käytä hyväksesi Internettiä ja laadi kotona


lyhyt kertomus jostakin Suomen kauppakumppanista.

SUOMEN LUONTO
Sanastoa: luonto, luonnonolot, maisema, vaihdella, tunturi, ranta, mäki,
saari, saaristo, metsä, havumetsä, järvi, joki, kivi, kallio, koski, lampi, meri,
salmi, lahti, niemi, rannikko, vuori, harju, kannas, alanko, tasanko, savikko,
vaara, erämaa, pelto, rannikko, poukama, jakaa, alue, puuton tunturi
(paljakka), tulla toimeen, sietää, upottava suo (jänkä), ulottua, napapiiri,
koskematon, maaperä, hyväkasvuinen, elellä, erikoisuus, muistuttaa, ulko-
näkö, peltoaukea (lakeus), houkutella, vesistö, uhanalainen, ravinteikas,
ilmasto, virtaa, samea, hiekkainen, ruska, kaamos, revontulet, , vyöhyke.
ELÄIMET:
Selkärankaiset
Nisäkkäät: hylje, saimaannorppa, ilves, karhu, susi, kettu, hirvi, poro,
metsäjänis, orava, peltohiiri, maamyyrä, rotta, lepakko, majava, piisami,
minkki, mäyrä, jääkarhu, saukko.
Linnut: laulujoutsen, kyhmyjoutsen, kurki, käki, metso, tikka, korppi,
harakka, varis, varpunen, lokki, sorsa, pöllö, huuhkaja, satakieli, kotka,
haukka, rastas, kyyhky, haikara, punatulkku, pääskynen, pyy, tiainen,
teeri.

23
Kalat: silakka, muikku, hauki, siika, ahven, kuha, turska, made, lahna,
särki, kirjolohi, kiiski.
Matelijat, sammakkoeläimet: käärme, kyykäärme, rantakäärme, sisilisko,
sammakko, rupikonna.
Lintujen muutto, eläinten vaellukset, talvehtiminen, kylmänhorros (selkä-
rangattomien talvehtiminen), talviuni (karhu), talvihorros (siili, lepakot).
Selkärangattomat
Hyönteiset, hämähäkkieläimet: ampiainen, hyttynen, sääski, kärpänen,
paarma, muurahainen, perhonen, leppäkerttu, heinäsirkka, hämähäkki, itikka,
mehiläinen, sudenkorento, kuoriainen, kimalainen, kirppu, koi, täi, torakka
Äyriäiset: äyriäinen, rapu.
Nilviäiset, madot: peltoetana, sinisimpukka, mato.
PUUT: mänty, honka, petäjä, kuusi, kataja, koivu, visakoivu, pihlaja,
vaahtera, lehtikuusi, paju, tammi, haapa, lehmus, leppä, tuomi, pyökki,
saarni, poppeli, jalokuusi.
KASVIT: ruoho, heinä, pensas, jäkälä, sammal, naava.
TATIT ja SIENET:
Myrkkysienet: kärpässieni, korvasieni (raakana syötynä).
Syötävät sienet: herkkutatti, punikkitatti, kantarelli, rousku, karvarousku,
voitatti, hapero.
MARJAT: lakka (hilla), mesimarja, mansikka, mustikka, karpalo, puolukka,
tyrni, vadelma (vatukka), juolukka, herukka, kirsikka, karviaismarja.

TEHTÄVÄ 1: Lue ja käännä teksti. Selitä suomeksi mitä


kursivoidut sanat tarkoittavat.
Suomalaisia maisemia
Suomi on pinta-alaltaan Euroopan seitsemänneksi suurin maa. Koska
Suomi on laaja, luonnonolot ja maisemat vaihtelevat suuresti eri puolilla
maata. Suomi voidaan jakaa kuuteen erilaiseen alueseen. Ne ovat: 1. Lappi,
2. Vaara-Suomi, 3. Pohjanmaa, 4. Järvi-Suomi, 5. Eteläinen viljelysseutu
ja 6. Saaristo-Suomi.
Lappi. Suomen pohjoisin alue on nimeltään Lappi. Lappi jaetaan kah-
teen erilaiseen osaan: Metsä-Lappiin ja Tunturi-Lappiin. Tunturin puut-
tomalla paljakalla tulevat toimeen vain ne kasvit, jotka sietävät talven
viimoja ja paukkupakkasia. Näillä alueilla kasvaa sammalia ja jäkäliä.
Tunturi-Lapissa on havumetsiä vain Inarijärven ympäristössä. Lapin
eteläosa eli Metsä-Lappi on upottavien soiden eli jänkien sekä suurten

24
jokien aluetta. Siellä on myös naavaisia, kuusia ja mäntyjä. Tuntureita
on Metsä-Lapissa harvassa, ja myös suuria järviä on vähän. Lapin suurin
kaupunki on Rovaniemi, joka sijaitsee Kemijoen ja Ounasjoen yhtymä-
kohdassa napapiirin tuntumassa.
Vaara-Suomi. Vaara-Suomi ulottuu Suomen itäisimmästä kunnasta
Ilomantsista pohjoiselle napapiirille saakka. Kaikkialla Vaara-Suomessa
on korkeita vaaroja ja järvien täplittämiä metsäalueita. Koskematonta
erämaata on vielä jäljellä luonnonsuojelualueilla, joista kuuluisin on
Kuusamossa sijaitseva Oulangan kansallispuisto. Monet Vaara-Suomen
maatilat on raivattu vaaroille. Vaarojen laet ovat hyviä asuinpaikkoja,
koska niiden maaperä on hyväkasvuista. Vaara-Suomen suurin kaupunki
Kajaani sijaitsee suuren Oulujärven rannalla. Asutuskeskusten väliin jää
laajoja asumattomia alueita, joiden metsissä elelee karhuja, susia ja
ilveksiä. Vaara-Suomen erämaiden erikoisuus on metsäpeura. Se
muistuttaa ulkonäöltään poroa mutta on hieman suurempi ja sen sarvet
ovat lähempänä toisiaan kuin porolla.
Pohjanmaa. Pohjanmaa sijaitsee Pohjanlahden ranalla. Pohjanmaan
maisemaan kuuluvat lukuisat joet, laajat peltoaukeat eli lakeudet ja suuret
suoalueet. Järviä on vähän. Alueen tunnetuin järvi on Lappajärvi. Pohjanmaa
on Suomen soisinta aluetta. Pohjanmaan soista nostetaan turvetta, jota
polttamalla voimaloissa tuotetaan sähköä ja lämpöä. Pohjanmaa on Suomen
tärkein polttoturpeen tuotantoalue.
Pohjanmaa on Eteläisen viljelysseudun ohella Suomen parasta vilje-
lyaluetta. Viljan viljely on keskittynyt Pohjanmaan eteläosiin, mutta
heinää ja perunaa viljellään kaikkialla. Pohjanmaalla on paljon turkis-
tarhoja, joissa kasvatetaan minkkejä, sinikettuja ja hopeakettuja.
Oulu on Pohjanmaan tärkein ja suurin kaupunki. Pohjanmaan ran-
nikon saaret houkuttelevat kesäisin matkailijoita.
Järvi-Suomi. Suomen suurin järvi on Saimaa. Muita suuria järviä
ovat Kallavesi, Päijänne, Keitele ja Näsijärvi. Saimaannorppa on uhana-
lainen eläin, sitä tavataan vain Saimaan vesistössä. Järvi-Suomen maise-
massa näkyy siintävien järvenselkien lisäksi runsaasti metsäisiä harjuja ja
kapeita kannaksia. Monien mielestä Järvi-Suomi on kauneinta Suomea.
Kesällä elämä Järvi-Suomessa on vilkasta, sillä tuhannet mökkiläiset
saapuvat sinne kesänviettoon.
Järvi-Suomi on Suomen tärkein metsäteollisuusalue, sillä alueella on
paljon teollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta eli puuta. Vesireittejä pitkin

25
on helppo uittaa puita tehtaisiin, jotka tarvitsevat toiminnassaan runsaasti
vettä. Koskien vesivoimalla tuotetaan sähköä, joka pyörittää tehtaiden
koneita. Monet Järvi-Suomen kaupungit sijaitsevat paikoissa, joissa on
hyvät maa- ja vesiliikenneyhteydet.
Eteläinen viljelysseutu. Jääkauden vaikutus näkyy selvästi Eteläisellä
viljelysseudulla: se on lähes kokonaan alankoa, ja siellä ovat Suomen
laajimmat savikot. Alue oli pitkään merenpohjaa.
Maanviljelyä suosii paitsi ravinteikas ja tasainen maa myös leuto ilmasto.
Myös kasvuaika on pitempi kuin muualla Suomessa. Näiden syiden takia
Eteläinen viljelysseutu on Suomen tärkeintä maatalousaluetta.
Laajoilla tasangoilla virtaa sameavetisiä jokia Itämereen. Suurimmat
niistä ovat Kokemäenjoki ja Kymijoki, jotka kuljettavat Järvi-Suomen
vesiä Itämereen. Alueella on vain muutama suuri järvi.
Eteläisen viljelysseudun pelloilla ja metsissä elää jäniksien ja hirvien
lisäksi myös muualta Suomeen tuotuja eläimiä. Valkohäntäpeura ja fasaani
ovat istutusten ja talviruokinnan ansiosta kotiutuneet eteläiseen Suomeen
hyvin.
Keskikesällä Eteläisellä viljelysseudulla voi nähdä kauniin keltaisena
kukkivia rypsipeltoja. Mutta kuitenkin suuri osa pelloista kasvaa viljaa:
vehnää, ohraa, ruista ja kauraa.
Monet suuret kanalat ja sikalat sijaitsevat Eteläisellä viljelysseudulla.
Siitä syystä se on Suomen tärkein elintarvikkeiden tuotantoalue.
Eteläisellä viljelysseudulla on menestyvän maatalouden lisäksi runsaasti
erilaista teollisuutta. Teollisuus tarvitsee työvoimaa, ja siksi tälle alueelle
on muuttanut paljon ihmisiä muualta Suomesta. Monet Suomen suurimmista
kaupungeista, esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku, ovat Eteläisellä
viljelysseudulla.
Puolet Suomen asukkaista asuu Eteläisellä viljelysseudulla, ja se onkin
Suomen tiheimmin asuttu alue.
Saaristo-Suomi. Saaristo-Suomen muodostavat Turun ja Ahvenanmaan
saaristot. Tämä Suomen lounaisosassa sijaitseva alue on yksi maailman
upeimmista saaristoista. Sisäsaaristossa eli rannikon läheisyydessä olevilla
suurilla saarilla on asutusta, peltoa ja metsää. Ulkosaariston saaret ovat
pienempiä ja karumpia.
Saaristo-Suomi on Suomen tärkein kalastusalue. Siellä pyydetään
silakkaa, turskaa, lohta, haukea ja ahventa. Saaristo-Suomessa on useita
kalanviljelylaitoksia, joissa kasvatetaan kirjolohia.

26
Saaristo-Suomen kauniin luonnon kallioiset niemet ja hiekkaiset pouka-
mat ovat hyviä retkikohteita. Saaristossa pesii runsaasti vesilintuja: lokkeja
ja sorsia.
Suurikokoinen, valkoiset siivet hieman koholla uiva joutsen on tuttu
näky Saaristomeren lahdilla. Oranssinpunainen nokka ja siinä oleva musta
nokkakyhmy paljastavat, että lintu on kyhmyjoutsen eikä laulujoutsen.
Laulujoutsen voi vierailla saaristossa muuttomatkoillaan, mutta kyhmy-
joutsen pesii siellä vakinaisesti. Joutsenet muodostavat elinikäisen pari-
suhteen. Kyhmyjoutsenten leviäminen pohjoisempaan Suomeen on epäto-
dennäköistä. Pohjois-Suomen kesä on niin lyhyt, etteivät niiden poikaset
ehdi kehittyä lentokykyisiksi.
(https://sites.google.com/a/enoprogramme.org/
ymppa4lk/maisemia; https://nelosenoma.wikispaces.com/)

TEHTÄVÄ 2: Vastaa kysymysiin:


1. Minkäläinen on Lapin luonto?
2. Miten vaara eroaa tunturista?
3. Mitä Pohjanmaalla tuotetaan?
4. Mikä on Suomen suurin järvi? Missä maan alueessa se sijaitsee?
5. Nimeä kolme syytä, miksi Eteläinen viljelysseutu on Suomen paras
maanviljelysalue?
6. Mikä alue on Suomen tärkein kalastusalue?

TEHTÄVÄ 3: Etsi laatikosta sopiva sana jokaiseen lausee-


seen. Sanat laatikossa ovat jo oikeassa muodossa.
hirvasporot jäkälä sarvet päivässä puukolla yksi turkki kotieläin
luonnossa puiden elinkeino poro syksyllä tuote sienillä ravintoa kylmät
______________ on Lapin tärkein eläin. Se on sarvellinen hirvieläin,
jonka ______________ vaihtuvat vuosittain. Sillä on lämpöä hyvin
eristävä ______________. Turkkinsa ansiosta poro kestääkin pohjoisen
_____________ talvet.
Poro on puolivilli _________________, joka on kesytetty tunturi-
peurasta. Poronhoito on perinteinen saamelaisten _____________. Eläimet
kerätään ______________ poroerotukseen lajittelua ja teuraseläinten
valintaa varten. Liha on täkein porosta saatava _____________, mutta

27
myös poron talja ja sarvet otetan talteen. Porot kootaan myös kesällä
juhannuksen tienoilla vasojen merkintää varten, jolloin niiden korviin
leikataan _______________ omistajansa teot eli sanat.
Porot elävät 5—500, joskus useammankin poron laumoissa eli tokissa,
jossa ne vaeltelevat kilometrejä _____________ etsien märehtimispaik-
koja ja vettä.
Kesällä poroille on tarjolla runsasti hyvää ja ravitsevaa ________
______. Ne löytävät soilta ja hakkuualueilta _____________ lehtiä,
ruohoa ja heinää. Syksyllä ne herkuttelevat _____________. _________
_____ on poron talviravintoa.
Poro on __________ sosiaalisimmista sorkkaeläimistä. __________
_______ tavattava poro pakenee ihmistä, mutta vankeudessa ne käyt-
täytyvät yleensä uteliaasti ja pelottomasti. Syksyllä kiima-aikaan täysi-
kasvuiset _________________ voivat olla vaarallisia myös ihmiselle.

TEHTÄVÄ 4: Etsi vasemmalla oleville sanoille oikea pari


oikealla olevista sanaliitoista.
Kantarelli on … muuttolintu
Mustikka on … petokala
Hauki on … jyrsijä
Saimaannorppa on … terveellinen marja
Susi on … yleinen ruokasieni
Myyrä on … merinisäkäs
Valas on … maailman uhanalaisin hylje
Naurulokki on … peto- ja laumaeläin

TEHTÄVÄ 5: Tarkasta, kuinka hyvin tunnet puulajit. Arvaa,


mistä puusta on puhe.
1. Sitä esiintyy koko Suomessa. Se viihtyy valoisilla paikoilla. Se on
nopeakasvuinen puu, mutta elää harvoin yli 100-vuotiaaksi. Pituutta sillä
on korkeintaan 30 metriä. Sen lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Sen
kuori on sileä ja harmaanvihertävä ja sitä syövät monet metsän eläimet,
kuten jänikset ja hirvet. Sen puuaine on vaaleaa ja kevyttä. Se on helppo
halkaista, ja siitä valmistetaankin etenkin tulitikkuja.
2. Se on helppo tuntea valkoisesta rungosta. Sen sileää kuorta sano-
taan tuoheksi. Sitä esiintyy hyvin yleisesti koko Suomessa, etenkin kuivan-

28
puoleisissa metsissä. Suurimmat tulevat 25 metrin pituisiksi ja suunnil-
leen 100-vuotiaiksi. Sen tuoksu on tullut monille tutuksi saunavastoista.
Hampaille ystävällistä makeuttamisainetta, ksylitolia, valmistetaan siitä.
Keväisin sen kukkiessa siitepöly voi aiheuttaa allergiaa.
3. Se on yleinen koko Suomessa rehevillä ja kosteilla paikoilla. Se on
suuri puu, pituudeltaan 20—40 metriä. Sen ikä voi olla yli 300 vuotta. Se
on havupuu eli sen lehdet ovat neulasia. Neulaset pysyvät vihreinä koko
vuoden ajan. Sen runko on ruskeanharmaa, kuori on hilseilevä ja karhea.
Tässä puussa kasvaa myös isoja, riippuvia ja sukkulamaisia käpyjä, jotka
kypsyvät ensimmäisenä vuonna.
4. Se on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3—
5 vuotta. Se kasvaa karuissakin olosuhteissa. Se sietää kylmää, kuivuutta,
märkyyttä ja ravinteiden niukkuutta, mutta vaatii paljon valoa. Se kasvaa
melkein koko Suomessa kankailla, rämeillä ja kallioilla. Se kasvaa 15—
30 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Se elää tavallisesti 200—
300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaita yksilöitä tunnetaan. Sen kävyt
ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä. Kävyn ja siemenen kehitys
kestää kaksi kesää. Se on Suomen käyttökelpoisimpia puita. Sitä käyte-
tään rakennuspuuna ja se sopii hyvin ulkorakenteisiin. Sitä käytetään
myös paperipuuna ja huonekalujen valmistukseen.
5. Se on Suomessa yleinen Lappia myöten, mutta tunturin huipulla se
ei kasva. Se vaatii runsaasti valoa. Joskus se on vain pensas, mutta
lehtipuuna se voi kasvaa suunnilleen 20 metrin korkuiseksi. Sen ikä on
yleensä 100—150 vuotta. Se kukkii kesä — heinäkuussa ja sen kukat
ovat pieniä, vaaleita ja voimakastuoksuisia. Tässä puussa kasvaa myös
marjoja. Syksyllä ne ovat kypsiä, herkullisen punaisia ja riippuvat suurina
kimppuina. Monet linnut syövät sen marjoja levittäen siemeniä uusille
kasvupaikoille.

TEHTÄVÄ 6: Lue teksti.


Sienet
Ruokasieniksi kutsutaan syötäväksi kelpaavia sieniä. Tatit, rouskut ja
vahverot ovat hyviä sieniä, joista voi laittaa ruokaa. Rouskut ja vahverot
ovat helttasieniä eli ne voidaan tunnistaa lakin alapuolella olevista
heltoista. Tatit ovat puolestaan pillisieniä. Sienet elävät tiettyjen puiden
läheisyydessä. Siksi eri sienillä on erilaiset kasvupaikat. Eräät sienet,

29
kuten rouskut ja tatit, elävät yhteiselämää puiden kanssa. Tällöin sieni saa
puulta tämän valmistamaa sokeria ja sieni puolestaan luovuttaa vastalah-
jaksi puulle vettä ja ravinteita. Hyvät sienet ovat terveellisiä, mutta niitä
ei kuulu yleensä syödä raakana. Sienistä voidaan valmistaa monia herkku-
ruokia.
Osa metsässä kasvavista sienistä on kuitenkin myrkyllisiä. Kärpässieni
on yleisin myrkkysieni. Kärpässieniä on kahdenvärisiä: punainen kärpäs-
sieni ja valkoinen kärpässieni. Molemmat ovat myrkyllisiä. Niitä ei saa
poimia eikä niistä saa valmistaa ruokaa. Kärpässienen voi tunnistaa lakin
alapuolella olevista heltoista. Tästä syystä kärpässieni kuuluu helttasie-
niin.
Joskus sanotaan että «kerää vain varmasti tuntemiasi sieniä». Tällöin
on vaara, että koriin menee myrkkysieniäkin, koska muutamat myrkyl-
liset sienet muistuttavat erehdyttävästi joitain tunnettuja ruokasieniä. Nämä
tappavat myrkkysienet kannattaa oppia tuntemaan.

TEHTÄVÄ 7: Vastaa kysymyksiin:


Mikä ero on sienien ja tattien välillä?
Mitä sieniä ja tatteja olet poiminut?
Kerro kuinka valmistat sieni- ja tattiruokia?

TEHTÄVÄ 8: Laadi lyhyt kertomus jostakin sienestä (mil-


lainen se on, missä kasvaa ja mihin käytetään).

TEHTÄVÄ 9: Tiedätkö, miten pitää toimia hätätilanteessa,


esimerkiksi silloin kun joku on syönyt myrkyllisiä sieniä tai
saanut kyynpureman? Tunnetko venäläiset hätänumerot?
Keksi kuvitteellinen hätätilanne ja mieti parin kanssa tai
yksin, miten tilanteessa toimisit ja mihin ottaisit yhteyttä.
(Petra Korhonen, Doris Kunzelmann. Suomea jokaiseen päivään. Hel-
sinki: Finn Lectura, 2008. S. 77.)

TEHTÄVÄ 10: Suomenna.


Брусника — вечнозеленое растение в виде небольшого кустар-
ника, которое испокон веков использовалось при лечении различ-

30
ных заболеваний. Плоды — красные ягоды — держатся под снегом
до весны. Полезными свойствами обладают не только плоды, но
и листья кустарника. Найти ее можно в сырых хвойных, а также
в лиственных лесах. Своим широким распространением брусника обя-
зана главным образом птицам и животным. Семена брусники не пе-
ревариваются и таким образом разносятся на огромные расстояния.
Сама брусника, прежде всего, ценна своим богатым содержанием
необходимых витаминов: A, B, C, E. Также в ней содержатся угле-
воды, каротин, дубильные вещества и важные для организма орга-
нические кислоты (лимонная, салициловая, яблочная). Богата брус-
ника и не менее полезными минеральными веществами — кальцием,
калием, фосфором, магнием и марганцом.

TEHTÄVÄ 11: Kuvaile suomeksi jokin marja. Ryhmäka-


vereiden pitää arvata, mistä marjasta on puhe.
Sääsanastoa: tuuli, tuulinen, ukkonen, ukonilma, ukkoskuuro, aste, rae,
raekuuro, sataa rakeita, räntä, räntäsade, sade, sadekuuro, jää, lumi, pilvi,
pilvinen, helle, viima, pouta, sateenkaari, kohtalainen, pouta, sumu, usva,
utu, paukkupakkanen, leuto, navakka, myrsky, tyyni, tulva, puuskittainen,
kostea, halla, viileä, hiostava, heikko, kolea, aurinkoinen.

TEHTÄVÄ 12: Lue teksti ja alleviivaa kaikki säähän, lämpö-


tilaan ja ilmansuuntiin liityvät sanat.
Odotettavissa huomisiltaan asti: Sää on etelä- ja keskiosassa maata
aluksi selkeää tai puolipilvistä, ja poutaista. Illalla lounaaseen päin voimi-
stuvaa tuulta, lisääntyvää pilvisyyttä ja sadekuuroja, mahdollisesti myös
ukkosta. Päivän yli lämpötila 15—20, yön alin 5—11 astetta. Suomenlah-
della ja sisävesillä liikkujia varoitetaan navakasta, puuskittaisesta tuulesta.
Metsäpalovaroitus on voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakun-
nan ja Ahvenanmaan maakunnissa.
(Petra Korhonen, Doris Kunzelmann. Suomea jokaiseen päivään. Hel-
sinki: Finn Lectura, 2008. S. 78)

TEHTÄVÄ 13: Laadi oma säätiedotuksesi. Käytä hyväksesi


oppimaasi sääsanastoa.

31
SUOMEN LUONNONSUOJELU
JA LUONNONSUOJELUALUEET
Sanastoa: metsähallitus, ympäristökeskus, harvinainen, rauhoitettu, ainut-
laatuinen, monimuotoinen, monimuotoisuus, tyypillinen, luonteenomainen,
suojella, pitää huolta, turvata, vaalia, rauhoittaa, ehkäistä, aiheuttaa, koh-
distua, sopeutua, tuhota, tuhoutua, tuhoutuminen, turmeltua, hävitä, saas-
tuttaa, saastuminen, pilata myrkyllisellä aineella, huolestuttaa, huolettaa,
poimia, kerätä, ampua, pyydystää, häiritä, nuotiopaikka, tulentekopaikka,
retki, luontopolku, eliö, riistaeläin, petoeläin, pesä, pesimäaika, poikanen,
ympäristö, suojelu, luonnonsuojelu, luonnonsuojelulaki, kuolla sukupuut-
toon, luonnonmuistomerkki, erämaa, luonnonsuojelualue, kansallispuisto,
luonnonpuisto, liikkua, kulkea, tutkia, seurata, heittää, viskata, roskata,
villi luonto, alkukantainen luonto, korpi, luonnontila, uhka, haitta, vaara,
olla vaarassa, rehevöityminen, rehevöityä, elinympäristö, jokamiehenoi-
keudet, virkistys, lain nojalla, tahallaan, yksinomaan, maisema, muutos,
seuraus, muuttua, muutos, pyynti, laji, uhanalainen, estää, hakata, luon-
nonvarainen, vahingoittaa, metsästää, hävitä, turvata, noudattaa, säilyttää,
lehto, suo, metsä, suojelualue, virkistys, rajoittaa.

TEHTÄVÄ 1: Lue ja käännä teksti. Kiinnitä huomiotasi


uusien sanojen käyttöön.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu perustuu luonnonsuojelulakiin (1996). Sen päätavoit-
teena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä luonnonkauneu-
den ja maisema-arvojen vaaliminen. Luonnonsuojelun keskeisiä keinoja
ovat luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen
sekä luontotyyppien ja eliölajien suojelu.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia
luonnontilaisessa ympäristössä sekä palauttamaan ihmisen toiminnan
tuhoamia ympäristöjä entiselleen.
Luontoon kohdistuva uhka on lähes yksinomaan ihmisen toiminnan
seurausta. Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muut-
tumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja
muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapai-
noon, eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.

32
Miten luontoa suojellaan?
Kasvi-, sieni- ja eläinlajien yksilömääriä tutkitaan ja seurataan, ja tutki-
musten mukaan pidetään kirjaa uhanalaisista lajeista. Kun jokin laji on
käymässä uhanalaiseksi, sen elinympäristöä pyritään suojelemaan. Esimer-
kiksi metsikön hakkaaminen tai tien rakentaminen voidaan estää, jos to-
detaan, että se uhkaa uhanalaisen lajin elinmahdollisuuksia.
Lähes kaikki Suomen luonnossa elävät eli luonnonvaraiset eläimet on
rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Niitä ei saa ampua tai pyydystää,
niiden pesiä ei saa vahingoittaa eikä eläimiä muutenkaan häiritä tahallaan.
Riistaeläimiä, kuten hirveä tai jänistä, saa metsästää tiettyinä aikana
vuodesta, muulloin nekin on rauhoitettu. Joitakin petoeläimiä, kuten kettua
ja minkkiä, metsästetään sen vuoksi, että ne syövät riistaeläimiä ja aiheut-
tavat haittaa muullekin luonnolle. Tarpeen tullen jokin metsästettävä
voidaan kokonaan rauhoittaa. Esimerkiksi ahmaa ei saa lainkaan metsästää
sen takia, että se on vaarassa hävitä Suomen luonnosta. Joka vuosi määrä-
tään erikseen, kuinka monta ilvestä, sutta ja karhua saa ampua. Luonnon-
suojelun tavoitteena on pitää näiden eläinten määrä sopivana metsästy-
ksellä säätelemällä.
(http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/yleista/kielitaso2.htm;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonsuojelu)

TEHTÄVÄ 2: Vastaa tekstin avulla kysymyksiin:


1. Mitä tarkoittaa luonnonsuojelu?
2. Miksi luontoa täytyy suojella?
3. Millä tavalla ihmiset saastuttavat luontoa?

TEHTÄVÄ 3: Selitä, mitä seuraavat tekstissä esiintyvät


sanat tarkoittavat.
Uhanalainen laji, riistaeläin, rauhoitettu, luonnonsuojelualue, rehevöi-
tyminen.

TEHTÄVÄ 4: Keksikää pienissä ryhmissä haastatteluky-


symyksiä, joiden avulla selvitätte, millä tavalla jokainen
meistä voi suojella luontoa. Jokainen opiskelija esittää nämä
haastattelukysymykset ainakin kolmelle ihmiselle ja kirjaa

33
vastaukset ylös sekä tekee vastausten perusteella koonnin,
jonka esittää oppitunnilla suullisesti muulle ryhmälle.

TEHTÄVÄ 5: Käännä.
Luonnonsuojelualueet
Luonnonsuojelulain mukaan luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot,
luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet.
Kansallispuisto
Suomessa on 37 kansallispuistoa. Ne ovat suuria, yli 1000 hehtaarin
luonnonsuojelualueita, jotka ovat samalla kaikille avoimia nähtävyyksiä.
Niiden ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus.
Kansallispuistot perustetaan lailla valtion maalle. Niihin kuuluu kansal-
lismaisemia ja muita luonnonnähtävyyksiä. Kansallispuistot palvelevat
luonnonsuojelun ehdoilla myös virkistystä. Kansallispuistojen hoidosta
vastaa Metsähallitus. Kansallispuistoissa saa liikkua puiston järjestyssään-
töjä noudattaen.
Luonnonpuisto
Suomessa on myös 19 luonnonpuistoa, jotka myös ovat luonnonsuoje-
lualueita. Luonnonpuistot on perustettu lailla tai asetuksella tieteellisiin
tarkoituksiin. Ne sijaitsevat valtion maalla ja palvelevat ensisijaisesti luon-
nonsuojelua ja tutkimusta sekä suojelun sallimissa rajoissa myös opetusta.
Luonnonpuistot säilytetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten,
jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata.
Luonnonpuistot ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Niiden suojelumää-
räykset ovat tiukemmat kuin kansallispuistojen. Luonnonpuistoissa ei
yleensä saa liikkua ilman kirjallista lupaa. Lupia myönnetään vain tietee-
llisiin tarkoituksiin. Joissakin luonnonpuistoissa saa kulkea merkityillä po-
luilla. Suomen kaikki luonnonpuistot ovat Metsähallituksen hoidossa.
Muut luonnonsuojelualueet
Suomessa on myös lehtojensuojelualueita, soidensuojelualueita ja
vanhojen metsien suojelualueita. Pohjoiseen Lappiin on perustettu erä-
maalailla 12 erämaa-aluetta. Ne eivät ole varsinaisia luonnonsuojelua-
lueita, vaikka niiden tarkoituksena on alueensa erämaaluonteen säilyt-
täminen. Siellä voi nauttia luonnonrauhasta ja hiljaisuudesta. Erämaat
toimivat lappilaisille merkittävinä virkistyskäytön kohteina ja niiden avulla
ylläpidetään lappilaisia eränkäyntiperinteitä ja -kulttuuria. Erämaa-alueet
ovat Metsähallituksen hoidossa.

34
Muita luonnonsuojelualueita voidaan perustaa kunnan, yhteisön ja yksi-
tyinen omistamalle maalle maanomistajan hakemuksesta tai suostumuk-
sella ympäristökeskusten päätöksellä.
(http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Luonnonsuojelu/Suojelualueet/;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_luonnonsuojelualueet)

TEHTÄVÄ 6: Keskustelkaa ryhmässä luonnosta. Voitte


pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä:
1. Mitä tarkoitetaan jokamiehenoikeudella?
2. Millä tavoin ihminen voi häiritä luonnossa toisia ihmisiä ja eläimiä?
3. Mitä kaikkea ihminen voi luonnossa tehdä?
4. Mitä luonto sinulle merkitsee?
5. Voitko kertoa lempimaisemastasi?
6. Mikä suomalaisessa luonnossa viehättää sinua eniten ja miksi?
7. Mikä ero on kansallispuistolla ja luonnonpuistolla?

TEHTÄVÄ 7: Kerro jostakin Suomen luonnonsuojelua-


lueesta.
TEHTÄVÄ 8: Luettuasi Saimaannorppa — tekstin vastaa
kysymyksiin: minkäläinen eläin saimaannorppa on ja miten
sitä suojellaan?
Saimaannorppa
Jääkauden jälkeen koko eteläinen Suomi oli veden peitossa. Kun maa
kohosi, merenrannikon lahdet muuttuivat vähitellen järviksi. Siten esimer-
kiksi Salpausselän pohjoispuolella olevien järvien yhteys Itämereen kat-
kesi. Järviin jäi monia merieläimiä, mutta suurin osa niistä tuhoutui.
Saimaalle jäi kuitenkin eristyksiin hylkeitä, jotka sopeutuivat elämään jär-
vessä. Näitä hylkeitä kutsutaan elinalueensa Suur-Saimaan mukaan saimaan-
norpiksi.
Saimaannorppa on sopeutunut hyvin vesielämään. Notkea virtaviivai-
nen ruumis ja evämäiset räpyläjalat tekevät siitä mainion sukeltajan. Se
voi olla sukelluksissa useita minuutteja. Välillä sen on kuitenkin tultava
pinnalle, sillä se hengittää keuhkoilla kuten muutkin nisäkkäät.
Saimaannorppa on kokonaan rauhoitettu, sillä niitä on nykyisin jäljellä
vain pari sataa yksilöä. Ilman tehokasta suojelua se kuolisi sukupuuttoon.

35
Koska norpan pääasiallista ravintoa ovat kalat, se saattaa pyyntimatkoil-
laan sotkeutua verkkoihin ja hukkua. Tämän vuoksi norpan elinalueille on
perustettu suojelualueita, kuten Linnansaaren kansallispuisto Haukivedellä.
Kalastus on suojelualueilla kielletty, ja ihmisten liikkumista on rajoitettu
erityisesti norppien pesimäaikana kevättalvella.
Saimaan veden korkeuden vaihtelu on uhka norppakannan kasvulle.
Norppa kaivaa rannan lumivalliin luolan, jonne se synnyttää yhden poika-
sen eli kuutin. Kun järven vedenpinta laskee, pesä luhistuu ja kuutti voi
kuolla.
(http://nelosenoma.wikispaces.com/J%C3%A4rvi-Suomi+Kalpa)

SUOMEN HALLINTOALUEET:
KUNNAT JA MAAKUNNAT
Sanastoa: jakautua, hallinnollinen, kunta, kotikunta, maakunta, paikal-
linen, itsehallinto, velvoite, vähentää, kyetä, tarjota, lakisääteinen, palvelu,
maksu, kunnallisvero, kiinteistövero, maksaa, rahoitus, perustua, päättää,
pakollinen, päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, van-
hustenhuolto, lastensuojelu, vammaistenhuolto, päihdehuolto, toimeentu-
lotuki, huolehtia, paloturvallisuus, ylläpito, väestönsuojelu, vesihuolto,
jätehuolto, energiahuolto, kaavoitus, vapaaehtoinen, muodostaa, maakun-
nan liitto, itsehallinto (=autonomia), autonominen, yksikkö, päätöksente-
kovalta, lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta, päätösvalta, ilmentää, valtio,
kehittää, suunnitella, hallinto, alue, alueellinen, kunnallishallinto, elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus (ely-keskus), aluejako, yhtenevä, kuulua, hal-
lintovirasto, vaalit, kunnallisvaalit, valita, nimittää, maakuntaneuvosto, ylin
päättävä elin, maakuntavaltuusto, valtuus, virallinen, vakiintunut, tunnus,
vaakuna, oikeus, säätää lakeja, tulo- ja menoarvio, itsenäinen, armeija,
asevelvollisuus.

TEHTÄVÄ 1: Lue ja käännä teksti.


Kunnat ja maakunnat
Suomi jakautuu hallinnollisesti kuntiin, joilla on paikallinen itsehal-
linto ja monia velvoitteita. Vuoden 2013 alussa niitä oli 320, joista kau-
punkeja 107. Kuntien lukumäärää on viime vuosina pyritty aktiivisesti
vähentämään, sillä monet kunnat ovat liian pieniä kyetäkseen tarjoamaan

36
lakisääteisiä palveluita asukkailleen. Kunta on tietty alue ja sen asukkaat.
Jokainen suomalainen tai pysyvästi Suomessa asuva ulkomaalainen kuuluu
johonkin kuntaan. Se kunta tai kaupunki, jossa ihminen asuu, on hänen
kotikuntansa. Kotikunta vaihtuu, jos esimerkiksi opiskelee yli vuoden
toisen kunnan alueella. Jos omistaa kotikuntansa ulkopuolella yrityksen
tai muita kiinteistöjä, niin kunnallisveroa joutuu maksamaan myös siihen
kuntaan, jossa tai joissa nämä sijaitsevat. Noin kaksi kolmasosaa kuntien
rahoituksesta perustuu kunnallisveroon ja kiinteistöveroon sekä erilaisiin
kuntalaisilta perittäviin maksuihin.
Kunta voi itse päättää monista asioista. Kuntien pakollisia palveluja
ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto
ja vanhustenhuolto. Lisäksi muun muassa kirjasto- ja tietopalvelut, las-
tensuojelu, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat
kuntien tehtäviin. Teknisellä puolella kunnan tulee huolehtia paloturval-
lisuudesta, teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoitu-
ksesta.Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat perinteisesti olleet kuntien omia
palveluita, mutta nykyisin myös yksityiset yritykset ovat tulleet toimintaan.
Kuntien vapaaehtoisia palveluita ovat esimerkiksi ammattikoulu, lukio
ja uimahalli.
Kunnat muodostavat isompia alueita eli maakuntia. Suomi jaetaan
19 maakuntaan. Niiden nimet ovat: 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Sa-
takunta 4. Kanta-Häme 5. Pirkanmaa 6. Päijät-Häme 7. Kymenlaakso
8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 10. Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-
Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 16. Pohjois-
Pohjanmaa 17. Kainuu 18. Lappi 19. Ahvenanmaa.
Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakun-
nan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekoval-
taan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista de-
mokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan
johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä
ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kun-
nallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen ta-
solla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta
kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä
toisten maakuntien kanssa.
Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla
ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto.

37
Muissa 17 maakunnassa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakun-
tavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.
Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia
ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä
ovat maakuntavaakunat ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille
on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä
ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet, maakuntajärvet
ja maakuntaruoat.
(http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/yleista/kielitaso1.htm;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnat)

TEHTÄVÄ 2: Pane suluissa olevat sanat sopivaan muotoon.


Ahvenanmaa
Itämeressä Suomen ja Ruotsin puolivälissä sijaitseva Ahvenanmaan
saaristo muodostuu noin 6 500 (saari). Suurin saarista on Ahvenanmaan
manner, jossa on (saaristo) ainut kaupunki, Maarianhamina. Sekin on Ahve-
nanmaan pääkaupunki. Monet pienet saaret ovat (asumaton). Ahvenan-
maalla asuu 28 671 henkeä ja yli 95 % puhuu ruotsin (kieli).
(Ahvenanmaa) on itsehallinto (=autonomia), joka antaa (ahvenan-
maalaiset) oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää
maakunnan tulo- ja menoarviosta. Oma lippu on (merkki) Ahvenanmaan
itsenäisestä asemasta. Ahvenanmaalla ei ole (oma armeija) ja ahvenan-
maalaiset miehet ovat vapautettuja asevelvollisuudesta rauhan aikana.
Saariston ilmasto on kasvien kasvulle suotuisa, sillä talvet ovat
(lyhyt, vähäluminen ja leuto). Kesät ovat kuitenkin viileämpiä kuin (Man-
ner-Suomi), koska meri on talven jälkeen kylmä. Siksi saariston lämpötilat
pysyvät alkukesästä melko (alhainen). Kesän (aika) merivesi lämpenee.
(Syksy) lämmin merivesi pitää pakkaset loitolla. Monet kasvit, jotka eivät
menesty muualla (Suomi), viihtyvät Ahvenanmaalla. Siellä kasvavat (jalo
lehtipuu), kuten jalava, saarni, tammi, lehmus ja vaahtera. Ahvenanmaan
nimikkokukka kevätesikko värjää keväisin niityt (keltainen).
(Eläimistö) puuttuvat kokonaan ilves, riekko ja susi. (Kangaskäärme)
tavataan Ahvenanmaalla, muttei Manner-Suomessa.
Kesä (olla) vilkkainta matkailuaikaa. Maarianhaminan satamassa vierailee
silloin (sata erikokoinen laiva). Merenkulku on (matkailu ja kalastus)
ohella tärkeä elinkeino.

38
Saariston maatilat ovat (pieni) mutta hyvin hoidettuja. Ahvenanmaa
on tullut (tunnettu) monista kasvihuoneissa kasvatetuista tuotteistaan, kuten
kurkuista ja tomaateista. Myös perunalastut kuuluvat (maakunta) tuot-
teisiin.
Ahvenanmaalla on kauniin luonnon ohella myös runsaasti (historial-
linen) nähtävää. Vanhat kivikirkot ja jännittävät linnoitukset kertovat alueen
(pitkä historia).
(https://sites.google.com/a/enoprogramme.org/ymppa4lk/24)

TEHTÄVÄ 3: Vastaa kysymyksiin:


1. Kumpia Suomessa on enemmän, kuntia vai maakuntia?
2. Onko maakunta pienempi vai isompi kuin kunta?
3. Kuinka monta kuntaa Suomessa on? Entä maakuntaa?
4. Mitä kunta tekee verotuloilla?
5. Onko Ahvenanmaalla oma lippu?
6. Miksi Ahvenanmaan ilmasto on leudompi kuin Manner-Suomen
ilmasto?
7. Ovatko ahvenanmaalaiset asevelvollisia?
8. Mikä on ahvenanmaalaisten äidinkieli?
9. Minkä oikeden itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille?
10. Onko Ahvenanmaalla nähtävyyksiä?

TEHTÄVÄ 4: Jatka lauseita.


1. Suomi jakautuu hallinnollisesti …
2. Kunta on …
3. Kotikunta vaihtuu, jos …
4. Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi …
5. Kuntien vapaaehtoisia palveluita ovat esimerkiksi …
6. Kunnat muodostavat isompia alueita eli …
7. Suomen vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä maakuntatunnuksia ovat …
8. Ahvenanmaan saaristo sijaitsee …
9. Ahvenanmaan pääkaupunki on …
10. Ahvenanmaalaisten elinkeinoja ovat …

39
TEHTÄVÄ 5: Suomenna.
Aландские острова — архипелаг в Балтийском море. Единствен-
ный город и столица автономной провинции — Маарианхамина.
Единственным официальным языком Аландских островов является
шведский. Он используется в государственных, региональных и му-
ниципальных учреждениях на территории автономии, а также при
коммуникации с центральными органами власти государства. Швед-
ский также является языком обучения в государственных учебных
заведениях на островах.
В отличие от всех остальных граждан Финляндии жители Аланд-
ских островов освобождены от службы в финской армии, но в случае
проживания вне Аландских островов в течение пяти лет утрачивают
этот иммунитет.

SUOMEN KAUPUNGIT
Sanastoa: pääkaupunki, kotikaupunki, maakuntakeskus, satamakaupunki,
teollisuuskaupunki, teatterikaupunki, yliopistokaupunki, pinta-ala, viheralue,
kulttuurillinen, hallinnollinen, poliittinen, kaupallinen, liike-elämä, yritys,
asukasluku, väkiluku, kasvattaa, lähikunta, seutu, metropolialue, perustaa,
vähäpätöinen, linnoitus, linnake, linna, varuskunta, vilkastuttaa, seuraelämä,
kaupankäynti, laivaliikenne, vallata, tulipalo, hävittää, suuriruhtinaskunta,
itsenäinen, maailmanperintöluettelo, nähtävyys, maisemanähtävyys, mer-
kittävä, virkistysalue, museo, ulkoilmamuseo, taidemuseo, taideteos, huvi-
puisto, eläintarha, suosittu, kuuluisa, tunnettu, ortodoksinen, katedraali,
kirkko, tuomiokirkko, kaupungintalo, eduskuntatalo, tavaratalo, patsas, muis-
topatsas, pystyttää, muistomerkki, rakennus, päärakennus, katu, pääkatu,
ostoskeskus, torni, näköalatorni, yleiskatsaus, arkkitehtuuri, arkkitehtuuri-
kokonaisuus, huomattava, tyylisuunta, risteys, kantakaupunki, muotoilu, kult-
tuuritapahtuma, kesätapahtuma, näyttely, taidenäyttely, performanssi, esitellä,
yksittäinen, ydinkeskusta, lukuisa, viihdetapahtuma, huipentua, festivaali,
konsertti, järjestää, kulttuurilaitos, tutustua, ihastua, viihtyä, raitiovaunu =
ratikka, metro, laiva, hytti, kyyti, sijaita, sijainti, julkinen, koostua, kau-
punginosa, matkailukohde, houkutella, kansainvälinen, omaleimainen, kaup-
pahalli, harvinaisuus, joukkoliikenne, erikoisuus, upea, näkymä, arvokas,
vajaa.

40
Lentoasema = lentokenttä, lento, lentolippu, menoo, paluu, matkata-
vara, matkalaukku, käsimatkatavara, passi, viisumi, matkavakuutus, turva-
tarkastus, passintarkastus, tulli, majoitus, yöpyä, varata hotellihuone, varaus,
vuokrata auto, turisti, kiertoajelu, retki, opas, matkailu.

TEHTÄVÄ 1: Lue Suomen kaupungeista.


Suomen kaupungit
Suomen kaupungit eivät ole suuria asukasluvultaan, mutta ne ovat
suuria pinta-alaltaan. Kaupungeissa on paljon viheralueita, eri kaupungi-
nosien välillä saattaa olla jopa koskematonta luontoa.
Turku on historiallinen pääkaupunki ja vanhin kaupunki koko Suo-
messa. Se on Varsinais-Suomen maakunnan keskus. Kaupungin asukas-
luku on 182 281. Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän
historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapah-
tumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Tärkeimmät
nähtävyydet ovat linna ja vanha tuomiokirkko. Turun linnassa on usein
erilaisia näyttelyitä, tapahtumia ja konsertteja. Turku on myös Suomen
virallinen joulukaupunki, mikä näkyy kaupungin ohjelmatarjonnassa lop-
puvuodesta. Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki
on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja Turun satamasta on tiheä
matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan sekä Tukholmaan.
Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pirkanmaan
maakuntakeskus. Tampereen kaupungin väkiluku on 220 609. Se on tun-
nettu teollisuuskaupunki. Tampereella on tekstiili- ja paperitehtaita. Tam-
pereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven väli-
sellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella
Pyhäjärvi. Ympäristön järvimaisemat ovat maan kauneimpia. Näsijärven
vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea
pitkin Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä ja sen ympä-
ristössä on kauniita puistoja. Tammerkosken koskimaisema on nimetty
yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Tampereella kannattaa tutustua Pis-
palan puutaloalueeseen ja Särkänniemen vapaa-ajankeskukseen. Tampere
on vilkas teatterikaupunki. Siellä ei saisi jättää näkemättä ulkoilmateat-
teria pyörivine katsomoineen. Tuomiokirkko (1907) ja pääkirjasto (1986)
ovat tärkeitä matkailukohteita.
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus.
Sen väkiluku on 134 802. Jyväskylä on yliopistokaupunki ja väkiluvul-

41
taan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Jyväskylässä on yliopisto
sekä useita muita oppilaitoksia.
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus.
Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin ja väkiluvultaan
Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Oulun väkiluku on 193 902 asukasta.
Sen väkiluku kasvaa nopeasti, sillä yliopisto ja monet tietotekniikkayri-
tykset houkuttelevat sinne ihmisiä kaikkialta Suomesta. Se on avain poh-
joiseen. Siitä on tullut tärkeä tiedekeskus. Oulu on alueensa sekä hal-
linnollinen että kaupallinen keskus.
Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakun-
nassa. Kaupungissa asuu 36 246 henkilöä. Savonlinna on kansainvälinen
kesäkaupunki. Siellä sijaitsee pienellä saarella Olavinlinna (1475), kaunein
Suomen vanhoista linnoista. Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta
ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista.
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus. Kau-
pungin väkiluku on noin 106 000. Ympäristöltään kaupunki on varsin omalei-
mainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin
vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus. Asutus on levin-
nyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan
sormimallin mukaisesti. Kuopion kauppahallista voi ostaa savolaisia eri-
koisuuksia, esimerkiksi kalakukkoja. Puijon näköalatornista on upea näkymä
lähisaaristoon. Ortodoksisessa kirkkomuseossa on kauniita ja arvokkaita
ikoneja. Merkittävä kesätapahtuma on Kuopio tanssi ja soi -festivaali.
(http://ru.wikipedia.org/wiki/; Marjukka Kenttälä.
Kieli käyttöön, 2. osa. Helsinki, 2003. S. 71—72)

TEHTÄVÄ 2: Keksi tekstistä kolme kysymystä ja kysy ryh-


mäkavereiltasi.

TEHTÄVÄ 3: Kuvitelkaa, että toinen teistä on matkailija


ja toinen matkatoimiston työntekijä. Valitkaa yksi Suomen
kaupungeista ja laatikaa dialogi sen perusteella.

TEHTÄVÄ 4: Lue Matka Helsinkiin — dialogi.


Loman jälkeen Tatjana tapaa kotipihalla naapurin Liisan.
Liisa: Moi, Tatjana! Milloin tulitte takaisin kotiin?

42
Tatjana: Moi, tulimme vasta maanantaina, koska myöhästyimme sun-
nuntain lennolta.
Liisa: Ihan totta?! Mitä tapahtui?
Tatjana: Lento oli sunnuntaina päivällä. Aamulla lähdimme retkelle
toiseen kaupunkiin. Opas sanoi, että ehdimme takaisin hotellille kahdek-
sitoista, mutta bussin moottori hajosi, kun olimme kaukana Helsingistä.
Liisa: Eikä?! Olipa teillä huono onni!
Tatjana: Sanopa muuta! No, ensin kuljettaja yritti korjata bussia itse,
mutta sitten hän luovutti ja järjesti meille kuljetuksen toisella bussilla.
Odotimme kuitenkin uutta bussia melkein puolitoista tuntia.
Liisa: Voi ei! Oli varmaan inhottavaa vain odottaa keskellä metsää!
Tatjana: No olihan se. Oli kuuma ja me katsoimme koko ajan kelloa
ja pelkäsimme, että myöhästymme lentokoneesta.
Liisa: Niin tietysti. Ja lentokone lähti sitten ilman teitä?
Tatjana: Niin lähti. Pääsimme takasin hotellille vasta kahdelta. Lento
oli puoli kolmelta, joten oli ihan turha enää lähteä kentälle.
Liisa: Niin.
Tatjana: Seuraava lento oli vasta maanantai-iltana. Onneksi saimme
yöpyä samassa hotellissa.
Liisa: No hyvä!
Tatjana: Joo, ja itse asiassa oli ihan kiva saada ylimääräinen loma-
päivä. Kävimme maanantaiaamuna kaupungilla ja teimme monta hyvää
ostosta. Ja on minulla sinullekin pieni tuliainen.
Liisa: Ihan totta? No kiitos paljon!
Tatjana: Onko sinulla aikaa nyt? Mennään meille ja jutellaan lisää!
Liisa: Hyvä ajatus! Tulen mielelläni. Jos teillä on valokuvia reissusta,
niin katsotaan nekin!
Tatjana: Joo, tietysti.

TEHTÄVÄ 5: Sinä ja sinun parisi olitte lomalla yhdessä.


Kirjoita, millainen loma teillä oli. Vaihda sitten paria ja kerro
uudelle parille sinun lomasta:
Mitä teitte lomalla? Milloin? Mihin? Miksi? Millä? Kenen kanssa?
Kuinka pitkä?
TEHTÄVÄ 6: Suomenna.
От столицы до самого маленького города Финляндии мы собрали
самую важную информацию о ваших любимых финских городах.

43
Вы узнаете историю города, изучите его расположение на карте, оз-
накомитесь с главными достопримечательностями. Мы подскажем
вам адреса комфортабельных отелей и гостиниц, лучших магазинов
и торговых центров, а также уютные места для прогулок, романтич-
ных ужинов или отдыха с детьми.

TEHTÄVÄ 7: Lue teksti Helsingistä.


Suomen pääkaupunki Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Se sijaitsee Suomenlahden pohjoisrannalla. Helsinki on Suomen kulttuur-
illinen, hallinnollinen, poliittinen ja liike-elämän keskus, monen suuren
yrityksen kotikaupunki ja maan suurin työnantaja.
Kaupungin asukasluku on 614 074. Helsinki ja sen lähikunnat muo-
dostavat vajaan 1,4 miljoonan asukkaan Helsingin seudun metropolialueen.
Siihen kuuluvat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää,
Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin 12. kesäkuuta 1550. Hel-
sinki oli pitkään melko vähäpätöinen kaupunki, mutta sen merkitys alkoi
kasvaa, kun kaupungin edustalle ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Suo-
menlinnaa. Linnoitustyöt kasvattivat asukaslukua, ja linnoituksen varus-
kunta vilkastutti kaupungin seuraelämää, kaupankäyntiä ja laivaliikennettä.
Suomen sodan aikana 1808 venäläiset joukot valtasivat Helsingin, ja sama-
na vuonna suuri tulipalo hävitti kaupunkia. Helsingistä tuli Suomen suuri-
ruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja itsenäisen Suomen pääkau-
punki vuonna 1917.
(http://ru.wikipedia.org/wiki/Helsinki)

TEHTÄVÄ 8: Suomenna.
1. Хотим отправиться в Хельсинки на Рождество. 2. Мы поедем
на финском автобусе. 3. В отеле встретимся с гидом. 4. Oн расскажет
нам об истории Финляндии. 5. Мы увидим много памятников и по-
сетим много замечательных музеев. 6. Дети очень хотят покупаться
в аквапарке. 7. Мы позавтракаем в отеле, а вечером сходим в ресто-
ран. 8. Нам придется часто брать такси. 9. Вернемся обратно домой
2 января. 10. У нас будет замечательный отпуск!

44
TEHTÄVÄ 9: Lue teksti Helsingin nähtävyyksistä.
Helsingin nähtävyydet
Merellinen Helsinki on maisemanähtävyys itsessään. Merkittävimpiä
nähtävyyksiä on Suomenlinnan linnake, joka on merkitty UNESCOn maail-
manperintöluetteloon. Toinen saarikohde on Seurasaaren virkistysalue ja
ulkoilmamuseo. Perheellisille ja lastenmielisille sopivia nähtävyyksiä ovat
Linnanmäen huvipuisto ja Korkeasaaren eläintarha. Helsingin kirkoista
suosituimpia ovat osittain maanalainen Temppeliaukion kirkko Töölössä,
ortodoksinen Uspenskin katedraali sekä Helsingin tuomiokirkko, joka hal-
litsee empiretyylistä Senaatintoria. Sen reunalla sijaitsevat Helsingin yliopis-
ton päärakennus ja Valtioneuvoston linna. Senaatintorilta on lyhyt matka
Kauppatorille, jonka reunalla sijaitsevat Presidentinlinna ja Helsingin
kaupungintalo. Esplanadin puisto on ydinkeskustan merkittävin puisto.
Mannerheimintien varrella sijaitsevat muun muassa Kansallismuseo, joka
esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle, eduskuntatalo, vuonna
1999 avattu nykytaiteen museo Kiasma edustallaan marsalkka Mannerhei-
min patsas sekä Stockmannin tavaratalo. Aleksanterinkatu on merkittä-
vin ostos- ja liikekatu keskustassa. Pohjoismaiden suurin ostoskeskus on
Kauppakeskus Itäkeskus, jonne pääsee metrolla. Toinen merkittävä ostos-
keskus Helsingin metroreitin varrella on ydinkeskustassa sijaitseva viisi-
kerroksinen Kampin keskus, joka avattiin kokonaisuudessaan keväällä 2006
ja se sisältää useiden kauppojen lisäksi myös ruokapaikkoja ja keilahallin.
Olympiastadionin 72 metriä korkeasta tornista voi luoda yleiskatsauksen
Helsinkiin.
Helsingin arkkitehtuurissa huomattavimmat tyylisuunnat ovat uusklas-
sismi, jugend ja funktionalismi. Suurin osa Helsingin rakennuksista on ra-
kennettu vuoden 1808 tulipalon jälkeen. Senaatintorin ja Katariinankadun
risteyksessä sijaitsee Sederholmin talo (1757), joka on Helsingin kanta-
kaupungin vanhin säilynyt rakennus.
Helsinki on valittu maailman muotoilupääkaupungiksi 2012.
(http://ru.wikipedia.org/wiki/Helsinki)

TEHTÄVÄ 10: Olet lomamatkalla Helsingissä. a) Kirjoita


postikortti ystävälle. b) Lähetä lomalta sinun kaverille teksti-
viestin. Kerro, missä olet ja millaista lomalla on.

45
TEHTÄVÄ 11: Lue teksti Helsingin kulttuurista.
Helsingin kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava
Helsingin juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teat-
teria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä
tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden
yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia
taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin
ja pitempäänkin.
Vuosittain kesäkuun 12. päivänä vietetään Helsinki-päivää, jonka lu-
kuisat viihdetapahtumat huipentuvat kymmeniä tuhansia ihmisiä kokoa-
vaan Kaivopuiston kesäkonserttiin.
Heinäkuinen Tuska-festivaali on metallimusiikin suurin tapahtuma Poh-
joismaissa.
Vuosittain toukokuussa järjestetään Kaisaniemen puistossa eri kult-
tuureja esittelevä tapahtuma Maailma kylässä.
Kulttuurin järjestäjät
Helsingissä sijaitsee monia Suomen keskeisiä kulttuurilaitoksia, kuten
valtion taidemuseo Ateneum, nykytaiteen museo Kiasma, Suomen Kan-
sallisooppera, Kansallisarkisto sekä useita teattereita kuten Kansallisteat-
teri, Helsingin kaupunginteatteri sekä Ruotsalainen teatteri.
Helsingissä toimii kaksi ammattimaista sinfoniaorkesteria, Helsingin
kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Suuria populaarimusiikin
keikkoja pidetään Olympiastadionilla, Hartwall-areenassa ja Helsingin jäähal-
lissa. Rock-klubeista tunnetuin on Tavastia-klubi. Kallion kaupunginosassa
sijaitsee baareja ja pubeja enemmän kuin missään muualla Suomessa.
(http://ru.wikipedia.org/wiki/Helsinki)

TEHTÄVÄ 12: Ivanovin perhe oli lomalla Helsingissä.


Kirjoita, mitä he tekivät ja näkivät siellä.
Ivanovit tutustuivat … 2. Lapsi piti matkalla eniten … 3. Äiti ja isä
kävivät ostoksilla. He ihastuivat … 4. Ivanovit viihtyivät … 5. He pitivät …

46
TEHTÄVÄ 13: Valitse jokaiseen lauseeseen viivan alta
sopiva verbi ja käännä lauseet.
Lomalla minä ___________ Ruotsiin Suomen kautta. __________
Suomeen sunnuntaina. Ensin _________ autolla Petroskoista Helsinkiin
ja _________ sieltä laivalla Tukholmaan, Ruotsiin. Laivalla matkustami-
nen _____ helppoa: laiva ______________ satamassa, __________ auton
laivaan ja ____________ sitten hyttiin. __________ laivan ravintolassa
syömässä, ________ ikkunasta maisemaa ja __________ hyvin hytissä.
Seuraavana päivänä _________ Ruotsiin.
___________________________________________________________
______________ saavun, menen, lähden, ajan, matkustan, kävelen, nukun,
käyn, odottaa, katson, ajan, on

47
SISÄLTÖ
YLEISTIETOA SUOMESTA ................................................................. 4
Suomi ....................................................................................................... 4
SUOMALAINEN MENTALITEETTI
JA ELÄMÄNTAPA ................................................................................. 8
Suomalainen luonne ................................................................................. 8
Suomalainen sauna ..................................................................................12
TALOUS, ELINKEINOELÄMÄ
JA ULKOMAANKAUPPA ....................................................................14
Suomen talous .........................................................................................14
Mitä elinkinoja Suomessa on? ................................................................17
Ulkomaankauppa kansantaloudessa ........................................................19
Kaupallis-taloudelliset suhteet:
Suomen ja Venäjän välinen kauppa ........................................................21
SUOMEN LUONTO ..............................................................................23
Suomalaisia maisemia .............................................................................24
Sienet ......................................................................................................29
SUOMEN LUONNONSUOJELU
JA LUONNONSUOJELUALUEET .......................................................32
Luonnonsuojelu ....................................................................................... 32
Luonnonsuojelualueet ............................................................................. 34
Saimaannorppa ........................................................................................ 35
SUOMEN HALLINTOALUEET: KUNNAT
JA MAAKUNNAT .................................................................................36
Kunnat ja maakunnat .............................................................................. 36
Ahvenanmaa ...........................................................................................38
SUOMEN KAUPUNGIT .......................................................................40
Suomen kaupungit ..................................................................................41
Suomen pääkaupunki Helsinki ................................................................44
Helsingin nähtävyydet .............................................................................45
Helsingin kulttuuri ..................................................................................46

48
KIRJALLISUUSLUETTELO
Petra Korhonen, Doris Kunzelmann. Suomea jokaiseen päivään. Hel-
sinki: Finn Lectura, 2008.
Marjukka Kenttälä. Kieli käyttöön, 2. osa. Helsinki, 2003.

INTERNET-LÄHTEET
Tervetuloa Vilmaan! [Электронный ресурс]. URL: http://virtuoosi.pkky.fi/
vilma/
Wikipedia [Электронный ресурс]. URL: http://fi.wikipedia.org/wiki/
Telemail.fi [Электронный ресурс]. URL: http://www.telemail.fi/
laura.raty/nayttotyot/monikulttuurisuus/
Suomi ja suomalaisuus [Электронный ресурс]. URL:
http://suomijasuomalaisuus.wordpress.com/
Ymmärrä suomea! [Электронный ресурс]. URL: http://www11.edu.fi/
ymmarra/
Tilastokeskus [Электронный ресурс]. URL: https://www.stat.fi/til/
tyti/index.html
Talousuutisia kansantajuisesti [Электронный ресурс]. URL:
http://www.asi-show.com/suomen-talouden-tila-ja-ennuste-2013/
Zaldo [Электронный ресурс]. URL: http://www.zaldo.fi/sanasto.html
Nelosenoma [Электронный ресурс]. URL:
http://nelosenoma.wikispaces.com/
Findikaattori [Электронный ресурс]. URL: http://www.findikaattori.fi/
fi/33
Tulli [Электронный ресурс]. URL: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/
ulkomaankauppatilastot/
Formin.finland.fi [Электронный ресурс]. URL: http://formin.finland.fi/
public/default.aspx?nodeid=18156&contentlan=1&culture=fi-FI
Suomen maantietoa [Электронный ресурс]. URL:
https://sites.google.com/a/enoprogramme.org/ymppa4lk/
Metsähallitus [Электронный ресурс]. URL: http://www.metsa.fi/sivustot/
metsa/fi/Luonnonsuojelu/Suojelualueet/

49
Учебное издание

ОБЩИЕ СВЕДЕНИЯ О ФИНЛЯНДИИ


Учебное пособие
для студентов филологического факультета

Авторы-составители:
Назарова Анна Николаевна
Казакова Мария Владимировна

Ответственный за выпуск О. В. Обарчук


Компьютерная верстка А. С. Авласовича

Издается в авторской редакции


Подписано в печать 25.09.2014. Формат 60 × 84 1/16.
Бумага офсетная. 2,5 уч.-изд. л. Тираж 100 экз. Изд. № 209
Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение
высшего профессионального образования
ПЕТРОЗАВОДСКИЙ ГОСУДАРСТВЕННЫЙ УНИВЕРСИТЕТ
Отпечатано в типографии Издательства ПетрГУ
185910, г. Петрозаводск, пр. Ленина, 33
Н192 Общие сведения о Финляндии : учеб. пособие для студ.
филол. фак-та / Авт.-сост.: А. Н. Назарова, М. В. Казакова. —
Петрозаводск : Изд-во ПетрГУ, 2014. — 49 с.
ISBN 978-5-8021-2173-3
Учебное пособие предназначено для студентов III курса филологи-
ческого факультета. Пособие содержит тексты по темам, изучаемым на
данном курсе, а также лексику, диалоги и задания, которые способ-
ствуют пополнению словарного запаса и развитию навыков устной
речи.
Пособие предназначено для аудиторной и самостоятельной работы.
УДК 811.511.111
ББК 81.661.1

Вам также может понравиться